***Huhtikuun helmet 2009 tammikuuhun***

Kiitos vielä eilisestä Smoothielle ja Lyytille!



Joo ja kiitos vaan Lyyti kun mainitsit tuon cube crashin... ;P Musta se on kyllä tylsempi kuin tetris, mutta Sylvi tykkäs niistä äänistä ja muutenkin katsella, vieläpä räpläämättä tietokoneen virtapiuhaa. Yritän pysyä erossa...



No voi hammas sentään, Pikkuäiti, toivottavasti se saadaan kuntoon! Mieskin kävi hammaslääkärissä ja sai kehoituksen ostaa sähköhammasharjan, kuulemma putsaa paremmin. Sylvi tykkää omasta harjastaan, tulee itku aina kun ottaa pois kädestä. Hampaiden pesua yritetään, mutta taitaa kieli saada enimmät harjaukset.

Niin ihmettelen minäkin milloin noille pienille pitää alkaa syötää xylitolia?



Kerroinko mä jo, että näin unta että vietettiin uutta vuotta Pikkuäidin kanssa ja laitettiin raketteja hankeen valmiiksi lähtöön. Pikkuäidin miehen piti virittää isot paukut, koska olivat sukua Kimi Räikköselle ja Kimin piti tulla paikan päälle. =D Mistähän tämäkin kertoo? Varmaan siitä, että voisin vaikka nukkua hieman paremmin. Pikkuäidin perhe oli kiva nähdä unessa, sitä Räikköstä hieman ihmettelen, sillä mulla ei ole minkäänlaista kiinnostusta miestä tai sen uraa kohtaan... No olettekos sukua? ;)



Tohtori Sykeröstä tykkään minäkin, oli lapsena ihan lemppari. Toivottavasti on myös neidin mieleen myöhemmin. Ja Top Chef on ihan huippu, se piti vielä sanoa.



Kohta kuuluu partsilta heräämishöpinää, gotta go. Mainiota viikonloppua ja pysykäähän terveenä!





t.Tsili & Sylvi

ei saa sanoa, että älkää googlatko, sithän on ihan pakko. Kiva peli, mutta vielä en ole koukussa, toivottavasti en ihan heti jääkään.



Tomppa maistoi jäätelöä, nam. Jupe maistoi riisimuroja rikkalapiosta, joten annoin ihan omia. Ja palan pannaria, joka oli vaikeaa, liian tahmeaa. Muuta herkkua ei olla vielä kokeiltu



tuuti

Sylvi maistoi äsken raejuustoa, alas meni kuten kaikki muukin, mitä eteen laitetaan. Tuota Euroshopperin raikkua en kyllä voi suositella, enemmän hiutaletta kuin raetta. Sitä oli kyllä kiva tökkiä ja levittää pitkin pöytää ja syöttötuolia...

googlaamaan pelejä kun roikun täällä.. rekisteröin myös jotain libero vaippakoodeja, tutkin pankin tilejä..



Raejuustoahan voisikin kokeilla. Omenaakin taidan antaa maisteltavaksi en muista olenko vielä antanut..riisimuroja Tomppa on pyöritellyt lattialle.



Mieheni ollut joskus nuoruudessaan jonkin sortin rallikuski (ihan sm-sarjaa, pokaaleitakin löytyy) jos siitä sukulaisuutemme Räikköseen? Räikkönenhän siirtyy ajamaan rallia.



Nyt mun pitää hankkia elämä ja tehdä jotain kunnollista. Voi olla että lähdetään ainakin ulos.

Kiitos Tsilille ja Lyytille - oli kiva nähdä torstaina! Ja ennenkaikkea oli kiva nähdä vauvoja - Sylvi ja Inka vauhdissa. Näkkileipä maistui :)



Tää ilta on menny leppoisasti kotona. Kaveri kävi kylässä, syötiin pizzaa ja otettiin oluet. (Pitkästä aikaa).



Makkarin puolella neiti jo tuhisee toista tuntia, taidan liittyä seuraan. Huomenna mummin ja ukin luokse kylään ja illalla 30-bileet luvassa. Jee! Neiti jää ekaa kertaa yöksi hoitoon mun vanhempien luokse, saa nähdä kuinka käy.



