***Huhtikuun helmet 2009 tammikuuhun***

Ja isot onnittelut päkkänälle, ja toki onnea uuteen kotiin, niin vuokra kuin omaankin.



Meilläkin on enoni hautajaiset viikonloppuna ja tosiaan täytyis kyllä sitä vaatetusta miettiä, niin omaa kuin lapsenkin ja toki täytyis olla lämmintä kun ulkona joutuu kuitenkin hetken olemaan.



Jaksamista pikkuäidin koko perheelle!



Tosiaan, onhan meillekin ilmestynyt mittarimato, mutta ei vielä tietoakaan ylöspäin kohoomisesta, eikä niin kiirettäkään... Urho taitaa rientää jo meidänkin puolesta. Ja Sandelle piti kommentoimani ettei täälläkään äiti leikitä lasta kauheasti, saa touhuta aikalailla itteksensä ja joskus äiti lojuu lattialla mukana, mutta ei kyllä kauheesti leikitä.



Täytyy vissiin ruveta kattelee mitä tuo mittarimato touhuu, kun sukkien kuivausteline on mukava mobile ja sitä repii, niin että koko kuivausteline meinaa kaatua ja ratsaa maton alta että onko iskä imuroinu hyvin meijän loman aikana.



Satuilija ja touhukas Aamu

Tovi on vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoitin mutta nyt on hetki aikaa jos vaan Olavi jaksaa tutkia lelujaan.



Luin pienen pätkän kirjoituksia ja joku oli menettänyt isoisänsä joten osaan otot täältäkin.

Minä myös menetin viime viikolla isoäitini mutta se oli hänelle varmasti helpotus päästä täältä pois.Hän oli jo maannut yli kolme vuotta hoitokodissa eikä kyennyt enää kommunikoimaan, syömään,kävelemään ym....Elikä sai vihdoin rauhan, ainakin toivon niin.



Ja on täällä mukaviakin asioita tapahtunut, meille kävi mieheni kanssa "vahinko".

Jep, neljättä vauvaa odottelen!

Syyskuussa näillä näkymin syntyy tosin oikea laskeutumisaika varmistuu sitten ultrassa johon on vielä kolmisen viikkoa. Shokissa täällä vielä ollaan mutta kyllä se tästä.



Olavilla oli vihdoin ja viimein 8kkneuvola ja mitat 73cm ja 9800g.



Olavi kävelee tukia pitkin mutta ei vielä uskalla irrottaa otettaan.

Flunssa Olavilla tuntuu olevan koko ajan mutta johtunee vuoden ajasta? Mahatautikin meillä oli viime viikolla, ei paljon uskaltanut nukkua kun pelkäsin että tukehtuu omaan yrjöönsä mutta onneksi ei oksentanut kovin monta kertaa,tuli sitten toisesta päästä.



Vauvamiittikin oli ja Olavi mielestä oli kiva nährä kavereita,kovin on vaan vähän osallistujia?!



Koitan saada luettua teidän juttuja ja palaan sitten kommentoimaan.



Sailori

Sailorille onnittelut "vahingosta" ja osanotto isoäidin vuoksi. Mahtaa olla tunteiden vuoristorataa.



Jupe nukkui taas tavallisen tuntinsa, eli neljän aikaan lisää luvassa. Kokeilen juottaa tässä juuri huoneenlämpöistä korviketta, saa nähdä millainen sotku on sylissä, kun saan tämän viestin valmiiksi.



tuuti

Ai, kun ihanaa Sailori, onneksi olkoon! :) Osaanotto isöäidin poismenosta, näin on varmasti parempi. *Hali*



Vähänlaisesti porukkaa tosiaan noissa turkumiiteissä. Oli kuitenkin kiva nähdä, siitäkin hulimatta, ette Saara oikein HopLopissa viihtynyt. Saara tuntui tykkäävän Olavista, vaikka pallomeri olikin hieveä. :)



No, ny se heräs ;)

Voimia niille, joiden läheiset siirtyivät ajasta iäisyyteen. Ei varmaan lohduta nyt yhtään, mutta mun mielestä ihminen kuolee kokonaan vasta sitten kun hänet unohdetaan. Vaalikaamme siis rakkaidemme muistoa!



