Lue keskustelun säännöt.
Lapsi "kiusaa" päiväkodissa - syitä siihen
31.12.2009 |
Haluan nostaa esille asian, jota harvemmin käsitellään. Oma lapseni on kehitysviiveinen, puheentuotossa sekä ymmärryksessä on viivettä. Aluksi hän oli päiväkodissa kiusattu, mutta nyt hän on useimmiten se joka tuuppii jne. Olemme puuttuneet asiaan hyvin tiukasti ja keskustelleet asiasta päivähoidon henkilökunnan kanssa. Ryhmässä on avustaja, jota olemme vaatineet olemaan koko ajan kuuloetäisyydellä missä lapsemme onkaan. Olemme erityislastentarhanopettajan johdosta tehneet suunnitelmia, joiden mukaan tällaiset tilanteet koetettaisiin estää mm. havaitsemalla ajoissa lapsemme turhautuminen. Lapsemme harjoittelee sosiaalisia taitoja, opettelee leikkimään toisten kanssa. Siihen hän tarvitsee aikuisen tukea. Lapsellamme on myös aistiyliherkkyyksiä, joten häntä ärsyttää tietyt äänet. Isossa porukassa ei pysty olemaan.
Päivähoidon henkilökunta on kuitenkin toistuvasti jättänyt lapsemme vahtimatta mm. piha-alueella. Lapsemme kaveeraa poikien kanssa, joilla on myös ns kovat otteet ja ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Muutama vanhempi on ottanut yhteyttä päiväkotiin. En tiedä, mitä asioita lapset ovat kotona kertoneet mutta meitä vanhempia katsotaan pitkään.
Tilanne päivähoidossa on se, että 3 aikuista plus avustaja eivät riitä sille ryhmälle. Yksi hoitaja pääsee jo ajoissa pois, lto:t tekevät paljon suunnittelutyötä eivätkä osallistu paljon käytännön tilanteisiin. Mitä pitäisi tehdä? Me emme ole vahtimassa lastamme, hoito- ja kasvatusvastuu on päiväkodissa mutta tuntuu että siellä ei siltikään asioihin puututa!
Provosoijat saavat harvoin rangastusta. Tällaiset lapset ärsyttävät ärsyttämistään lasta joka reagoi. Heidän vanhempansa eivät näe mitenkään, että oma lapsi voisi olla myös syynä joskus. Lapsemme ei ole ainoa joka siellä härnää toisia - itse asiassa siellä on muitakin.
On todella kurjaa olla tällaisessa tilanteessa. Haimme kaikkien suositusten pohjalta lapsellemme henkilökohtaista avustajaa, mutta sellaista ei myönnetty.
Kommentit (110)
sellaista, joiden omat lapset ovat joutuneet kiusatuiksi päiväkodissa ja heijastavat sen vihan ja katkeruuden ap:n tilanteeseen. Kyseessä on kuitenkin eri tilanne ja eri lapsi. Erityislapsiakaan ei voi yleistää ja on turha lähteä arvostelemaan ap:n lasta tai tilannetta omien kokemusten pohjalta. Mutta ymmärrän toki tämän katkeruuden ja vihan, koen sitä itsekin, tosin oma lapseni on erityislapsi ja "normaalien" lasten kiusaama.
Minun lapseni ryhmässä on avustaja, joka on puoliksi lapseni henkilökohtainen ja puoliksi ryhmän. Koska ryhmässä ei olisi avustajaa ilman minun lastani, katson, että hänen pitäisi avustajasta myös hyötyä. Ryhmässä on kuitenkin niin villejä ja levottomia "normaaleja" lapsia, että avustajan aika menee pitkälti heidän kanssaan. Oma lapseni ei henkilökohtaista avustusta saa. Toki levottomien lasten rauhoittelu helpottaa oman lapseni oloa, joten tavallaan se kai on hänen avustamistaan myös. Muutakin kyllä kaipaisimme, mutta toistaiseksi en jaksa kamppailla asiasta, joten tyydymme nyt kevääksi vielä tähän.
