Miten ne traumat oikeasti ilmenevät, jos päivähoito aloitettu varhain?

"Ei mulla kyllä ole persoonallisuushäiriöitä"



Suurin osa persoonallisuushäiriöisitä on tätä mieltä. Kansastamme noin 10-12% on persoonallisuushäiriöisiä, ja vielä useammilla on piirteitä. Narsismi lisääntyy koko ajan. Syyt on monet, mutta yksi syy on lapsena koettu hylkääminen ja turvattomuus. Miten vauva kokee sen, että joutuu vieraan ihmisen hoiviin? Vauvalla ei ole vielä ajantajua. Hän ei ymmärrä, että äiti lähtee ja tulee. Hän vain ymmärtää, että äiti on poissa. Vauva on äidin elinehto, joten erokokemus on valtava järkytys. Vauva kyllä sopeutuu, mutta kärsii. Ihminen on sopeutuvainen, muuten laji ei säilyisi. Mutta kaikki mihin ihminen sopeutuu, ei ole hyväksi hänelle.

Puhutko sää nyt jostain yhden lapsen taloudesta?

Meidän perheeseen kuuluu 6 henkilöä, luultavasti tulevaisuudessa enempikin.

Mummot, papat ja pappapuoli sekä kummit kuuluu myös läheisesti lapsiemme elämään.



Mitä meidän lapsia (aloittanut tarhassa 9 kk ikäsenä) katsoo niin ihan on tavallisia tallaajia siinä missä naapurin kotihoidetutkin.



Oppimisvaikeus on lähinnä geneettinen vika, esim. miehen lukihäiriö on vanhimmalla lapsellamme joka aloitti hoidon myöhemmin kuin muut lapset.



Mitä KORNIA on jos vertaa lapsia toisiin? Jos toisessa maassa tehdään asiat toisin, niin senhän pitäisi olla ihan suoraa nähtävissä kansan voinnissa! Siinä missä meissä, jotka on lykätty hoitoon 3 kk ikäsinä!!!



Sää voit olla päinvastoin VARMA että naisilla ON oikeus mennä töihin, myös pienen lapsen vanhempana. Niinkuin ennenkin!!! Että haista vaan pitkät, en jaksa kuunnella jonkun "kasvattajan" selittelyjä -kun ei ne perustu edes faktaan.



Eikä sukupuolitautia saa vaikkei käytä kortsua jos toisessa ei tautia ole. :)

"Miten muuten käy yhteiskunnan, verotulojen ja naisten tasa-arvon, jos jokaikinen äiti jää kotiin piiitkäksi aikaa lapsten syntymän jälkeen?"



Ei varmaan muutosta edes huomaisi, jos kaikki hoitaisivat lapsensa kotona vaikkapa 2 vuotiaiksi. Kyllä, sillä on iso ero, onko lapsi 1 vai 2 vuotta! Meillä on työttömiä paljon, joten yhteiskunnallisesti olisi tervetullutta, että äidit olisivat kotona, ja työtön pääsisi pitämään yllä ammattitaitoaan pidemmässä sijaisuudessa. Lapsemme saisivat paremmat lähtökohdat (edellyttäen tietenkin, että äiti kykenee lapsestaan huolehtimaan) ja työttömyyden aiheuttama häpeä ja syrjäytyminen lievenisi.

Narsismi vai itsekkyys?

Nykysin SAA erotakin. Joku sanoo että ex on narsisti. Onko silloin ihminen narsisti?

Tän sivuston vakio keskustelua; syytetään entistä kumppania narsistiksi -se kun jätti.. :)



Se että nykysin uutisoidaan liikennekuolemista tai murhista niin aivan yhtä paljon niitä on ollut ennenkin!

niin lapsi osaa ainakin vastustaa hoitoonmenoa. Jos lapsi siis menee hyvillä mielin hoitoon ja on haettaessa hyvillä mielin ja innokas, niin kertooko se jotaina? Jos lapsi nukkuu yöt hyvin ja on illat tyytyväinen ja hyväntuulinen, kertooko se? Yli 1..1,5 v lapsi osaa jo vältellä tilanteita jossa se joutuu ikävyyksiin eli osaa vastustaa esim. hoitoonvientiä. Kyllä yleensä äiti pystyy lukemaan lastaan. Sellaista lasta jota yleisesti on kaikkeen valmis sopeutumaan on tietenkin vaikeampi tulkita. Myös niiden 4v..5 v lasten osalta kannattaa kiinnittää huomiota em. asioihin ennemminkin lasten puheisiin, vaikka puheetkin kannattaa ottaa vakavasti.

