Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsi "kiusaa" päiväkodissa - syitä siihen

Vierailija
31.12.2009 |

Haluan nostaa esille asian, jota harvemmin käsitellään. Oma lapseni on kehitysviiveinen, puheentuotossa sekä ymmärryksessä on viivettä. Aluksi hän oli päiväkodissa kiusattu, mutta nyt hän on useimmiten se joka tuuppii jne. Olemme puuttuneet asiaan hyvin tiukasti ja keskustelleet asiasta päivähoidon henkilökunnan kanssa. Ryhmässä on avustaja, jota olemme vaatineet olemaan koko ajan kuuloetäisyydellä missä lapsemme onkaan. Olemme erityislastentarhanopettajan johdosta tehneet suunnitelmia, joiden mukaan tällaiset tilanteet koetettaisiin estää mm. havaitsemalla ajoissa lapsemme turhautuminen. Lapsemme harjoittelee sosiaalisia taitoja, opettelee leikkimään toisten kanssa. Siihen hän tarvitsee aikuisen tukea. Lapsellamme on myös aistiyliherkkyyksiä, joten häntä ärsyttää tietyt äänet. Isossa porukassa ei pysty olemaan.

Päivähoidon henkilökunta on kuitenkin toistuvasti jättänyt lapsemme vahtimatta mm. piha-alueella. Lapsemme kaveeraa poikien kanssa, joilla on myös ns kovat otteet ja ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Muutama vanhempi on ottanut yhteyttä päiväkotiin. En tiedä, mitä asioita lapset ovat kotona kertoneet mutta meitä vanhempia katsotaan pitkään.

Tilanne päivähoidossa on se, että 3 aikuista plus avustaja eivät riitä sille ryhmälle. Yksi hoitaja pääsee jo ajoissa pois, lto:t tekevät paljon suunnittelutyötä eivätkä osallistu paljon käytännön tilanteisiin. Mitä pitäisi tehdä? Me emme ole vahtimassa lastamme, hoito- ja kasvatusvastuu on päiväkodissa mutta tuntuu että siellä ei siltikään asioihin puututa!



Provosoijat saavat harvoin rangastusta. Tällaiset lapset ärsyttävät ärsyttämistään lasta joka reagoi. Heidän vanhempansa eivät näe mitenkään, että oma lapsi voisi olla myös syynä joskus. Lapsemme ei ole ainoa joka siellä härnää toisia - itse asiassa siellä on muitakin.



On todella kurjaa olla tällaisessa tilanteessa. Haimme kaikkien suositusten pohjalta lapsellemme henkilökohtaista avustajaa, mutta sellaista ei myönnetty.

Kommentit (110)

Vierailija
1/110 |
14.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka paljon varmaan hyviä paikojakin.

Vierailija
2/110 |
14.06.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja asiallisesti leikkiviä lapsia varten ole vaan niiden jotka sitä tarvitsee. Ryhmä saa avustajan ainakin omassa kaupungissani hyvin tiukoin kriteerein eli ryhmässä täytyy olla tietty määrä erityisen tuen tarpeessa olevia lapsin, joita varten avustaja sinne palkataan.



Tottahan toki avustaja saa ohjeet olla niiden lapsien lähettyvillä tai vaikka vieressä koko ajan, jotka sitä tarvii. Näin menetellään yleisesti. Paljon siitä käytännön toteutuksesta on kiinni sen avustajan ammattitaidosta. On näitä avustajia nähty, jotka pelkää tai säikkyy tilanteita, joihin täytyisi puuttua ja siksi pysyttelee etäämmällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että avustaja pysyttelee kuuloetäisyydellä. Ei hän ole lapsenne henk. koht. avustaja.



Oletteko käyneet perheneuvolassa? Psykologilla?

Vierailija
4/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ollut ehdottomasti sitä mieltä että avustaja on niissä tilanteissa joissa nuo pojat ovat. Meille ei perheneuvolat ja psykologit auta - neurologinen vamma ei niillä parane. Vain aika, tehokas puuttuminen, sosiaalisten asioiden opettelu jne auttavat jos nekään.



t.ap

Vierailija
5/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ko. avustaja on ryhmän avustaja, ei teidän.



Jos ette saa pojalle henk. koht. avustajaa, teidän pitänee miettiä toinen hoitomuoto tai ottaa lapsi kotiin, lyhentää hoitopäivää tms.



Ei ole oikein muita perheitä kohtaan nyt tuo.

Vierailija
6/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etkö osaa lukea? Ap nimenomaan tarkoitti että ELTO ei vaadi yksin tälle lapselle vahtimista, vaan kaikki ne lapset jotka tarvitsevat tukea (nähtävästi siis noita poikia jotka yhdessä leikkii ja hulluttelee) saavat sitä!