Cube Crashia kävin jo tsekkaamassa...heh. Pitäiskö ruveta pelaa?! En oo pitkään aikaan ollut koukussa mihinkään peliin ;)



Rentoa viikonloppua kaikille!

Smoothie & Siri (viikon päästä 9kk)

Tunnen ansainneeni pienen hemmotteluhetken. Työt ja asuntokaupat alkaa häiritsemään jo normaalielämää. Mukavaa kun tulee viikonloppu ja voi edes hetkeksi heittää aivot narikkaan.



Tänään oli kohtuullinen 11 tunnin työpäivä ja asuntoasioita tuli hoidettua luonnollisesti ohessa. Saldo 1 x sovittu vuokra-asunto ja 1 x kirjallinen ostotarjous. Haluttu ok-tontti vedetiin myynnistä ja nyt jännätään huomiseen iltaan asti olemmeko paritalon velkaa verran köyhempiä.



Mä en voi mennä mihinkään pelisivulle. Olen jo koukussa topkanin chuzzleen. Tosin on kyllä jäänyt pelaaminen vähemmälle jostain syystä. Eniten oon kai koukussa vauva-palstalle :-). Se on niin kiva aina lukea mitä muille kuuluu.



Raejuustoa minäkin ostin sakulle - ei olla vielä maisteltu. Tänään juotiin ensimmäistä kertaa normimaitoa mukista.



Yksi yö meni tällä viikolla pipariksi, joku pikkumiestä kiukutti. Ei kelvannut edes äidin kainalo. Muuten yöt on olleet kohtalaisia.



Smoothielle mukavaa vapaailtaa. Luukaksen korvista oli kiva kuulla vaihteeksi hyviä uutisia. Pikkuäidin hampaalle emme vielä pidä hautajaisia. Juurihoito se kyllä niitä vissiin sitten pian kuitenkin tietää. Tai kuori jää ja henki loppuu, tai jotain sinnepäin.



Täällä jatkuu vuodot edelleen. Kierukkaa en koskaan saanut hankittua, että jos sitten siirtyis normaaleihin pillereihin. Sikapiikin saan töissä. Kätevää kun ei tartte mennä jonottelemaan. Päiväkotiin pitää alkaa soittelemaan, mies menee viikon päästä töihin ja Saku kahden viikon päästä hoitoon. Hui kauhee!



Mukavaa viikonloppua!

Mites se menikään, aamiainen päivän tärkein ateria, ainakin päivän maukkain siis.



Huh kun jännittää päkkänän puolesta. Paritalo kuulostaa mukavalta.



Mullakin vuotoa ollut jo toista viikkoa. Ja kehuskelin jo että niukkaa pientä vuotoa ja kissanjalat sanoisi mun äiti. Vuotaa nyt sitten sen edestä kun ei ole vuotanut. Täytyisi myös vaihtaa niihin tavallisiin pillereihin kun en kerta enää imetäkään.



Mutta asia oli Tompan pitkät yöunet. Nukahti kun illalla puolikahdeksan aikaan mummolasta lähettiin kaukaloonsa ja nukahti yöunille. Kymmenen aikaan tökkäsin tuttipullon suuhun josta joi maidot ja jatkoi uniaan, naurahti vain unissaan kun kutittelin. Seitsemältä aamulla laitettiin toinen tuttipullo menemään ja sillä nukkui puolikymmeneen.



Oli väsynyt mies kun mummolassa kovasti illalla riehui. Isoveli sinne jäikin yökylään tää isoveli alkaa nykyisin jo aamulla kysymään saako lähteä mummolaan yökylään. Onkohan tänä aamuna kysynyt pääseekö kotia yökylään?

oli pakko tulla katsomaan, onko Päkkänällä uutisia. Ei vielä...odotellaan.



Tomppa vois opettaa Urhoa nukkumaan. Eilen otti päivällä puolen tunnin päiväunet, illalla 5 minuutin voimaunet ja sitten riehui taas kahteentoista. Sitten nukuttiinkin kymppiin neljällä herätyksellä - ja aina otettiin maitoa.