Ihan kateellinen kaikille matkaajille--no oon ja en oo. Piti mennä keväällä Japaniin, mutta 9 tuntia koneessa N.n kanssa ois tappo tai vähintäänkin harakirin eli seppukun paikka. Sen jälkeen kun konttaus ja seisominen tukien lähti vauhtiin ei syli kiinnosta 20 sekuntia kauempaa. Matka-ajankohtamme siirtyy vähintään syksyyn...ehkä keväällä tai kesällä johkin vaan kahden tunnin päähän.



Joo vaipanvaihtoalustan vois vissiin museoida. Vaipat vaihtuu useimmin sängyssä tai lattialla. Heinäkuussa kun kannusti lasta kääntymään niin nyt on sillain, et älä käänny vielä. Meillä on käytössä sellainen kolmiotaitto ja sitten kuori tai villaa. Yöllä kyllä muksujen sisävaippa tarrakiinnityksin ja lisäimuin+kuori eikä ole koskaan falskannut. Muksujen taskuvaipat falskaa joskus, mut ehkä kerran kahdestakymmenestä. Laitan kertarin, jos lähen kaupungille enkä haluu heti mennä vessaan...mutta meillä kestoillaan niin hyvin, et oon jo miettinyt tuleeko noita Liberoita käytettyä edes.



Meillä on aika hieno juttu tuossa Tullinpuomin puistossa, kerho isille. Tosin se kerho kokoontuu vaan viisi kertaa, joista kakkos ja vitos kerralla otetaan vauva mukaan. Vauvaa ei varmaan oteta aina sen takia mukaan, koska miehet osaa keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan ja sit jäisi puhuminen niin vähälle. Musta toi on tosi hieno ja hyvä juttu...pääsee isätkin avautumaan hellasäröistä ja muusta kasvatuksellisesta ja vauva-arjesta.



Skipattiin tammikuun miitti, kun olin flunssanen enkä halunnut tartuttaa...ulkoiltiin kuitenkin ku flunssa oli jo poismenossa. Ois vissiin ollut paikallaa flunssaisten varjomiitti, kun Sandekin taisi olla kipeänä. Nuhaselta tytöltä mittailin kuumetta, mutta luotin vanhan kansan sanontaan lapsen olevan terve, kun se leikkii.



Ja leikkii äitikin..yksin ei hirveesti viihdy tai sit on heti nuolemassa/pureskelemassa johtoja, moukaroimassa kajareita, repimässä kirjoja. Nausikaa pääsee varmaan pitkälle elämässä johtoa nuoleskellen;D Mietin, et miten sitten selvii jos saa toisen vauvan...mutta joku se täällä kertoi, et äiti pyörittää huushollia ja isommat leikittää.



Meillä oli tällainen vitsi "pesitkö hampaat? Joo molemmat" Nyt se käy vanhaksi koska ylhäältä pilkistää etuhammas, eli kolmas tulossa. Neuvolassa sanottiin, et tahnaa sitten kun ymmärtää sylkeä sitä pois eikä niele kaikkea. Meillä tosin hampaat pestään ennen iltatissiä.



JOO. Pitää laittaa rasvaa lapsen ruokaan, kun joku sitä kysyi.



Ai niin vaippaa saa laittaa hetken kauemmin jos antaa jonkun lelun tai oman tukan revittäväksi.



Hitto se korvatulehdustäti siellä Itiksessä. Neuvojat on niin rasittavia, et oon ollu aikeissa ostaa sellaisen pistimen millä voi antaa sähköiskuja kaikille rasiittaville tuppautujille.



Nausikaa kävelee keittiönporrasjakkaran kanssa kuin mummo kävelytuella...pitää varmaan hankkia taaperokärryt työnneltäviksi.



Mun mies on aika ihana. N herää aamulla kello kuuden aikaan, ni sit isi on hänen kanssa ja vaihtaa vaipan. Syöttää hänet kasin aikaan ja sitten minä herään ja päästän isän töihin. Meinasin jo lähtee reissuun Tampereelle, kunnes tajusin, et sit Mun täytys herää kuudelta.



