Säälitkö isoja perheitä? yli 4 - lapsisia?

Ja sekin kannattaa ottaa huomioon, ettei kaikkien lasten elämä ole tulevaisuudessa niin suoraviivaista. Tunnen perheen, jossa on 4 lasta. Nyt aikuisena peheen toinen pojista elää miehen kanssa, eikä heillä ole suunnitelmissa lapsia. Vanhimmalle tyttärelle syntyi pitkien hedelmöityshoitojen tuloksena yksi lapsi, ja toista ei ole n'illä näkymin tulossa. nuoremmalla siskolla ja toisella veljellä sen sijaan on perheet, toisella 3 lasta ja toisella 2 lasta.

koe että olisimme mistään jääneet paitsi. Mä ehdin matkustella miehen kanssa sitten kun lapset on jo maailmalla. Mitä säälittävää siinä on?

Mua päinvastoin säälittää ne pikkulapset joita raahataan pitkin lentokenttien ihmispaljoutta, jotka joutuu istumaan kaukolentojen ajan lentokoneessa luultavasti vielä korvat kipeinä laskuista ja nousuista (puhumattakaan niistä muista matkustajista jotka joutuu kärsimään...), odottelua lentokentillä, matkustelua keskellä yötä, oleskelua jossain paikassa, josta ei edes jälkeenpäin elämässä muista mitään.

Ei kiitos meille ainakaan. MInä aion NAUTTIA lomistani täysillä sitten joskus tulevaisuudessa.

Nyt nautin kesälomista kotimaassa omalla mökillä.

mutta pidän vanhempia äärimmäisen itsekkäinä. Juuri noiden suurperheiden takia muutaman sukupolven jälkeen on pakko asettaa kaikille jonkinlainen maksimilapsimäärä. Muuten se saattaisi olla kaksi, mutta suurperheiden vuoksi se taitaakin olla yksi.

itse ovat elämäntapansa valinneet. Mutta en myöskään ymmärrä moista ahneutta.

niin monta lasta pukanneet. Vai onko sitä vaan aina tehty uusi vauvakuumeen iskiessä/uskonnollisin syin sen enempää jaksamisestaan jne huolehtimatta.



Tai oikeastaan en hirveästi sääli, tuo on valintakysymys (Suomessa ainakin), josta on vastuunsa kannettava. Kantapään kautta tulee joskus rankkakin opetus, meille kaikille.



Mietin kyllä tosiaan että katuukohan vanhemmat - tai ei, katuminen väärä sana - miettiiköhän ne että olisi ehkä kannattanut tarkemmin harkita...

kyllä mä vähän säälin. vanhemiila on vähemmän resurreja lapsilleen ja taloudellisesti voivat huonommin. ja eivät matkustele.

Meillä 5 lasta.Taloudellisesti asiat hyvin.Molemmat käydään töissä ja silti 2 nuorinta pystytään hoitamaan kotona(3 koulussa).Ehditään silti hyvin olla lastenkin kanssa.Lapsilla osaltaan merkkivaatteet.Iso yli 200neliön talo meillä.Ja muutakin omaisuutta on.Lainaa ei enään paljoa.Tila-auto.Tyttö ratsastaa.Matkustellaan.Ei tosiaan voida huonommin,vaikka monta lasta on.Ihme käsitys ihmisillä että suurperheet ois jotain köyhiä soosun asiakkaita,jotka asuu pienessä kaksiossa vuokralla ja ovat resupekkoja.

Toivon että meilläkin jonain päivänä olisi VÄHINTÄÄN se 4.



t. nuori (toistaiseksi) vain yhden lapsen äiti

Säälin perheen lapsia, jos siihen on aihetta. Esim, jos lapsia on niin paljon, ettei ole varaa kohtuulliseen elintasoon (vaatteisiin, ruokaan, riittävän isoon asuntoon) tai jos lapsia on niin paljon etteivät vanhemmat suoriudu tehtävistään (nuorempien hoitaminen jää isompien lasten vastuulle tai vanhemmilla ei ole henkilökohtaista aikaa jokaiselle lapselleen).

millaisia resursseja sit pitäs olla? Itse vietän jokaisen muksun kanssa kahden keskistä aikaa, käydään shoppailemassa, leffassa syömässä jne.



talous on tosiaan välilä tiukkaa, mutta silti meillä on mukavaa eikä mitään puutu ( jos nyt ei niitä ulkomaan matkoja oteta huomioon)



Ulkomaille ei ole varaa lähteä se on totta, muttei monissakaan paikoissa ole tarpeeksi isoja hotellihuoneita.. Toisaalta en kyllä matkustaisi muutenkaan. ( lentopelkoinen..)



Muksut on kyllä käyneet mm. Pariisissa isänsä kanssa...



Ja joka kesä reissataan suomessa.



T: 7 äiti.

..siitoshommiin. Resupekkoja..

katso ympärille - globaati katse, ei oma napa

"millaisia resursseja sit pitäs olla?"



Varaa ostaa kaupasta sitä ruokaa mitä haluaa (normaalissa rajoissa). Esim. lapsen pyynnöstä hedelmiä, mehua, maustettuja viilejä jne. Ruoan syömistä ei rajoiteta taloussyistä.



Normaalit vaatteet: ostetaan kaupasta lapsen haluamia vaatteita (ei sulje pois vaatteiden kierrätystä, mutta lapsella on kierrätettyjen vaatteiden lisäksi uutta itse valitsemaa).



Riittävän iso asunto: 1-2 henkilöä/asuinhuone (keittiötä ei lasketa).

oppivat yhteisöllisyyttä ja jakamista. Perhekoosta riippumatta keskinäinen huolenpito, rakkaus ja luottamus ovat kantavia voimia elämän kaikissa vaiheissa.

katsos lapset voi tehdä pitkällä aikavälillä :) meilläkin vanhin jo 18 ja nuorin 4 viikkoa ;)

opimme yhteishenkeä ja kovaa työntekoa

ja aina oli seuraa ja apua ja opimme yhtä köyttä vetämään

Harvalla ne lapset ovat tulleet vastoin vanhempien tahtoa. Käytännössä lestadiolaisilla, jotka ottavat mitä annetaan, vaikkeivät olisikaan hulluna ajatuksesta, että taas tulee uusi. Silti ovat käsittääkseni usein hyvin onnellisia ja tyytyväisiä.

Todella säälittävää siis, että joku on halunnut ison perheen!?!? Olisihan se todellakin säälittävää, jos haluaisi vain yhden lapsen, mutta niitä tulisikin ehkäisystä huolimatta aina lisää ja lisää. Kai sellainen ihminen voisikin olla säälimistä ansainnut.



t. yksi, jonka suuri toive on saada 4-lapsinen perhe

itse joudun jättämään kahteen

katso ympärille - globaati katse, ei oma napa

Pientä rajaa nyt hei! Voit mennä neekereille opettamaan kondomin käyttöä, he täällä eniten sikiävät.

Ja koita lopettaa katolinen kirkko siinä samalla.

Muista kävellä sinne Afrikkaan ettei vaan tule sitä ILMASTONMUUTOSTA.

Paitsi jos on kyse toooosi isosta (reilusti yli kymmenen lasta) perheestä jonka vanhemmat ovat uupuneita ja lapset suunnilleen heitteillä. Tällaisiin en ole onneksi usein törmännyt. Tuntemani suurperheet ovat yleensä ihania eläväisiä lämminhenkisiä eläintarhoja. ;)



t. 10 lapsen sisarussarjan vanhin