Huoh. jotain pitäisi tehdä tolle. Mulla on välistä taas huono äiti -fiiliksiä, kun en jaksa leikkiä Urhon kanssa. Nyt kun oon ollu kipeenä, niin ei olla käyty missään lapsijutuissakaan. Mutta hei oikeesti, mua ei huvita leikkiä millään musiikkimuovihorror-lelulla muutamaa minuuttia pidempään. Onneksi mun isä tulee kohta leikkimään Urhon kanssa.



Urho ei ole vierastunut vieläkään, mutta himassa on aika läheisriippuvainen, roikkuu lahkeessa ja käy välillä tekemässä pahojaan. Eilen pelastettu kylpyankka vessanpöntöstä.



Tehdäänkin sitten yhteisjuttuja. Mies on nyt mökkeilemässä ja ollaan kahdestaan. Eilen koottiin Ikean kirjoituspöytä. Oli kieltämättä haastavaa, mutta kaikki ruuvit, mutterit yms. löytyi ja meni pöytään. Urho ei tukehtunut mihinkään ja pulautti "vain" neljät puuroyrjöt pöydälle ja yhdet ohjeiden päälle. Samalla diggailtiin Heli Kajoa Euroviisuissa.



Muutenkin ollut vähän ahdistusta ilmassa. vaikuttaa varmaan tää himakaaos osittain ja sitten se, että ei ole omaa aikaa edes iltaisin, kun toi epeli keekoilee aina hereillä. Vähän ikävä aikaa miehen kanssa kahdestaan ja aikaa yksin, kotona, rauhassa ja vailla velvoitteita.

Täytyy ensi viikolla ottaa vähän leediä ja laittaa pojat ulkoruokintaan. Eihän tästä muuten mitään tule.



Seuraavan kerran paremmalla mielellä,



Sande

päkkänän asuntoasia täälläkin. Raporttia odotellessa



Meilläkin nukuttiin jostain syystä viime yönä hyvin. Mies oli nostanut jupen yhden aikaan omaan sänkyyn, eli oli nukahtanut varmaan puoli yhdeltätoista mun kanssa yhtä aikaa. Viiden aikaan nostin sen takaisin viereen ja puoli kasilta noustiin aamudrinksulle. Viiden jälkeen tosin vaan torkuttiin, eli ei nukuttu kunnolla, mutta toi reipas kuuden tunnin pätkä teki tosi hyvää ainakin äidille.



Jupe on ihastunut maitopulloonsa, yrittää kovasti juoda itse. Aika hassun näköistä. Eilen lisättiin herkkulistaan ranskanperunat ilman suolaa, nam. Ja ihana syödä omin sormin. Kolme perunaa viihdytti yhden ruokailun ajan, eli ei sillä mahaa täytä, mutta ostaa äidille vapaat kädet. Syöttötuolissa ei viihdy enää ilman tekemistä, kun nousi kerran seisomaan ja on sen jälkeen köytetty visusti kiinni.



En mäkään jaksa Sande lasten kanssa leikkiä, se on isän homma. Kaaos kotona saa kenet tahansa huonolle tuulelle, varsinkin jos kotona viettää paljon aikaansa. Saisinkohan minäkin miehet yhdeksi illaksi ulkoruokintaan...



tuuti

Tai no joo, paha tuuli kyllä meni kun tuossa jo jonkin aikaa raivosin kun harmitti niin vietävästi. Eli ei siis asuntoa sanoo nimimerkki älä kuunetele kaikkea mitä välittäjä sanoo.



Päätettiin, että se asunto tulee meille jos on tullakseen sillä hinnalla mitä tarjottiin. Jos joku haluaa maksaa siitä täyden hinnan niin ok, silloin se asunto ei ole meidän. Lopputulos oli välittäjän puheista ymmärrättyäni se, että 3 tarjousta, 2 niistä samalle summalle ja meidän niistä kahdesta hävisi koska alkukaupan ajankohta myöhäisempi.