millaista lapsella on päivähoidossa, jos hän on niin pieni ettei osaa kertoa siitä? Pienen lapsen hoitopäivä voi todellisuudessa olla vaikka kuinka kamala, mutta lapsi on kyvytön ilmaisemaan sitä. Se, että täti/tädit ovat mukavia vanhemmille ei kerro vielä yhtään mitään siitä mitä tapahtuu kun vanhemmat eivät ole paikalla. Isommalla lapsella on paremmat edellytykset puolustautua/kertoa kokemastaan. Varmasti paljon vaikuttaa se, saako lapsi hyvää hoivaa päivähoidossa. Mutta tämän arvioiminen on vaikeaa, sillä lapsi itse ei välttämättä myöhemminkään muista, millaista oli 1-2 vuotiaana päivähoidossa. Aikuisuuden paha olo jää selittymättä.

"Sää voit olla päinvastoin VARMA että naisilla ON oikeus mennä töihin, myös pienen lapsen vanhempana."



Naisella on oikeus mennä töihin. Naisella on oikeus olla hankkimatta lapsia, jos heidän hoitamisensa ei kiinnosta.



Lapsella on oikeus parhaisiin mahdollisiin lähtökohtiin. Lapsi ei voi valita vanhempiaan. Aikuiset voivat valita, haluavatko lähes täyden työuran ja lapsettomuuden vai katkonaisemman työuran ja lapsia. Kaikkea ei voi saada. Miksi monet kuvittelevat, että kaiken voi saada samalla kertaa? Elämä on valintoja. Vastuullinen vanhempi asettaa lapsen edun oman etunsa edelle.

aikaa lapsille. Harva lapsi sinne pääsi, sinne pääsi vain sosiaalisin perustein. Suuri osa lapsista oli yksityisessä hoidossa, yksityisillä päivähoitajille, joiden taso oli kirjava. Vanhemmat työkaverit on kertoneet hiuksia nostattavia juttuja hoidon tasosta. Mun työkaverikin jjoutui perustumaan alueen muiden naisten kanssa yksityisen päiväkodin, koska hoitopaikkoja ei Helsingissä ollut. Sitä työn ja ajan määrrä, mikä siitä tuli oman työn lisäksi.

HÄ?



Susta työttömän voi ottaa mamman työhön kun tämä jää raskauden vuoksi pois töistä. Pitäisi olla 3 vuotta kotona jotta joku työtön saa tehdä työtä?



Oletko kaupankassalla töissä että siihen voi ottaa kenet vaan hommiin ja potkaista taas mäkeen kun mamma palaa töistä?

Työntekijä kyllä korvataan kun jää mammalomailemaan!! :D



Mutta kyllä jokasella PITÄÄ olla mahdollisuus palata töihin kun niin näkee tarpeen.



Varsinainen näkemys. Toi rakas on naista alistavaa. Mutta sinä et sitä näe.

"Narsismi vai itsekkyys?"



Kulkevat käsi kädessä. Narsisti on myös empatiakyvytön ja kuvittelee itsestään liikoja.



Ps. en ole ollut naimisissa narsistin kanssa enkä kirjoittele narsistien uhrien palstalla



Itsekkäät ihmiset ovat monesti myös empatiakyvyttömiä. Ei siitä mihinkään pääse. Itsekkyys sanana sisältää toisten etujen vähättelyn/polkemisen ja omien etujen korostamisen.

"HÄ? Susta työttömän voi ottaa mamman työhön kun tämä jää raskauden vuoksi pois töistä. Pitäisi olla 3 vuotta kotona jotta joku työtön saa tehdä työtä? Oletko kaupankassalla töissä että siihen voi ottaa kenet vaan hommiin ja potkaista taas mäkeen kun mamma palaa töistä? Työntekijä kyllä korvataan kun jää mammalomailemaan!! :D Mutta kyllä jokasella PITÄÄ olla mahdollisuus palata töihin kun niin näkee tarpeen. Varsinainen näkemys. Toi rakas on naista alistavaa. Mutta sinä et sitä näe."