Tsemppiä Izalle yh-viikkoon ku isi on työmatkalla. Mä olin tollasen viikon syksyllä kahdesti kotona vauvan kanssa ja oli aika tappo, kun N vaan itki sillo kun ei osannu liikkua. Uskon, et teillä menee poikasi kanssa paremmin



Hurjaa kun Sylvi on jo 10 kk ja Nausikaa vasta täyttää 9kk ylihuomenna. Mut kyl toi 9kk.kin on hurjaa...vastahan sitä käveltiin laitokselta kotiin.



Meskoista vielä...ne ekat oli miedot, mutta niitä seurasi 35 päivän kierto. Luulin jo, et meskoja ei tuliskaan. Normalisoituskohan ne takas siihen 27-29 päivään vai onko kaikki toisin synnytyksen jälkeen???



Hyvää yötä sanoo Tiuhti, joka ei tänne aamulla tai päivällä ehdi

Kiitos elämästä, kiitos reippaasta isosta veljestä. Autathan äitiä ja isää, että hoivaisivat hyvin mua pientä perheenlisää. Olkoon kaukana kavala maailma.

Ja kohta siitä on jo vuosi.. Sailorille onnea ja osanotto isoäidin vuoksi. Tällaista tämä elämä on. Onneksi paljon onnenhetkiäkin.

Oih, mitä pikkuvauvakuvia. Ja Sailorin uutiset. Onnea. Kamala kavala vauvakuume täällä nostaa päätään korkealle.



Osanotot Sailorin menetyksen johdosta myös.



Nyt aamupalaa. Sit astianpesukoneostoksille ja anopille.



Lyyti

Satuilija, kiva kun reissunne meni hyvin, tääkin haluu! :)



Päkkänä, juuri samaa mietiskelin itsekin, miten vasta äsken oli vastasyntynyt vauveli kainalossa, huoh ja haikeus! Mutta toisaalta on ihanaa kun on tuommoinen liikkuva ja naureskeleva ja syliin haluava siis jo ihanasti kommunikoimaan kykenevä pikku mönkijäinen! :)



Sailorille hurjan paljon onnea raskautumisesta! Ihanaa! :) Saako udella, oliko teillä tarkoitus että lapsiluku jää kolmeen vai oliko teillä ajatus, että ei sitä tiedä, jos joskus neljännenkin lapsen saisi? Sitä vaan, kun itelläkin (varsinkin näillä keskustelusivuilla käydessä) hurahtaa joku aivosolu tai hormoonirypäys jonnekki väärään kohtaan aivokuorta, niin mielessä käy ajatus siitä neljännestä lapsesta... Ite oon kyllä tällä hetkellä sitä mieltä, että nämä taitaa olla tässä. Seuraavaksi haluan töihin ja vaikka päästä matkustelemaan perheen kanssa tahi miehen kanssa ihan kaksistaan. Jos sitten myöhemmin, kun muut lapset on jo koulussa. Toisaalta, jos vahinko kävisi, pitäisin vauvan ehdottomasti. Nyt vaan menemisen kaipuu ja tästä vaipparallista pääsy kuulostaa niin kivalta ajatukselta. ...Silti vauva masussa ja vastasyntynyt vauva sylissä ja kotona mönkimässä on niin vastustamaton ajatus! Tämä vauva aika ja kun lapset on ihan pieniä, on kyllä niin maailman parasta aikaa elämässä täytyy ottaa nyt kaikki irti!

Sailori, varmaan mietit kaikkea käytännön järjestelyjä ja liikkumista ja elämää yleensä 4 lapsen kanssa, millaisia ajatuksia ja pohdintoja sulla on ollut?

Hassua muuten, kun tässä keskustelusivun reunapalkissa on kuva vauva-lehdestä, jossa juuri osuvasti lukee "Lisää vauvoja! Entä jos vauvakuume ei lopu?" :)



Meille iski koko perheelle pikkuflunssa, nuhaa podetaan kaikki + esikoisella oli oksutauti viikonloppuna. Eli eipä yösyöttölopetuksia saatu aikaiseksi. Ei se äitiä haittaa... ;)



Aikasmoinen myräkkä täällä pääkaupunkiseudulla!