Minun mielesltäni ap on hyvin tilanteen tasalla ja toivon sydämeni pohjasta, että asiat järjestyisivät parhain päin. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paistaa tismalleen sama välinpitämätön asenne - ja täydellinen kyvyttömyys nähdä asiaa muiden näkökulmasta. Vaaditaan vain.
Kyllä se kiusaaminen on kiusaamista ihan ilman lainausmerkkejä, oli kiusaaja sitten mikä tai kuka tahansa.
Ja meidän tapauksessamme häirikkölapsi 1:n käytös parani heti, kun hänen hoitopäiväänsä lyhennettiin, hän alkoi käydä perheneuvolassa, äiti lyhensi työpäiväänsä ja lapselta karsittiin väkivaltaharrastukset pois.
Häirikkö 2 taas oireili vanhempiensa avioeroa. Hänkin sai avun, kun hänelle haettiin apua. Eikä vain kuljettu laput silmillä.
joten miten hänen lapsellaan voisi olla empatiakykyä?
Ja kiusaamista on se, minkä toinen kokee kiusaamiseksi.
Ei sinne perheneuvolaan kuulu kaikki lapset, eikä lastensuojeluunkaan.
Mikäli lapsella kehitysvamma, niin heidän taitonsa ei riitä auttamaan, kun lasta joka ymmärtää täydellisesti.
Lapsen kehitysviive ei kerro mitään mikä lapsella on.
Esimerkikisi kehitysvammiset matkivat toisten lasten käytöstä. Omani saattoi töniä muita, mutta lapseni pääsi erityisryhmään ja kaikki häiriö käytös loppui heti.
Ei ole ap syy, että lapsi pääse erityisryhmään.
Avustaja on saatu ryhmään ap lapsen takia, joten hänen on vahdittava ulkona lasta.
Mikäli ap avustaja lähtisi ryhmästä, niin lähtisi avustajakin.
Nämä avustajat on ihan persiistä, kun tarha käyttää heitä helpottaakseen omaa työtään.
Oma lapseni ei ollut häirikkö, mutta tunnen paljon erityislapsia ja tiedän etteivät kaikki pysty säätelemään käytöstään, eivätkä vanhemmat saa sitä huonoa käytöstä pois.
Lapsi tarvitsisi ehdottomasti rauhallisen, vankan erityisryhmän.
Tavis tarha on huono paikka jo tavis lapsellekkin.
Kerroin vain toisen näkökulman. Siis sen, että ei se erityislasten purkausten kohteeksi joutunut lapsi ole mitätön nyrkkeilysäkki vaan tunteva ja kasvava lapsi. Joka ei ymmärrä miksi häntä jatkuvasti pk:ssa tietyt lapset satuttavat, vaikka ketään ei saisi kiusata eikä varsinkaan lyödä (meillä on kotona ehdoton lyömätön linja sisarusten kesken). Kolme vuotiaalle on vielä hieman hankala asiaa selittää. Tuo samassa ryhmässä oleva 5-vuotiaamme asiaa jo jollain tasolla ymmärtää.
Myös ap:n lapsen pk:ssa saattavat ns. normilasten perheet painia samojen asioiden kanssa kuin meillä ja halusin tuoda esille myös tätä toista näkökulmaa.
Lapsia en silti vihaa, mutta eikö heidänkin elämänsä helpottuisi mikäli kunnat järjestäisivät päivähoidon toisin? Nykyään pk:n henkilökunta on todella tiukoilla isojen ryhmäkokojen takia, eikä erityislapsille tahdosta huolimatta riitä tarpeeksi aikaa. Muistakaan hyvät erityisten vanhemmat, että myös ns. normaalit tarvitsevat henkilökunnan aikaa, tukea ja opastusta kasvamiseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsensa saa apua. He ovat käyneet lääkärillä ja lapsi saa terapiaa. Ei se perheneuvola ole mikään autuaaksi tekevä asia. Älkää sekoittako tapauksia keskenään! Ap:n lapsi ei oireile samasta syystä, kuin teidän lapsia kiusanneet häirikkölapset.
Lisäksi tässä oli kyse siitä, mitä ap vaatii päivähoidolta. Ja mitä lapsen kuuluisi päivähoidolta saada. Ei siitä, mitä kaikkea muuta on tehty.
niin joku voi tulkita kuormittumisesta johtuvan tönimisen kiusaamiseksi.