Toinen hoitomuoto??? Päiväkoti on varmasti kuntouttavaa päivähoitoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja itse olet vajaaälyinen, jos kuvittelet, että on oikein, että ryhmän terveiden ja asiallisesti leikkivien lasten kuuluu tyytyä siihen, että häiriköt vievät koko ryhmän avustajan itselleen.



Jos lapsi ei sopeudu normaaliin päivähoitoon, pitää siirtää erityisryhmään tai muuten hoitaa asia niin, että muut eivät joudu kärsimään.



Henk. koht. avustaja, lapselle terapiaa jne.



Tai sitten lapsi muualle, äiti kotiin tms.

Vierailija
8/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitääkö ryhmän kaikki riehuvat lapset laittaa kotihoitoon tai muualle? :) Eikö heidän nimenomaan pidä opetella taitoja toisten lasten kanssa? Neurologi nimenomaan sanoi, että perhepäivähoito ei ole lapsemme paikka.



Muita perheitä kohtaan ei taida olla reilua se, että päivähoidossa ei puututa riittävästi tilanteisiin joihin pitäisi. Menin esim. kerran hakemaan lastamme hoidosta, kysyin missä lapsemme on niin siellä se oli vajan takana toisen lapsen kanssa täysin umpikuraisina ja tökkivät toisiaan kepeillä. Avustajalle on laadittu ohjeet ja niissä on selvästi, että hän on lastamme varten! Hän toteuttaa esim. koritehtäviä jne. Yhtä hyvin muutkin tädit ovat lapsemme kanssa.



Miten lapsi oppii kotihoidossa tulemaan toimeen toisten kanssa? Siis ryhmässä? Kotona leikit sujuukin hyvin, kaverin kanssa ei riehu. Aloittaa esiopetuksen vuoden päästä.



t.ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsella menee toimintaterapiaa sekä puheterapiaa kerran viikossa. Kuten mainitsin, päivähoidon ihmiset sanoivat että lapsemme ei ole ainoa tällainen ryhmässä. Viimeeksi juuri lto kertoi että suurin osa pojista on aika villejä siinä ryhmässä. Emme päässeet erityisryhmään - halusivat integroida. Olisin itse halunnut hänet toiseen paikkaan. Onneksi lapsi aloittaa pienryhmässä eskarin :)

Vierailija
10/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ovat yleensä ensin niitä "sorrettuja" kunnes oppivat mallista kontaktinoton, tönimisen ja tuuppimisen. Sillä saa varmasti huomiota!



Olen integroidussa erityisryhmässä töissä ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että aikuisen kuuluu olla läsnä ja auttaa lasta sosiaalisissa taidoissa! opettaa myös ryhmän muille lapsille, kuinka toisten kanssa leikitään ja ollaan!



Hoitomuodon vaihto tai hoitopäivän lyhyys eivät ratkaise mitään, paitsi jos lapsi pääsee erityisryhmään, jossa on enemmän aikaa ja kiinnostusta puuttua lapsen erityistarpeisiin!



Älä ap ota nokkiisi muiden vanhempien katseista, niitgä tulee, ikävä kyllä, pääasia on, että lapsenne saa mahdollisimman hyvää tukea kasvuunsa. Vaadi vain pontevammin aikuisten ohjausta ja valvontaa lapsellesi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaatikaa henkilökohtaista avustajaa lapsellenne.



Nimittäin ryhmässä on nyt avustaja,joka tosiaan on kaikkia varten,hänen työaikansa ei riitä vain sinun lasta vahtimaan.

Vierailija
12/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos hän on normaalissa ryhmässä, eikä pärjää siellä, hänelle pitää hankkia oma avustaja, ei rohmuta sitä ryhmän avustajaa itselleen.



Ei voi laatia ohjeita, joissa ryhmän avustaja kyttää yhtä häirikköä.



Oletteko käyttäneet lasta terapiassa? Käyttäneet lastensuojelun palveluja? Lyhentäneet hoitopäiviä? Mitä olette tehneet tähän mennessä? Luettele.



Vai onko teidän keinonne nyt se, että ummistatte silmänne, ette itse tee mitään ja sysäätte sen lapsenne sinne toisten huoleksi?





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

siihen, että vältetään segregaatiota viimeiseen saakka.



Ei ole kenenkään etu, että kaikki normistosta poikkeavat eristetään.



Kyllä SI-häiriöinen oppii toimimaan tavallisissa ryhmissä, kunhan ammattitaitoa ja halua löytyy.