Nyt mentävä täyttelemään kelan ja päiväkodin papereita kun kotihoidontukihakemusta sun muuta pitäisi täytellä.



PikkuKeiju

Keli on joo niin kamala, että meidän vaari soitti ja ilmoitti kuskaavansa esikoisen kerhoon. Kutsuin sen sit samalla lihakeitolle. Jupe oli yöllä vähän nuhainen, eli sinänsä tosi hyvä. No, kuorin sit perunoita keittoon, kun alkoi lounaan tilaus mölinä. Annoin jupelle porkkanatikun käteen ja ajattelin, että syötän sit kun on perunat kiehumassa. Ei se jaksanut sit enää syödä, joi vaan vähän maitoa ja sammui. Märässä vaipassa (jos libero voi märkä olla) märissä potkuhousuissa (oli kontannut suihkuhuoneessa aiemmin). Vaihdoin vaipan nukkuvalle ja laitoin sellaisenaan vaunuihin. Nyt jupe nukkuu sisällä toista kertaa kesän jälkeen. Pikkuenkeli. Olis meidän kerhoonlähtö mennyt mielenkiintoiseksi, onneksi vaari tulee!



Mun vauvakuume ei ainakaan lopu, ja sillä sipuli, niinkuin meidän esikoinen sanoo. Siis ei vauvakuumeesta vaan muista asioista. Luulenpa että neljä lasta menee siinä missä kolmekin, tai no, niin mä luulin kolmestakin. Isäntä vaan ei ole samaa mieltä. Jotenkin on ihan epätodellista, että vaipparumba joskus loppuis ja sais nukkua yöt läpi. Ehkä siihenkin ajatukseen joskus tottuu.



Nyt se keitto kaipaa sipulia



tuuti

Mielettömästi onnea Sailorille sekä myös osanottoni. Niin se vaan on, että elämään kuuluu syntymä ja kuolema.



Mukava lukea Satuilijan ja Aamun aurinkomatkasta näin lumituiskun keskellä! Täytyy kai meidänkin lähteä reissuun, jos siellä oppii nukahtamaan itse ;)



Eilen illalla oli taas 2 h suoraa huutoa ennen nukahtamista. Sen jälkeen neiti nukkui kuuteen asti ja mä heräsin ihan itse 1,5h välein läpi yön. Nyt on olo kuin krapulaisella.



Karmea keli tosiaan, lunta kasautunut semmoisiksi kinoksiksi, että vaunut hädin tuskin kulkee. Välillä piti taas poiketa jalkakäytävältä autotielle, että pääsi eteenpäin. Muskarissa käytiin kuitenkin ja siitä olen ylpeä!



Kuumeilkaa vaan munkin puolesta ;) En ole ikinä kokenut vauvakuumetta ja olen iloinen, että meidän pikku vauveli on jo iso vauveli. =) Yksi saa riittää. Tai sitten se vauvakuume tulee joskus nelikymppisenä.



Tiuhtilta piti kysyä, että miten Nausikaan nokkamukitreenit ovat tuottaneet tulosta?



Nuhaneniltä nuhat pois hus ja aurinkoinen pakkaskeli takas pliis! Ja yöunet, jos saa vielä toivoa. Kaikille!





t. Tsili & Sylvi, joka kävi sammuttamassa radion, vaikka äiti tahtoisi kuunnella sitä

Tämmöisen asun tahtoisin tytölle:



http://www.funfunkypages.com/floorcleaner/floorcleaner.jpg



;D

Ja tuo body oli muistaakseni kokoa 50 ja silti hihat liian pitkät... Voi pieni!

onpa tosiaan hyytävä ilma ulkona.



Aijai Saara, pois isin laatikoista.. :D Ne on nyt kovin kiinnostavia..



Myös meille taitaa tämä yksi vauva toistaiseksi riittää. Mullla ei vauvakuumetta tällä hetkellä. Ehkä muutaman vuoden päästä tai sitten kymmenen, kuka tietää.