Harva on työssään täysin korvaamaton. Ja jos on, niin luulot itsestä on todennäköisesti liian suuret. Minusta se on naiselle etuoikeus, että saa hoitaa lapsensa. Jos se on alistavaa, niin ei kannata hankkia lapsia. Naisella on valinnan mahdollisuus, kuten mainitsin. Ei siinä ole mitään alistavaa. Myös isä voi hoitaa yli 1 vuotiasta lasta kotona.

Et ole tainnut kuulla lapsen oikeudesta hoitoon?

Sielä jokanen on OMALLA paikallaan!



Ei missään sanota että mene töihin jos lapsen hoitaminen EI KIINNOSTA!?

Moniko menee töihin koska koti ei kiinnosta?



Ei sen tartte olla edes URA johon äiti palaa, vaan kaupan kassa.



Se on sinun ongelma jos et pysty yhdistämään perhettä työhösi. Älä syytä muita omista ongelmistasi.

Vaikka voittaisin lotossa, niin työnteko kuuluisi elämääni. Ei ehkä sinun.

Eikä se taas määritä millanen olen äitinä!



Elämä ONKIN valintoja, myös työnteko kuuluu vastuullisen vanhemman vaihtoehtoon. Hajoa pienuutesi!

Tärkeä kysymys: Mistä tiedätte millaista lapsella on päivähoidossa, jos hän on niin pieni ettei osaa kertoa siitä? Pienen lapsen hoitopäivä voi todellisuudessa olla vaikka kuinka kamala, mutta lapsi on kyvytön ilmaisemaan sitä. Se, että täti/tädit ovat mukavia vanhemmille ei kerro vielä yhtään mitään siitä mitä tapahtuu kun vanhemmat eivät ole paikalla. Isommalla lapsella on paremmat edellytykset puolustautua/kertoa kokemastaan. Varmasti paljon vaikuttaa se, saako lapsi hyvää hoivaa päivähoidossa. Mutta tämän arvioiminen on vaikeaa, sillä lapsi itse ei välttämättä myöhemminkään muista, millaista oli 1-2 vuotiaana päivähoidossa. Aikuisuuden paha olo jää selittymättä.

Hän saattaa heti aamulla mainita lempihoitajansa nimen, tai luulee näkevänsä hänet kaupassa ja hihkuu nimeä iloisesti. Luettelee iloisena hoitokavereiden nimiä, kun yksi kaveri sattuu putkahtamaan mieleen. Ikinä ei ole itkenyt kun olen hakenut, vaan aina leikkii tyytyväisenä. Ja haen usein epäsäännöllisiin aikoihin, joten hoitajat eivät ole varautuneet minun tulooni.

Juuri sen vuoksi halusin hiukan alle kaksivuotiaan lapseni päiväkotiin, että olen nähnyt todella huonoja ja epäluotettavia perhepäivähoitajia. Päiväkodissa toimii myös aikuisten keskinäinen valvonta, joten lapsi ei ole yhden aikuisen armoilla. Ja voi etsiytyä jonkun tietyn hoitajan seuraan, jonka kanssa lapsella synkkaa parhaiten.

Itse olen mennyt päiväkotiin reilun puolen vuoden iässä, ja koen jääneeni ilman hyvää hoitoa. Mitään varsinaisia huonoja muistoja ei minulla päivähoidosta ole, mutta sellainen tunne minulle on jäänyt että minut on kasvattanut päiväkoti, ei vanhempani. Se ehkä kertoo enemmän vanhempieni kyvyttömyydestä kasvattajina kuin päivähoidon huonoudesta. Ehkä tilanne olisi ollut vielä huonompi jos olisin ollut kotona äitini kanssa pidempään. Ei minua kotonakaan pahoinpidelty tai suoranaisesti kohdeltu kaltoin, mutta tietynlaista tunnekylmyyttä oli ilmassa. Ja kasvattamattomuutta, sanoisinko että varsinaista curlingia.

Yksi suuri sellainen oli koulukiusaaminen, joka johtui siitä, että olin erilainen, kun en kotonahoidettuna osannut olla muiden joukossa. Helppo kohde koulukiusaamiselle.



Ihan höpöhöpöä että hoitoonvienti aiheuttaisi jotain. Tuolla logiikalla suurin osa ikäisistäni olisi täysiä sekopäitä, koska silloin äitiysloma oli vain 3 kk.

En sano ettenkö ole korvaamaton!!!

Päinvastoin.