Niin, ja minä kun sanoin juuri välittäjälle tarjousta tehdessäni, että ei väliä koska alkukauppa tehdään (vaikka heti). Mutta tyyliin koska sillä ei nyt ollut pahemmin väliä se laitettiin meidän oman loppukaupan jälkeen. Se maksoi meille sitten sen asunnon.



No, lievä sarkasmi äänessäni totean, että uskon kohtaloon. Se ei siis ollut meidän asunto. Oli tosi kiva muttei täydellinen. Eniten harmittaa se, että taas jatkan oikotiellä roikkumista. Kukahan maksais mulle siitä palkkaa.



Nyt pitää viedä kärtty ukko unille.



Anteeksi taas oma napa. Palailen asiaan kun ajatus on koossa....

Me rakastetaan sut ehjäksi, kuten mun hyvä ystävä sanoisi.



Saa harmittaa ja pitääkin. Toisaalta itsekin uskon kohtaloon. Mä näin vahingossa tän meidän kämpän netissä, ei kylläkään Oikotiellä. Tultiin katsomaan ja ajateltiin, että tää on niin Kismet eli kohtalo. Monta kämppää oli jo mennyt ohi.



Pienellä painostuksella ja erinäisin neuvotteluin saatiin myyjä myymään just meille. Välittäjää ei siis tässäkään ollut. Eihän noista tiedä. (Sori Verticia :))



Kyllä te kodin vielä löydätte, ihan satavarmasti!

Pidän peukkuja, että mahdollisimman pian, onhan toi stressaava tilanne.



Nyt kun oon valittanu meidän elämästä, tuli yhtäkkiä ylitsevuotava rakkauskohtaus tota pientä tiitiäistä kohtaan. Tossa se toisen sukan kadottaneena tutkaili pitkään (hiljaa ja paikallaan!) Rasmus-nalle kirjaa asiantuntevasti kulmiaan rypistellen. Ihana, pieni olento.



Ei muuta kuin puuroa naamaan.



Sande



ps. niin piti kysymäni, että saako siis raejuustoa jo antaa? Eikö ole maitotuote.



Meillä syöty muroja nannissa ja sormin, tuoretta ananasta, satsumaa, näkkäriä, kurkkua, porkkanaa ja leipää noiden purkkiruokien lisäksi. Eilen innostui keitetystä parsakaalista. Ai niin vielä, yks päivä annoin Semperin (vai mikä se nyt oli) lihapullajotainruokaa. Ihan järkynkokoisia lihapullia siinä oli, jouduin meidän ykshampaiselle pilkkomaan ne pullat. Tänään

ostin 4 kk ruokaa. Nyt lopetan, Urhon mielestä sen nettivuoro alko.

Voi että muakin harmittaa päkkänän puolesta. Ehkä harmitus helpottuu kun jaetaan sitä? Itse en usko kohtaloon sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta ajattelen, että jos yksi ovi sulkeutuu voi avautua monta uutta. Olen tainnut jo aikoinaan Sanden asuntokauppojen aikaan selostaa ajatusmaailmaani. No mitä mun ajatusmaailmalla, mutta usein käy niin jos ei saa jotain ensiksi haluaamaansa saakin jotain parempaa. Niin mun mummoni mua aikoinaan opetti, että viimeinen saa parhaat palat. Ainakin tuntuu hyvältä ajatella niin.



Tuota eikös se ole niin, että n.10kk ikäiselle saisi noita hapanmaitotuotteita alkaa antaa ja siinä vuoden iässä ihan tavallista maitoa? Jos joku erimieltä niin kertokoonhan. Pikkuhiljaa tietysti kannattaa totuttaa jollekin ei tavallinen maito sovi vielä 1vuotiaana (esim. meitin esikoinen olikin äitinmaitolla puolitoistavuotiaaksi). Tomppa söi tänään pikkupurkin danoniinoa sitä mitä telkkarissa niin mainostetaan. Ja oli hyvää. Ja Tompalle tullut yläetuhampaat läpi! Eli viisi hammas Tomppa meillä ainakin pian. Kyllä Urhollekin pian tulee hampaita, mutta taitaa olla pojalla niin kova vauhti ettei hampaat pysy perässä. Heh, mulla ne hajoaa vaan kun olen niin hidas (lue laiska.)



