Jotenkin kamalaa että 7-12 vuotiailla on harrastuksia lähes joka päivä
ja vanhemmat suostuvat lastensa piioiksi kuskaamaan. Tuonikäisille riittää koulu ja ehkä yksi harrastusilta jos sitäkään
Kommentit (85)
niin ehkä kannattaisi kuunnella sitä lastakin? Kyllä lapsesta näkee nopeasti haluaako hän jotain harrastaa vai olisiko mieluummin kotona! Meidän poika on sellainen kotona viihtyvä, mutta silti harrastaa pari kertaa viikossa. On 8-vuotias. Mitkään liikuntaharrastukset eivät kiinnosta. Yritän kompensoida sitä sitten niin että liikutaan yhdessä.
On se silti minusta kamalaa jos perheessä on useampi lapsi JA AINA JOKU ON MENOSSA! Ja aina jompikumpi vanhemmista on kuskaamassa tai poissa. Peräänkuulutan nyt vieläkin sitä perheen YHTEISTÄ aikaa.
Eikä kaikista muksuista, jotka eivät käy ohjatuissa harrastuksissa, mitään riiviöitä tule. Typerää yleistystä taas!
Muu aika kulutetaan kotona, koulussa ja kavereiden kanssa. Ei ole mitään tarvetta joka ilta kuskata, tulla ja mennä johonkin. Jos jokapäivälle on harrastuksia niin missä välissä ollaan kavereiden kanssa tai levätään ja touhutaan perheen kesken?
niinkuin meillä. Perheen keskenkin on ihan riittävästi aikaa koska olen itse hoitovapaalla ja isä työskentelee suurimmaksi osaksi kotona. Hän pitää aina päivällä tauon kun lapset tulevat kotiin ja jatkaa sitten työpäivää illalla kun muksut nukkuu.
Ehkä sinun lapsellesi sopii yksi harrastus, mutta meillä ainakin haluaa harrastaa useamman kerran viikossa. Perheet ja lapset sekä elämäntilanteet nyt ovat vaan niin erilaisia. Mikä sopii yhdelle ei käy toiselle. Jotenkin vaan näistä harrastusten arvostelijoista paistaa läpi jonkinlainen kateus, koska onhan se tietysti helpompaa lähettää lapset "kaverille" siihen naapuriin kuin organisoida harrastuksia. Ja ovathan ne myös kalliita.
koska ne sitten alkaa harrastaa? Koetappa saada yli 12 vuotias johonkin harrastukseen, ei onnistu. Mikäs siinä jos harrastukset ei häiritse koulutyötä. Meillä ainakin poika hoitaa hyvin koulutyöt, pihalla ei ole kavereita niin mikä sen mukavampaa kuin harrastaa mukavassa kaveripiirissä. Tosin pojallamme on 3 vapaa iltaa viikossa.
meidän lapsista on kolmella musiikkiharrastus. Siihen kuuluu soittotunti, orkesteri ja teoria. Kuljetusreissuja on aika monta viikossa. Emme koe olevamme mitään piikoja, vaan yhdistämme kuljetuksiin ja odotteluun esim. ruokakauppareissut. Miksi lapset eivät saisi harrastaa omia itsevalitsemiaan harrastuksia. Ja hui kauheaa, soittamiseen kun kuuluu vielä jokapäiväinen kotiharjoittelukin.
Sain huomata, että lapselle koulu ei tarjoa toistaiseksi mitään haastetta vaikka hän sitä kaipaisi. Harrastuksissa saa oppia uutta ja edistyä juuri niin paljon kuin haluaa ja nauttii niistä.
Kulkee myös pääsääntöisesti itse harrastuksiin ettei muu perhe joudu olemaan pelkkänä autonkuljettajana.
Sitä en edelleenkään ymmärrä että lapsi harrastaa koska vanhemmat haluavat.
- maanantaina
- tiistaina
- perjantaina
-sunnuntaina
ja haluais kovasti baletin lauantaille
itse kerran haluavat mennä harrastuksiin. Eikä niitä kuskata tarvitse, meillä menevät itse bussilla tai pyörällä, joskus toki kyllä viedäänkin.
Muu aika kulutetaan kotona, koulussa ja kavereiden kanssa. Ei ole mitään tarvetta joka ilta kuskata, tulla ja mennä johonkin. Jos jokapäivälle on harrastuksia niin missä välissä ollaan kavereiden kanssa tai levätään ja touhutaan perheen kesken?
Huomaat parin vuoden päästä, että kaikki lapsesi kaverit harrastavat ja tapaavat kavereita harrastuksissa ja saavat niissä myös uusia kavereita. Samoin huomaa lapsesi ja perheenä touhuamisenne on siitä eteenpäin sitä, että lapsi mankuu, että haluaisi harrastuksiin, eikä ymmärrä, miksi ei pääse.
9-10-vuotiaasta eteenpäin on se aika, jolloin lapset kovasti haluavat harrastaa. Monilla into sitten murrosiässä hiipuu, jos sopivaa harrastusta ei ole löytynyt. Uusia harrastuksia murrosikäiset vähemmän enää aloittavat, vaan siirtyvät notkumaan kaupungille, jos vanhat harrastukset eivät enää pidä mukana.