Sairaanhoitajat on oiva esimerkki ihmisryhmästä jokka on sorrettavissa, he jos jokkut kuvittelee olevansa korvaamattomia. :)



Olen ollut neljästi lapsien vuoksi kotona. Eikä minua haittaa että joku tekee työni puolestani, mutta kyllä se on naisen OIKEUS mennä aikasemmin töihin, jos niin haluaa.

Narsismi ei ole itsekkyys.

Siinä ihminen elää kuvitelmassaan ettei toinen pärjää ilman häntä.



Ei tällänen ukko ota ja petä!

Nopsaan heittäisin, että perheen emäntä saattaa olla se narsisti.. ;)

Eli äidin etu on yhtä tärkeä isän ja lapsienkin kanssa. Kaikki tasa-arvoisia. Kaikkien edut yhtä tärkeitä. Lapsi on erityisasemassa monessa asiassa, hänen ilonsa on muunkin perheen ilo. Ja meillä on empaattiset lapset. Esim. reissuillamme otamme kaikki perheenjäsenet huomioon. Kukaan ei ole toistaan tärkeämpi tai vähemmän tärkeä. Kaikki ovat tärkeitä.Toki vanhemmat tekevät isot linjanvedot ja lapset päättävät vaihtoehdoista. Hyvin onnellinen perhe olemme.

"Et ole tainnut kuulla lapsen oikeudesta hoitoon? Sielä jokanen on OMALLA paikallaan! Ei missään sanota että mene töihin jos lapsen hoitaminen EI KIINNOSTA!?"



Kyllä minunkin lapseni menevät hoitoon. Päivähoito on hyvä lapselle sitten kun lapsi on riittävät iso siitä hyötyäkseen. Alle 2 vuotiaan on paras olla kotona vanhemman (myös isä käy) kanssa. Alle 1 vuotiaan on paras olla kotona äidin kanssa. Jos vanhempi ei voi olla kahta vuotta kotona, niin se on pelkää selittelyä. Yhteiskuntamme tukee vanhemman kotonaoloa.

Kotona on usein 1-2 lasta aikuista kohti.

Perhepäivähoidossa 4 lasta aikuista kohti.

Päiväkodissa pienten ryhmässä enemmän kuin 4 lasta aikuista kohti (pari lasta ylipaikoilla, sijaisia ei aina palkata/saada, työajat vaihtelee jne).



Mitä enemmän lapsia aikuista kohti, sitä suurempi mahdollisuus, että vauvan/taaperon tarpeet jäävät liian vähälle. Ei siitä mihinkään pääse. Ja mitä enemmän lapsia aikuista kohti sitä todennäköisemmin aikuinen väsyy/ylirasittuu, joka osaltaan taas vaikuttaa hoidon laatuun.

Kotona on usein 1-2 lasta aikuista kohti.

Perhepäivähoidossa 4 lasta aikuista kohti.

Päiväkodissa pienten ryhmässä enemmän kuin 4 lasta aikuista kohti (pari lasta ylipaikoilla, sijaisia ei aina palkata/saada, työajat vaihtelee jne).

Mitä enemmän lapsia aikuista kohti, sitä suurempi mahdollisuus, että vauvan/taaperon tarpeet jäävät liian vähälle. Ei siitä mihinkään pääse. Ja mitä enemmän lapsia aikuista kohti sitä todennäköisemmin aikuinen väsyy/ylirasittuu, joka osaltaan taas vaikuttaa hoidon laatuun.

Päiväkodissa hoitajat keskittyvät vain lapsiin, ja heillä on aina vertaistukea. Kotiäidillä ei useimmiten ole.

"Kotona aikuinen on usein yksin ja tekee samalla myös kotityöt. Päiväkodissa hoitajat keskittyvät vain lapsiin, ja heillä on aina vertaistukea. Kotiäidillä ei useimmiten ole."



Perhepäivähoitajat laittavat monesti ruoan ja tekevät kotitöitä lastenhoidon ohella. Ja päiväkodissakin hoitajat kattavat pöydän, pyyhkivät pöydät/lattiat ruokailun jälkeen, laittavat vaatteita kuivauskaappiin kuivumaan, siivoavat tarvittaessa jne.



Minä olen kotiäitinä. Teen suurimman osan kotitöistä viikonloppuisin ja iltaisin, kun mies on kotona. Vertaistuki on itsestä kiinni. Kerrostalon pihassa on aina vertaistukea kesällä. Talvella sitä saa tekstiviestillä "ollaan menossa ulos". Ja mikä parasta, saa valita itse seuransa/vertaistukensa.