Hyvää yötä ja päkkänälle unelma-asunnon kuvia! Ja miksei muillekin!

Ei se koskaan ole toivottu vieras, ei vaikka ihminen on vanha ja sairas. Elämänhalu iäkkäilläkin voi olla voimakas ja toive nähdä uusi kevät. Sairaus vie voimat elämästä tulee pelkkää tuskaa. Hänellä ei ole enää kipuja.



Meidän poikien isopappa kuoli viimeyönä. Hän oli mukava ihminen. Vaatimaton, sellainen vanhankansan mies.

Suruvalittelut pikkuäidin perheelle ja pahoittelut päkkänälle, kun ihana kämppä meni sivu suun. Toivottavasti se parempi kolkuttaa oven takana, vaikka etuoven ;-)



Jupe kans sitä mieltä, että sen nettivuoro, heippa



tuuti

Voi kun oli ikäviä uutisia. Osanottoni Pikkuäidin perheelle! Ja samaa mietin Päkkänän epäonnesta asuntokaupoissa kuin muutkin: jospa se talo ei ollutkaan teille tarkoitettu. Aivan varmasti ketuttaa! Mutta myös ihan varmasti se teidän uusi koti vielä löytyy, jos ei ihan heti niin myöhemmin sitten. Olitteko menossa vuokralle ensin?



Sylvi täytti viime yönä 10 kk ja sen kunniaksi sitä raejuustoa maisteltiin. Maustamatonta jugurttia voisi kokeilla seuraavaksi, täytyykin laittaa hedelmäsoseen kanssa tänään välilpalana. Nauratti nuo Urhon murot nannissa, en tiedä miksi =) Ehkä kun murot on vähän isompien lasten juttu. Mutta Urhollahan on ison lapsen vauhti, joten tarvitsee varmasti isomman lapsen evästä. =)



Käytiin eilen päiväristeilyllä Tallinnassa. Muuten meni oikein hyvin, mutta Sylvi tietysti nukahti kotimatkalla autoon ja sai sen verran virtaa lisää, ettei nukuttanut sitten tippaakaan kun laitettiin yöunille. Tekisi mieli yöpyä Tallinnassa joskus, jotta olisi aikaa käydä muuallakin kuin vain pyöriä vanhassa kaupungissa.



Jotain oli vielä mielessä, mutta unohtui. Kaunista talvipäivää kaikille!



t. Tsili & Sylvi 10kk

Ompa mulla nyt synkkiä otsikoita. Hautajaisia olen miettinyt, miten näitten pienten lasten kanssa talvella pidettäviin hautajaisiin mennään?



Esikoiselle kerrottu isopapan kuolleen (käytetty sanaa A-pappa on kuollut). Yritin kertoa hautajaisistakin, että ihmiset vie kukkia sille haudalle mihin pappa laitetaan. Tänään sitten kysyin missäs pappa on vastaus oli kukkatarhassa- Kaunis ajatus sinänsä.



Tompalla menee nannia niin paljon, että kohta mennään konkurssiin. Ehkä otamme varaslähdön tavalliseen maitoon. Onhan Tomppa jo melkein 1-vuotiaan kokoinenkin. Siitä danoniista saattoi mennä maha hiukan mullinmallin sekaisin. Eilen teki kakkaa moneen vaippaan.



Tomppa ärisee äitiä

Ikävät ja tarpeelliset juhlat. meidän isot pojat oli yksissä, ostin sisävaatteeksi juhlavaattet, mustat housut, villaliivin ja valkoiset paidat. Kengät olisin ostanut, jos olisin tajunnut, mutta oltiin toppasaappaissa ja muistotilaisuudessa sitten sukissa. Ulkovaatteina käytin ihan toppahaalareita. Lämmintä päälle, varsinkin haudalle, jos sinne on suunta. Isoveli ymmärtää jo varmasti, ja sen kanssa joutuu puhumaan asiasta useamman kerran. Ainakin meillä meni niin.



