Miten olette saaneet makeanhimonne kuriin?

ei voi olla syömättä, niin miksi ostatte kotiin varastoon herkkuja? Minä en ainakaan viitsi lähteä ostamaan erikseen pullaa kaupasta, jää sitten syömättä. Tummaa suklaata meillä on kyllä aina ja jos on pakko jotain makeaa saada kahvin kanssa niin sitä pala tai pari (tarpeeksi tummaa suklaata ei kukaan vedä koko levyä kerralla).

Itse leipomalla saa myös vaihdettua voin terveellisempään rasvaan ja vähennettyä turhaa sokeria.

Hedelmiä ja marjoja voi syödä makeannälkään, jää taas rasvaa pois ruokavaliosta.

Totaalikieltäytyminen on huono vaihtoehto, hitaasti vähentämällä saa varmasti parempia tuloksia.

Niiden pitäisi hillitä makeanhimoa. Syksyllä söin makeaa aivan tajuttomasti, kokoajan teki mieli jotain. Sitten rupesin tauon jälkeen niitä ottamaan yhden päivässä ja tajusin viikon kuluttua, että makeansyönti oli kyllä vähentynyt (vaikkakaan loppunut). Eli mielestäni kyllä selvästi vaikutti!



Niitä myydään varmasti ihan marketeissakin siellä "lisäravinteiden" joukossa, tai jossain lfe-myymälöissä ainakin.



Parempi apu himon taltuttamiseen toki on nyt puolitoista viikkoa kestänyt makea-lakko. Nyt ei enää niin hirveästi tee mieli makeaa. Jos kova hinku iskee, olen antanut itselleni luvan syödä viinirypäleitä. :)

Lopettamalla karkinsyönnin pääsin irti sokeririippuvuudesta, eikä enää ole ongelma. Aluksi vaatii tosin itsekuria.

Karkkilakkoa takana 9kk ja edelleen pyörii namit mielessä. Kakkua/pullaa/jäätelöä syön jos syön ja niitäkin harvoin, yleensä jonkun päivillä.

Myös himo rasvaiseen ruokaan löytyy mutta siitä en ole totaalikieltäytynyt. Välillä käyn pizzalla tai teen kotona jotain "roskaruokaa"

8kk:ssa paino on pudonnut pelkällä karkkilakolla 15kg (163cm/56kg) joten tuoo rasvaisen himo taitaa vielä johtua siitä, etten osaa syödä kotiruokaa tarpeeksi usein.

Vähensin vaan sokerin syömistä JA myös rasvaisimpien ruokien, ja otin aterioidessa käyttöön lautasmallin.

Paitsi etten saanut päänsärkyä, ja syön nykyisin esim. kylässä sujuvasti vain kolmasosan normaalista täytekakkupalasta ja kotona yhden keksin teen tai kahvin kanssa.

himosta irtipääsemisessä:

- kun alkaa olla ilman sokeria, voi kuitenkin syödä herkullisia juttuja, kuten juustoja ja pähkinöitä

- kun jättää ruokavaliostaan pois myös "nopeasti sokeristuvat tuotteet" kuten leivän ja perunan, ei tule huomaamatta syötyä sellaista, joka kasvattaa sokerinhimoa

- aluksi saa vieroitusoireita, esimerkiksi päänsärkyä, ja siitä oikein tajuaa, kuinka koukussa johonkin ruoka-aineeseen voikin olla (lihaan ei voi olla eikä kasviksiin; sokeriin ja alkoholiin kylläkin)

- seuraavaksi kohtaa aivan käsittämättömiä tilanteita: kaupassa tulee katsottua karkkihyllyä mutta ohi kävelee sujuvasti, kurkkaat kaappiin ja tajuat, että olet ensimmäisen kerran elämässäsi unohtanut että siellä on keksipaketti...

- ja viimeinen hieno etu: kun olet vieroittanut itsesi nykymaailman tolkuttomista sokerimääristä, huomaat, että saat hienon makean nautinnon ihan pienistä sokerimääristä. Juuri tuossa herkuttelin maustamattomalla jogurtilla johon olin sekoittanut pari teelusikallista vähäsokerista omenahilloa. Se oli hyvää! Väitän, että se oli suuhuni yhtä makeaa kuin entisellä ruokavaliolla olisi ollut jokin kaupan valmisvanukas tms.

Kun herkkua alkaa tekemään mieli, lähden kauppaan, vaikka olisin jo nukkumaan menossa. Ja ostankin sitten liikaa esim. suklaata, pullaa tms, irtiksiä, varmaan 20 eurolla kerralla. En niitä kaikkea sitten pysty saman illan aikana symään, mutta seuraavana aamuna sitten ohimennen nappailen niitä.

Eli esim. jokaista kertaa kohden kun ET lähde (tai päiväkohtaisesti sopiva summa), laitat sen 20 e säästöön ja kun olet säästänyt tarpeeksi saat esim. uudeen vaatteen/sisustusjutun/menet ravintolaan/jotain muuta mikä palkitsee?

Kun herkkua alkaa tekemään mieli, lähden kauppaan, vaikka olisin jo nukkumaan menossa. Ja ostankin sitten liikaa esim. suklaata, pullaa tms, irtiksiä, varmaan 20 eurolla kerralla. En niitä kaikkea sitten pysty saman illan aikana symään, mutta seuraavana aamuna sitten ohimennen nappailen niitä.

varaa ostaa herkkuja, lähden kylään, jossa tiedän herkkuja olevan tarjolla. Tai sitten äkkiä väännän jotain herkkua pullaa, keksejä tms.

MUTTA: olen niin sairaalloisen lihava, että on pieni ihme etten vielä ole sairastunut vakavasti. Rupesin miettimään mm. diabetesta ja vastaavia tauteja, en tahdo niitä! Onko se yksi karkkipussi sen arvoinen, että elimistö "sekoaa"? Minusta ei.

edut ovat yleisiä kokemuksia, mutta tietysti moni pääsee samaan ilman karppaustakin, kun vaan lopettaa sen sokerinpuputuksen. Voisin silti kuvitella, että sellaiselle, joka vaan ei onnistu lopettamaan sokerinsyöntiä, tuollainen tehoaloitus voi olla tarpeen.



Olipa ruokavalio mikä hyvänsä, olen sitä mieltä, että sokerin ja vaalean leivän puputus pitää lopettaa. Säästettäisiin lääkekuluissakin varmaan niin että Suomen kansantalous pääsisi jaloilleen : )