Tänään oli ihana päivä, tapasin vanhanUuden ystävän. On se jännä, että kymmeneen vuoteen ei olla oltu missään yhteyksissä, niin nyt ollaan samanlaisessa elämäntilanteessa. Samanikäiset tyttäret, opiskellaan samassa koulussa, tosin eri vuosikursseilla ja miehetkin vielä samalla alalla. On se jännä :D



Mekin laitetaan vauvakuva



Emminen ja Saara

Sylvin laatikkosänky antoi kivasti mittasuhteet :-)



Ihania vauvoja, vauvoja, vauvoja...



tuuti

Ihania kuvia ihanista vauvoista.



Tsili: Ei olla hirveesti treenattu mukeilua. Yhtenä iltana sellaisesta kovanbokkaisesta N halusi roiskuttaa kaikki vedet itsensää päälle. Suu oli auki ja kieli ulkona, joten kai siitä tuli muutama tippa janoonkin. Illalla menin elokuviin niin isi oli saanut jotenkin juotettua ehkä puoli desiä.



Tsili:hyvä lattioidenpuunauuspuku. Meidän neiti on suunnattoman kiinnostunut imurista...toivotaan et kymmenen vuoden päästäkin:)



Meillä edelleen nukahdetaan aika helposti yöunille, mutta herätään monen monta kertaa. En oo jaksanut treenata enkä valittaa...valittamista vähentää se kun mies monta kertaa tuo tyttöä tissille tai kokeilee onnistusko itse loihtimaan unen päästä kiinni.



Kylvyssä oli niin kivaa loiskuttaa vettä yli äyräiden. Tuli mieleen, et pitäsköhän mennä ihan kylpylään. Pitää sit vissiin ostaa uikkarit...uimavaippoja onkin tallessa. Onko kokemuksia kylpylässä olosta vauvan kanssa?



Muutenkin kuinka usein kylvette ja rasvailetteko? Meillä kylvetään kahdesti viikossa. En oo rasvaillut enkä käyttänyt pesuaineita. Snadisti siis jotain nivusia rasvannut ja navan alapuolelta.



Vauvakuumetta...mulla oli jo yhtenä päivänä niin paha, et suunnittelin kätilön uraa;D Mun mies kysy et menisinkö synnärille tositoimiin vai osastolle vaan hokemaan "lapsen tahtiin, lapsen tahtiin".



Eipäs nyt nipissä näistä pakkasista, kun nää ovat inhimilliset vähän vanhemman vauvan kanssa. Ei olis herkkua jonkun vastasyntyneen kanssa...ja miten tuolla viimassa ottas jotain rintaa esille ja imettäs lumikinoksessa...kesällä pienen kanssa oli niin helppoa ja ensi kesänä tehdään jo hiekkakakkuja mennään uimaan. Tuli talvivauvasta mieleen arkistossa äskettäin näytetty Robert Flahertyn Nanook pakkasenpoika.



Mukavaa viikonloopua t Tiuhti ja Nausikaa

Kimmo Kuu on esikoisen kaverina ja Tomppa vielä nukkuu yöuniaan. Eilen illalla mietin onko liittynyt johonkin algaida-terroristi järjetöön kun löi taputti niin kovaa äitiä poskille eikä pyynnöistä huolimatta rauhoittunut nukkumaan.



Sylvi kuin pieni keiju oli laatikossaan. Siivouspukuja myös pojille. Tomppa on alkanut nyt nousta seisomaan joten ehkä pieni rätti vielä käteen..



Katsoin eilen sairaala sarjaan (tallensin ja katsoin myöhään) kun siinä synnytettiin kaksospojat. Siitä tulikin mieleen mitäköhän pötsille kuuluu? Ihanan näköistä kun sekä äidillä ja isällä pieni nyytti. Minä muistelen lämmöllä omien poikien pikkuvauva-aikaa, syntymistä ja raskauksiakin, mutta tietoisesti en sitä enää kaipaa. Tykkään näistä touhukkaista pojista vaikka joskus meinaa hermot mennä.