Me aikuiset kaiketi ymmärrämme tämän simppelin eron?
Edes seurausetiikan viitekehyksessä?
joten miten hänen lapsellaan voisi olla empatiakykyä?
Ja kiusaamista on se, minkä toinen kokee kiusaamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että avustaja olisi saatu ap:n lapsen takia? Ei sitä missään lue. Se on ryhmän avustaja, ei ap:n lapsen henk. koht. avustaja.
Perheneuvolasta pitää hakea apua, jos on kasvatusongelmia. Selvästi on.
Ja lastensuojeluun kuuluu, jos vanhemmuus on hukassa. Selvästi on.
Kunnan velvollisuus on myöntää rahaa henkilökohtaiseen avustajaan.
Kerroin vain toisen näkökulman. Siis sen, että ei se erityislasten purkausten kohteeksi joutunut lapsi ole mitätön nyrkkeilysäkki vaan tunteva ja kasvava lapsi. Joka ei ymmärrä miksi häntä jatkuvasti pk:ssa tietyt lapset satuttavat, vaikka ketään ei saisi kiusata eikä varsinkaan lyödä (meillä on kotona ehdoton lyömätön linja sisarusten kesken). Kolme vuotiaalle on vielä hieman hankala asiaa selittää. Tuo samassa ryhmässä oleva 5-vuotiaamme asiaa jo jollain tasolla ymmärtää.
Myös ap:n lapsen pk:ssa saattavat ns. normilasten perheet painia samojen asioiden kanssa kuin meillä ja halusin tuoda esille myös tätä toista näkökulmaa.
Lapsia en silti vihaa, mutta eikö heidänkin elämänsä helpottuisi mikäli kunnat järjestäisivät päivähoidon toisin? Nykyään pk:n henkilökunta on todella tiukoilla isojen ryhmäkokojen takia, eikä erityislapsille tahdosta huolimatta riitä tarpeeksi aikaa. Muistakaan hyvät erityisten vanhemmat, että myös ns. normaalit tarvitsevat henkilökunnan aikaa, tukea ja opastusta kasvamiseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paska käytös on paskaa käytöstä, vaikka kuinka kirjoittaisit sen c:llä. Ei se siitä miksikään pascaksi cäytökseksi muutu ja sillä paremmanhajuiseksi.
Muuten avustajaa ei saa.
Ilmeisesti toinen nyt vaan tietää paremmin näistä asioista, kuin toinen.
että avustaja olisi saatu ap:n lapsen takia? Ei sitä missään lue. Se on ryhmän avustaja, ei ap:n lapsen henk. koht. avustaja.
Perheneuvolasta pitää hakea apua, jos on kasvatusongelmia. Selvästi on.
Ja lastensuojeluun kuuluu, jos vanhemmuus on hukassa. Selvästi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin, että ymmärtäisit paremmin mistä on kyse, jos voisit peilata tapahtuvaa vaikka tuossa viitekehyksessä
Niin mä ainakin teen monesti erilaisen asioiden kanssa.
Paska käytös on paskaa käytöstä, vaikka kuinka kirjoittaisit sen c:llä. Ei se siitä miksikään pascaksi cäytökseksi muutu ja sillä paremmanhajuiseksi.
Siellä ryhmässä on avustaja. Ap nimenomaan sanoi, että he olivat hakeneet avustajaa, mutta eivät saaneet.
O-pet-te-le lu-ke-maan. Tiedätkin paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten voi käyttää ihan järkeään. Suosittelen.
minkä ikäinen lapsesi on?
Siskollani on lapsi, joka käyttäytyi aika samalla tavalla. Lapsi aloitti tuolloin päiväkodissa oli 4-vuotias. Puheen kehittymisessä oli viivettä. Lapsi ei myöskään viihtynyt isossa joukossa ja hermotuessaan ei osannut käyttäytyä toisia kohtaan, niinkuin "normaali" lapsi käyttäytyisi.