Jos jokapäivälle on harrastuksia niin missä välissä ollaan kavereiden kanssa tai levätään ja touhutaan perheen kesken?
viettää aikaa heidän kanssaan ihan leikkien yms. Ei onneksi tarvi joka päivälle jotain harrastusta järkätä...ei edes joka toiselle ja osaavat myös olla ihan rauhassa kotona. Minusta perheessä meininkin on levotonta jos yhtään ei jakseta olla vaan yhdessä. Omituista myös se jos kavereiden kanssa ei osata enää olla vaan...koko ajan pitäis olla jotain harrastusta.
Muu aika kulutetaan kotona, koulussa ja kavereiden kanssa. Ei ole mitään tarvetta joka ilta kuskata, tulla ja mennä johonkin. Jos jokapäivälle on harrastuksia niin missä välissä ollaan kavereiden kanssa tai levätään ja touhutaan perheen kesken?
Mulla on esikoulussa käyvä lapsi jolla on kaksi harrastusta viikossa. Aika kuluu hyvin kyllä eskarissa ja joskus jopa kotonakin, mutta yleensä meillä on aika tylsää. Kovin ihmeitä emme voi tehdä, sillä pieni sisarus rajoittaa päiväunineen menemisiä.
Kaveripiiri on aika suppea. Lapsella ei ole eskarin ulkopuolella vapaa-ajalla yhtään kaveria, joiden luo voisi esim mennä kylään tai joka tulisi meille tai menisivät pihalle.... ehkä täällä on kaikilla jo kaverit valmiina tai lapsia ei lasketa omaa piha-aluetta kauemmaksi ja tässä kerrostalon lähialueella ei ole yhtään kaveria.. ?? !! Tai sitten perheet tosiaan kökkii keskenään siellä kotonaan kotiaikaa viettämässä...
Enemmänkin ottaisin niitä harrastuksia, mutta kahdessa on siksi tarpeeksi,että joka vientiin, odotukseen ja hakuun on otettava tuo pieni mukaan ja on aika rankkaa hänelle nämä odotteluajat. Nyt on niin tylsän märkää, pimeää, ettei ulkoleikitkään puistoillen oikein onnistu, autoon ei ole kiva viedä kurahaalarissa olevaa läpimärkää ja mudalle haisevaa lasta..
perheissä ei osata enää olla vaan rauhassa. aina pitää olla tukka putkella menossa ja tulossa. Se näkyy sitten lasten ja nuorten rauhattomuutena ja aikuisten stressinä. Ei osata olla enää yhdessä muuten kuin automatkalla harrastukseen.
Vanhemmat joiden lapset eivät harrasta eivät ymmärrä niitä joiden lapset harrastavat.
Lapseni harrastaa kahta lajia, toisessa treenit 4 krt/vk ja toisessa 2 krt/vk. Myönnän, onhan se paljon. Tosin joka viikko jää jotkut väliin. Kuitenkin koen että se on lapselle rikkaus saada saada harrastaa tykkäämiänsä lajeja. Saada ystäviä ja kokea huimia juttuja mitkä eivät muuten kuin harrastuksen kautta olisi mahdollisia.
Nykypäivänä esim. monet urheilulajit ovat sellaisia että 12 vuotiaana on täysin mahdotonta enää mennä joukkueeseen mukaan. Itse pidän tätä nykymaailman tapaa melko julmana :(
Meillä (ja joukkueen säännöissäkin lukee että) koulu menee aina etusijalle. Koulun lapsi onkin hoitanut mallikkaasti.
Toki tuollainen treenimäärä vaatii myös vanhemmilta tietynlaista sitoutumista. Mutta meille se on avannut uuden sosiaalisen maailman myös vanhemmille.
tai vastaavaan paikkaan ja katso ympärillesi. Siellä lapset istuskelevat, syljeskelevät ja ovat vain.
Aika erikoinen käsitys täällä monilla harrastuksista. Ne nimenomaan ovat sitä leikkiä. Isommat lapset ja aikuiset eivät vain enää leiki pikkuautoilla tai nukeilla, vaan leikkimistä on esimerkiksi jalkapallon peluu, lennonkin rakentaminen tai pianon soittaminen. Lasten kasvaessa leikit muuttuvat. Harva 6-vuotias on enää yhtä innostunut laittamaan renkaita torniksi kuin oli 1-vuotiaana ja harva 12-vuotias on enää yhtä innostunut leikkimään barbeilla kuin oli 6-vuotiaana. Harrastukset juuri ovat sitä peliä ka leikkiä.
Omituista myös se jos kavereiden kanssa ei osata enää olla vaan...koko ajan pitäis olla jotain harrastusta.
mielummin kuskataan se lapsi joka ilta harrastukseen jotta saadaan itse olla rauhassa odottamassa lehteä lukien tai kaupoilla juosten.
joka iltaa istuu autossa matkalla harrastamaan. Hyvä niin!
niin se on jo liikaa. Lapsellekin se on liian rankkaa eivätkä todellakaan ehdi missään välissä rauhoittua...
leikkimatolla kuin leikkii kavereiden kanssa barbeilla. Hyvä niin!
(Mutta miten tämä tai sinun kirjoituksesi liittyy tähän asiaan?)
Mun 6-vuotias mielummin leikkii barbeillaan kaverinsa kanssa kuin joka iltaa istuu autossa matkalla harrastamaan. Hyvä niin!
meillä ainakin on kotona lapsia, jotka ovat ihan itse musiikkiopistoharrastuksensa valinneet, ja sitä rakastavat. Ihan niinkuin minäkin aikoinaan pidin musiikkiharrastuksestani yli kaiken, tykkäsin jopa niistä teoriatunneistakin.