Voimahali pikkuäidille,



tuuti

Pikkuäidin suruun otetaan täälläkin osaa! Rutistus! Hellyyttävä oli isoveljen kommentti isopapan olinpaikasta.



Sandekin tarttee voimahalia! Täältä tulee sinne iso sylillinen.



Kiitos kaikille sympatiasta asuntokauppojen suhteen. Nyt ne tuntuu jo pieniltä murheilta. Ja kummasti muuten auttaa kun muut komppaa.



Tsilin Tallinnan matka kuulosti kivalta. Nuo pikkuiset tuntuu aina jotenkin kadottavansa sen vähäisenkin rytmin kun reissussa nukahtavat väärään aikaan. Mun vanhemmat on tänään myös luksus lomalla Tallinnassa. Ostin sen niille joululahjaksi. Kovasti yritin vinkata miehelle, että kun parin viikon päästä on hääpäivä niin mekin voitais mennä "kuhertelu" (lue nukkumis) lomalle hotelliin. Saa nähdä ymmärsikö se yskän.



Viime yön nukuin käsi pinnasängyssä. Aina kun otin sen pois niin kuului bäää. Vähän oli raivostuttavaa. Kuuden jälkee kun kello soi mietin aika vakasti heräänkö vai jäänkö nukkumaan.



Mullakin tuntui olevan Vertician kaltainen outo pikaflunssa. Pari aamua kurkku kipee, nenä vuoti kuin seula ja nyt tsadaa - ei mitään. Toivottavasti ei yöllä hiivi esiin.



Jaksamista kaikille ikiliikkujien, huonojen yöunien ja surujen kanssa!



Ai niin, by the way, meidän poika vetäs tänään ekaks polvilleen tukea vasten ja siitä seisomaan. Ohoh! Juu, eikä vieläkään käänny selältä vatsalleen. Turvallisin juttu siis vessareissun ajaksi jättää se seljälleen lattialle, siellä se räpiköi ja huutaa kuin kilpikonna koppa alaspäin...

Osanotosta kaikille ja käytännön vinkeistä tuutille. Esikoinen tuumasi, että hänellä on ikävä A-pappaa. Sanoin, että saa olla ikävä. Sitten poika jo touhusikin muuta. Vauhtia riittää koko ajan jotakin touhua, voi olla, että joudutaan moneen kertaan keskustelemaan kun asiat ei mene kerralla ymmärrykseen.



Sandekos mietti ettei jaksa leikkiä Urhon kanssa, älä välitä mä tajusin, että enhän leiki Tompan kanssa koskaan mitään. Eilen vähän yritin, Tomppa sanoi mun mielestä ihan selvästi kuk-ka. Katseltiin sitten kaikki kukat mitä meillä on. Eilen jätin Tompan hetkeksi myös isoveljen huoneeseen ja sieltä tämä tulee ryömien isohkoa muovileijonaa rutistaen äiti äitiä huutaen. Ja äiti ryötti istui netissä... Mutta ihan onnellinen poika taitaa olla kaikesta huolimatta (siis äidistään) äskön unissaan nauroi.



Mukavaa hääpäivää päkkänälle! Toivottavasti nukkkumisloma onnistuu. Saku taitaa ruveta kävelemään piankin.



Keittäsköhän nyt kahvia? Mies lähti töihin kello viisi. Voisin myös kömpiä vielä sänkyyn, mutta siellä on pientä porukkaa, tuhina kuuluu.

Pikkuäidin sängyssä on ruuhkaa. Toivottavasti mahduit johonkin nurkkaan. Enää en uskalla jättää jupea sänkyyn, kun se konttaa turhia miettimättä reunan yli. Pari kertaa olen napannut nilkasta kiinni.



Meillä isoveljet hoitaa jupen leikityksen. Äiti vain pyörittää kotia. Ja välillä lukee jotain tai auttaa piirrustuksessa. Joskus saa askartelupuuskan. Siitäkään ei jupe paljoa kostu. Ehkä sit isompana.



tuuti