Kylvettämisestä ehkä pari kertaa viikossa ammeessa ja kolme kertaa suihkussa käy Tomppa. Pakkasella vähennetty pesemistä ja kasvoihin pitää joskus laittaa bebanthenia kun kuola kuivattaa.



Nyt ei aivot oikein toimi enempää. Ja se Kimmo Kuukin loppui. Juon vielä lisää kahvia kun ehdin ennen kuin pikku terro.. eikun kulta herää.



talvista viikonloppua!

Jep, se on perjantai. Tuuli ulvoo nurkissa ja jupen yskä on kamala. Tehokaksikko leikkii lastenhuoneessa autoelokuvaa, Salama taitaa voittaa... Mitä sitä tänään tekis?



Meillä ei ole tolle moppipuvulle ollut käyttöä, kun jupe oikaisi ryömimisvaiheen ohi. Polviin vois laittaa pölyhuiskut, mutta paidat on mahasta lähes puhtaita. Vanhemmille pojille olis voinut toimia. Nyt tarvis yläkerta jonkinlaista moppausta, villakoirat juoksee nurkissa ja kohta keskilattiallakin. Meillä käydään kylvyssä pari kertaa viikossa, joskus useamminkin. Rasvannut olen miehen pari kertaa, kun oikein jalat kuivui. Siis näiden 9 kk aikana. Nivusiin menee aina välillä sinkkivoidetta tai bebanthenia, ja bebanthenia olen myös laittanut alahuuleen, kun se tuppaa välillä halkeamaan.



Nyt se suuttu,



tuuti



Kiva kuulla Tiuhtista

Lunta vaan tulla tupruttaa lisää..kunnon Siperiameininki.



Sailorille osanottoni ja myös onnittelurutistus "vahingosta". Meillä oli vähän sama tilanne silloin kun tulin

raskaaksi, ainoa mummini oli juuri kuollut.. yritin ajatella niin että saamme osan mummia takaisin pienokaisessa.. elämän kiertokulkua..



-Ette te kyllä ainakaan näillä kuvilla vähennä vauvakuumettani! hmpf!

saisinkohan itsekin joskus postailtua kuvia tänne..



Meillä on ollut tosi "mahtava" viikko. Mähän oli lauantaina tosiaan pilettää ja sunnuntaina oli tosi reipas olo, ja olo vaan paheni iltaa kohden.. ja mieshän lähti työmatkalle iltapäivällä ja tulee vasta nyt huomenna kotia.

Anyway,lopulta alkoi oksennus ja vessarumba + kuume nous.. eipä ollutkaan vaan kankkunen vaan ystävämme Noro ilmeisesti tuli kylään. Et sitä sitten, onneks tuo ei kestä kauaa vaikka onkin hirveä tauti.

Sain myös flunssan nyt sitten heti kun tuosta tokenin.

Hehe, ja just sillon kun oon yksin lapsen kanssa :/ Onneksi miehen vanhemmat auttoivat pahimman yli. Nojaa, se siitä valittelusta.

Mutta siis IHANAA että mies tulee kotiin! ja perkules saadaan luvan olla terveitä sitten ensi pe kun lähdetään matkalle!

Kiva että Satuilijalla oli kiva reissu! Meillä on myös tiedossa anivarhainen meno mutta paluu illalla.

Saa nähdä miten menee.





Pikkutiuhti, meillä kylvetään sellanen 2x vko ja suihkussakin välillä. Rasvaan aika paljon kun tuolla on atooppista ihoa.



Haha Tsili tuo moppiasu on tosi magee!



Mulla on taas jäänyt tuo pottailututustuminen, ehkä ensi viikolla voisi kokeilla. Hienosti istuu Santeri potalla.



