Onko muita, joiden molemmat vanhemmat ovat narsisteja?

Vierailija kirjoitti:

"Eli "narsismikasautumia" voi hyvin tyypillisesti olla jossakin suvussa. Jos 1% vähintään on väestötasolla narsismia, se hyvin todennäköisesti on epätasaisesti jakautunut niin että narsisteja on joissakin suvuissa paljon ja joissakin sitten ei ole. Narsistisesti vaurioitunut ihminen on todennäköisesti narsistin lapsi. Narsistiin myös vetoavat narsistit. Siispä hänen ystävikseen ja puolisoikseen valikoituu herkemmin narsisteja. Tämän vuoksi on mahdollista, että joitakin ihmisiä oikeasti ympäröivät narsistit. Terveessä ympäristössä eläneiden on vaikea uskoa tätä, tietysti on!"

Mutta esim. skitsofrenian esiintyvyys on 1%. Ja skitsofrenia on myös periytyvää. Tunnetaan skitsofreniasukuja. Silti kaikki eivät ole siellä skitsofreenikoita. Skitsofreniasta 80 % selittyy perinnöllisyydellä ja vain 20 % ympäristöllä. Narsismissa perinnöllisyyden osuus on pienempi.

On vain vaikea uskoa tällaista, mitä toisinaan lukee narsistien uhrien palstalta: "Vanhempani ovat narsisteja, puolisoni on narsisti, hänen vanhempansa ovat narsisteja, kaikki sisarukseni ovat narsisteja ja ystäväni ovat narsisteja." Narsismia varmasti esiintyy enemmän narsisti-suvuissa, mutta tuskin sielläkään kaikki ovat narsisteja. Pitää myös erottaa narsismi ja muuten vain häiriintyneet käytösmallit (joita esim. eläminen narsistin vallan alla voi aiheuttaa). Toiseksi herää kysymys, miten ihminen itse selviää ei-narsistina, jos kaikki ympärillä ovat narsisteja. Narsisti sen sijaan saattaa kuvitella, että kaikki hänen ympärillään ovat narsisteja, koska eivät tottele ja palvo häntä.

Nykyisin se on narsisti, keskiajalla se oli noita. Aina ihmiset ovat puhuneet pahaa muista ja väittäneet näitä vaarallisiksi. Kyseenalaistan voimakkaasti nämä itse tehdyt diagnoosit muista ihmisistä. 

On. Isän tiesin että oli narsisti aina, mutta vasta paljon myöhemmin tajusin että äitinikin on narsisti ja pahemman luokan marttyyri. Puhui p*skaa isästä mulle, ja sitten päin naamaa isälle oli niin aurinkoinen ja haukkui mut monesti isälle. Myös otti aina kaiken kunnian jos esim isä tai me lapset tehtiin ruokaa tai leivottiin ja väitti että "aina mä joudun kaiken tekemään" jne, vaikka todellisuus oli ihan eri. Jos mä vaikka esim aloin oireilemaan hänen kaksinaamaisuudestaan, hän marttyyrimaisesti alkoi puhua että "aina sä haukut mua" vaikka niin en tehnyt, kunhan olin todennut että välillä voisi olla kiva jutella myös mun asioista eikä vaan hänen/kuunnella kuinka p*ska hänen mielestään isä on. Ja joo, olihan isä hirveä, mutta miksi mä olin se kelle se kaikki paska piti kertoa ja kuormittaa?