Lue keskustelun säännöt.
Kaipaan kokemuksia, minkä ikäisenä nirsot lapsenne ovat alkaneet syödä monipuolisemmin?
20.12.2009 |
Nimittäin lapseni on 12-vuotias ja hänellä on paljon erilaisia tuokia joita ei pysty syömään. Syö kyllä hyvin puuroja, leipiä, salaatteja (joissa ei tomaatteja lohkottuna, mysliä, riisiä, makaronia, hyvää perunaa (ei vetisiä koulun), lihaa, kalaa ja kanaa erikseen, ei kastikkeissa. Saan kyllä kotona laitettua lapselle mieluista ruokaa, mutta julkisilla paikoilla on aina erilaisia kastikkeita ja niitä hän ei kerta kaikkiaan saa syötyä. Ne oksettaa. En tiedä mikä on mennyt pieleen, mutta vauvana hän söi hyvällä halulla kaikki mössöt, mutta kun aloitti itse syömään, jätti pois ne mistä ei tykkää. Syö myös marjoja ja hedelmiä eli ravitsemuksellisesti saa monipuolista ruokaa, mutta nuo julkiset ruokailut ovat tylsiä. Toki ravintolassa, missä voi tilata mieleisen annoksen, niin ruoka maistuu. Ehkä suurin huoli on tuo jatkuva ympäristön paine, myös äidille. Millaisia kokemuksia teillä on? Lapseni on kyllä tosi reipas, terve ja iloinen. HArrastaa liikuntaa ja on hyvä koulussa. Ainoa aine koulussa, mikä tuottaa vaikeutta on tuo ruokatunti. Onneksi open kanssa asiasta on puhuttu, eikä painosta kovin, mutta aina uusien opettajien kanssa on ongelmaa. Lähinnä opettajat on huolissaan....
Kommentit (29)
21/29
|
21.12.2009 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
hirveän noloa käydä tällaisen ulisijan kanssa esim ravintolassa :(
Katsos ravintolan lastenannoksissa yllättävän harvoin on mitään järin eksoottisia kasviksia (itseasiassa hyvin harvoin niissä on paljon kurkkua ja tomaattia kummallisempaa) ja nirsolle huutajalle tilataan ravintolassa hänelle mielestä ruokaa, kuten muillekin ja jätetään ne lapselle kelpaamattomat kasvikset sinne keittiöön.
Olen monta kertaa tarjoilijalta pyytänyt, että voitte jättää tomaatit ja salaatit pois kun ei lapsi niitä kuitenkaan syö. Opetellaan sitten maistelua siellä kotona, jossa saa ihan vapaasti huutaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein nelikymppisenä osa ennakkoluuloista vähän vaimentunut=)
opetella nirsoudesta pois tai tulla sen kanssa sitten toimeen.
Itse olen erittäin ruokakeskeinen ja minut opetettiin jo pienenä siihen että pahaan mieleen paras lääke on vitosen karkkipussi. Juu, mitä siitä seurasi? Syömishäiriöitä ja nykyään painan niin paljon että olen varmaan kaiken mahdollisen suhteen riskiryhmässä :(. En nyt väitä että satunnainen suklaalla lahjominen tekisi kenestäkään valasta, mutta kannattaa opetella tunnistamaan ei-toivottuja käytösmalleja ja miettiä, kuinka niistä ehkä pääsisi eroon. Ei sekään ihan tervettä ole että joutuu aika isoa lasta vielä lahjomaan epäterveellisillä herkuilla.
Pahimmat nirsoilut minulla menivät ohi aikuisiässä (siinä lähemmäs 30v), jolloin opin pitämään jopa perunasta ja jouluruoista. Lapsena inhoamaani sipulia opin rakastamaan aikuisiällä. Mutta sitä vastoin margariini, kahvi ja maito ei mene mitenkään alas. Kastikkeet ja kalaruoat, sekä salaatit ovat sitten niitä herkkuja!
Lapsena elin makaroonilla ja leivällä, sekä appelsiinimehulla. Muistan vieläkin että pakottaminen syömään aiheutti vaan pahemmat ongelmat, esim. juuri perunoiden kanssa.
Mutta omien lasten nirsoilua en osaa hoitaa siitä huolimatta. Minulla on epäterve suhtautuminen ruokaan ja lasten nirsoilu kiristää hermoja. Juuri sitten aina miettii niitä neuvoja "meillä lapsille ei anneta muuta, niin kyllä se ruoka sitten kelpaa". Voisiko se todella olla niin yksinkertaista? En vain omien kokemusten perusteella usko siihen.
Esikoisella meillä laskin että vaati yli 100 maistelukertaa ennen kuin oppi juomaan normaalia maitoa sylkemättä sitä (siinä kesti about 2-3kk kuukautta). Keskimmäinen lapsi meillä syö pahaa ruokaa nenästä kiinni pitäen ja väkisin niellen. Huoh.
Muuten onko jollain muulla nirsolla hammaslääkäri huomauttanut "karttakielestä"? Mietin voiko sillä olla merkitystä. Minulla kieli hirveän näköinen ja läikikäs, mietin olisiko makuhermot myös jotenkin erilaisia. Tosin taitaa suurin osa ruoan makua olla hajussa, joka se on minulla aika tarkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä on kyllä paljon ylipainoa, joten kyllä se energiaa ainakin saa vaikka valikoiva onkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lapseesi nähden supernirso. Teini-iässä (noin 15->) aloin maistelemaan vähän rohkeammin uusia makuja. Nykyisin ei jää syömättä kun sisäelin ja veriruuat (poislukien maksa). Uusia ruokia tuli pikkuhiljaa mukaan.