Nyt ruoanlaittoon, mukavaa alkavaa viikonloppua meille!



t.iza

Izan iltamat sai kenkun jatkon, toivottavasti paranet pian. Se on kyllä niin harmittavaa, kun yksin sairastaa ja lapsia hoitaa samalla. Onneksi on tosiaan välillä avuksi mummelit pahimpien hetkien osuessa eteen. Kotiäitinä ei kyllä kauheasti voi nauttia mistään sairaslomasta kun sairaus iskee. Homma vaan jatkuu kipeänäkin. Monesti tulee turvauduttua lastenohjelmiin ja dvd:den "hoitoapuun" ;)



Tänään on lasten "vapaapäivä" päiväkodista, kaikki kolme on kotona. 3 v. poika on ollut aamusta asti huonolla tuulella, märissyt ja valittanut kaikesta, kaikki menee niin huonosti ja väärällä tavalla. Ja juuri kun eilen päätin että nautin näistä ihanista vielä pienistä lapsista ihan täysillä, kun vielä olen kotona heidän kanssaan. Ja että olen oikein super hyvä ja ihana ja lempeä ja kiltti ja ymmärtäväinen ja kärsivällinen... Aion olla sitä edelleen, mutta kyllä se kärsivällisyys kaipaa hiomista ;) Eli hermot jo meni pariin otteeseen... Miten sitä ennen olin niin seesteinen enkä hetkahtanut uhmaraivoihin ja inttämisiin ja ei-enkä -juttuihin, nyt tuntuu, että pinna ei kestä ollenkaan. Täytyy varmaan mennä hiljaisena hetkenä istumaan risti-istuntaan ja laittaa silmät kiinni ja lausua muutaman kerran ooooouuuummmmmmmmmmmm!



Mulla meni eilen ihan konseptit sekasin, kun luin Seilorin ihanasta uutisesta, vaikka olikin ylläri. Ihanaa, että mies on mukana hommassa ja saat Seilori kokea ihanan odotuksen ja vauva-ajan taas uudelleen! :) Kyllä se aika kultaa muistot näköjään mulla aika hyvin! :)

Rupesin oikein toden teolla miettimään haluanko vielä neljännen lapsen. Lueskelin ikuiseen vauvakuumeeseen liittyviä palstoja ja vauvakuumeilijoiden juttuja...

Voin olla aika varma, että neljännen haluan tosiaan kun nämä ovat isompia, nyt en vielä. Mutta kun miehen kanssa vähän puhuin niin sanoi jyrkästi ei, on kuulemma miettinyt asiaa ja on nyt näin päättänyt, että meiän lapset on tässä. Jos haluan lisää lapsia, niin en voi niitä saada hänen kanssaan kuulemma. Mähän järkytyin ihan kamalasti ja itkua tirautin ja nytkin voisin tirauttaa.

Mies haluaa nyt toteuttaa omia haaveitaan, kun mun vauvahaaveet on kuulemma vieneet pidemmälle tulevaisuuteen miehen haluamia juttuja. On niistä luopunut mun halujen takia hetkeksi, mutta haluaa seuraavaksi niitä toteuttaa. Aionkin antaa sen mahdollisuuden rakkaalle miehelleni, nyt on hänen halujensa vuoro. Mies sanoi kyllä, että ei sitä tiiä, jos nämä on vaan tämmöisiä tämän hetken innoituksia, että voi olla että sitä tasoittuu tähän "normaalielämään". Ei kai halua olla sidottu mihinkään, on enemmän semmosta vapaaherra-tyyppiä.



Mutta 5 vuoden jälkeen aion katsastaa tilanteen uudestaan! Voi olla, että olen jo silloin ihastunut vapaampaan ja "helpompaan" elämään, että en haluakaan enempää lapsia. Ja sanoi se mies kahden lapsen jälkeen, että ei enempää, ja kolmanteen suostui kumminkin, että ei sitä tiiä ikinä. Mutta tuo ehdoton nou nou järkytti mun herkkää mieltäni, nyyh. Taitaa hormonit taas oikutella ja menkat ehkä alkaa vihdoin, onhan ne ollut jo monta monta kuukautta poissa.



Noh tilitystä taas, en tiiä kellekkä tai minne muualle voisi ajatuksiaan selitellä... kiitos kuuntelemisesta, jos jaksoitte lukea mun höpinöitä! :)



Ja nyt tyrskyyn vaakatason lumisadetta uhmaamaan, pitää viedä kelan hakemukset postiin. Ihanaa viikonloppua kaikille! :)



T: PikkuKeiju