Kuulostaa siltä, että ryhmän aikuiset eivät ole tilanteen tasalla. Ulkoilu on hoidettu huonosti kertomasi mukaan.



Vastauksista kuuluu näkemys, missä vaalitaan jotakin yhteiskunnan normaaliuden ihannetta. Kuka mittaa, ketkä saavat kuulua tähän normaaliuden piiriin ja ketkä eivät?



Oman kokemukseni mukaan ryhmäkohtaiset avustajat toimivat juuri ehdottamallasi tavalla, eli keskittyvät valvomaan juuri niitä lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Mitä ihmettä päiväkotinne avustajat tekevät esim. ulkoilussa?





Häiriköt muualle? Kamalaa tekstiä..

Vierailija
14/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väärin sekin on.



Ap ei selvästikään ole tehnyt lapselleen yhtikäs mitään. Tuupannut päivähoitoon ja nyt ongelma on sitten päivähoidon - ja niiden muiden lasten, jotka joutuvat terapialeluiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päivähoidon systeemin tuntien arvaan, että ryhmä on saanut avustajan siksi, että siellä on yksi tai useampi erityislapsi, kuten ap:n lapsi.

Kelto on antanut ohjeen avustajan sijoittumisesta, hän on töissä juuri erityistä tukea tarvitsevaa lasta varten. Usein avustajilla on taipumusta vain "seisoskella" pihalla, sen sijaan että he olisivat aktiivisesti ennaltaehkäisemässä ongelmatilanteita.



Ryhmän tavallinen aikuismäärä vastaa tavislasten tarpeisiin, ja avustaja auttaa erityistilanteissa.



Ap on anonut pienryhmäpaikkaa ja avustajaa, mutta ei ole niitä saanut. Siksi häntä on turha syyllistää.





Voimia ap, lapsesi on ihan oikeassa paikassa, mutta pk:n henkilökunta saisi ottaa tiukemmin kantaa asioihin.

Vierailija
16/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta edelleenkään ei kerro, mitä on itse lapsensa eteen tehnyt.



Missä ovat niiden muiden lasten oikeudet? Onko oikein sitten traumatisoida normaali lapsi terapian nimissä. Oma lapseni oli kahden tuollaisen kehitysviiveisin kynsissä puoli vuotta ja se se vasta raskasta oli.

Vierailija
17/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta taas kuulosti, että ap oli hyvinkin perillä tilanteesta ja puhunut asiasta asianmukaisen verkoston kanssa.



Elto kyllä osaa arvioida tilanteen. Hän varmasti tietää mahdolliset muut tukitoimenpiteet, mitä lapselle on tarjolla.



Eiköhän tässä olla arvioitu, että lapsella on potentiaalia sopeutua ryhmään pidemmällä tähtäimellä?



Kyllä se vaan niin on, että meidän tulee sopeutua monimuotoiseen elämään jo lapsesta saakka.



Muutoin meistä saattaa kasvaa tuomitsevia aikuisia. Tällöin voi olla hankala hahmottaa itsensä ja oman roolinsa yhteiskunnan varioivassa kentässä.



Integraation ja inkluusion hengessähän on suljettu monenlaisia laitoksia.Jotta mahdollisimman harva joutuisi syrjään.

Vierailija
18/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä nyt on kyse siitä, että päiväkodin henkilökunta ei ole tehtäviensä tasalla.

Mitä tästä elämästä tulee, jos aikuiset maksattavat toisten aikuisten virheitä pienillä lapsilla?

mutta edelleenkään ei kerro, mitä on itse lapsensa eteen tehnyt.

Missä ovat niiden muiden lasten oikeudet? Onko oikein sitten traumatisoida normaali lapsi terapian nimissä. Oma lapseni oli kahden tuollaisen kehitysviiveisin kynsissä puoli vuotta ja se se vasta raskasta oli.

Vierailija
19/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuin siitä mitä vaatii päivähoidolta.



Enkä ymmärrä mistä tulkitset nuo että lapsi sopeutuu jne.



Kyllä niillä normaaleillakin lapsilla pitää olla oikeudet. Miksi heidän pitää mennä sinne simputettavaksi ja laiminlyötäväksi autuaan ymmärryksen nimissä? Tai heidän vanhempansa joutuvat ottamaan heidät pois, siirtämään yms.



Nythän siellä on häiriköillä luksuskohtelu ja muut selviävät miten selviävät. Tuomitsen sen jyrkästi. Kyllä.

Vierailija
20/110 |
31.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lapsi kiusaa niin vika on kotikasvatuksessa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä yhdeksän