Siskoni vaatimalla vaati, että poikaa pitäisi tutkia. Ja saikin periksiantamattomuudellaan käyntiin tutkimukset. Hyvin nopeasti lapsella epäiltiin asbergeria, mutta siitä ei anneta diagnoosia alle 5-vuotiaalle. Lapsi pääsi erinäisiin ryhmä -ja yksilöterapiaryhmiin ja siellä nimenomaan harjoiteltiin omien tunteiden käsittelyä, itsensä ilmaisua ja ryhmässä olemista. Aluksi lääkärit olivat sitä mieltä, ettei lapsi voi aloittaa normaalissa koulussa koulua vaan erityisluokka olisi oikea paikka.
Terapiat jatkuivat ja koulukypsyysarvioinnissa totesivat, että terapiat olivat olleet sen verran "tehokkaita", että lapsi pystyi aloittamaan normaalissa luokassa, jossa on tosin n. 11 lasta ja siellä ei ole erityisavustajaa. On nyt toisella luokalla ja ongelmia ei ole ollut.
Onko teidän lasta tutkittu? Voisiko hänellä olla jonkun asteinen asberger? Sinuna vaatisin pääsyä kunnon tutkimuksiin, koska varhain aloitetulla hoidolla on paremmat tulokset kuin vasta kouluiässä aloitetulla. Vaikka diagnoosin saaminen tuntuisi ikävältä, niin siitä on ehdottomasti hyötyä lapselle ja lapsen kehitykselle (itsetunnon kehitykselle jne.).
Lapsi ei todennäköisesti ole tahallaan ikävä, mutta ei saa vain ilmaistua itseään oikein eikä ymmärrä muiden lasten kommunikointia ja turhautuu. Siskoni pojan kohdalla oli kyse nimeomaan turhautumisesta ja siitä, ettei lapsia esim. pysty tulkitsemaan ihmisetn ilmeistä mitään tai ainakaan niitä ihan oiken.
Uusi nimike on erityisavustaja, ja työnkuvaan kuuluu, että on osoitettu ryhmäkohtaseksi.
Erityisavustajan saamiselle on kriteerinä se, että ryhmässä on erityistä tukea tarvitseva lapsi.
Muutos, että on ryhmäkohtainen liittyy siihen, että avustaja tekee normaalit päivät, vaikka e-lapsi olisi poissa..
Älä nyt jaksa.
Siellä ryhmässä on avustaja. Ap nimenomaan sanoi, että he olivat hakeneet avustajaa, mutta eivät saaneet.
O-pet-te-le lu-ke-maan. Tiedätkin paremmin.
ap kertoi hakeneensa lapselleen avustajaa, muttei saanut. Eli se avustaja ei ole siellä ap:n lapsen takia.
Usko jo. Älä jaksa.
Tarhahan käyttää henkilökuntalisää nimenomaan siksi että turvataan ryhmän turvallisuus!
En osaa sanoa millasia mikkäkin ammattiryhmät on, vai onko teillä vaan sattunut osaamaton henkilö (yksilö) TAI lasta ei ole vaan saatu autettua vaikka henkilö on kykenevä?
Miksi ryhmässä pitäisi olla avustaja jos sitä ei tarvita vaan selvitään tavallisella henkilökunta määrällä ja osaamisella?
Sehän on turhaa.
Mutta tarhan PITÄÄ käyttää erityisosaajia nimenomaan HELPOTTAAKSEEN työtään.
Toki myös se tarve lähtee siitä lapsesta. Ja häntä tuetaan.
39
Sä taidat jankata jankkaamisen vuoksi. Vai etkö oikeasti ymmärrä kirjoittamaani?
Lue hieman tarkemmin.
Sullahan on aina toi itsehillintä mennyt:D
ap kertoi hakeneensa lapselleen avustajaa, muttei saanut. Eli se avustaja ei ole siellä ap:n lapsen takia.
Usko jo. Älä jaksa.
että jos aistiyliherkkyyksissään ei hallitse itseään ja toimii väärin, se ei täytä kiusaamisen tunnusmerkistöä.
Eikö kiusaamiseen liity olennaisesti motiivi kiusata. Tuottaa pahaa harkiten?
Jos töniminen tapahtuu kuormittumisen seurauksena, on helppo vetää johtopäätös, että kyse ei ole kiusaamisesta, vaan hallitsemattomasta käytöksestä