Mistä aikaa ja energiaa lasten kanssa leikkimiseen??
Kertokaas te muut äidit miten saatte aikanne riittämään myös siihen että oikeasti leikitte lastenne kanssa? Musta tuntuu että olen koko ajan tekemässä ruokaa tai pyykkäämässä tai siivoamassa. Siis työpäivän jälkeen tietty. Ja kuitenkin tuntuu että mitään konkreettista en saa aikaan, vaan yhtä paskasta ja sotkusta on koko ajan ja taas menee enemmän aikaa kotihommiin. Ja samalla lapset vinkuu että tule äiti leikkimään ja tee sitä ja tätä meidän kanssa. Ja kun menen leikkimään heidän kanssaan niin tietenkään ei voi molemmat leikkiä samaa leikkiä vaan pitäisi molempien kanssa leikkiä eri leikkiä eri huoneissa samaan aikaan...
Ongelma on myös se että kun joskus saan ajan että istuisin lasten kanssa lattialla leikkimässä niin silloin on koko ajan sellainen olo että pitäisi olla jossain muussa huoneessa tekemässä jotain kotihommia. Eli olo ei ole lainkaan rentoutunut edes silloin. Tuntuu et kaikki jää kesken, mikään ei tule valmiiksi. Kaikki tuntuu niin stressaavalta, hermostun myös lapsiin tosi paljon.
Joku varmaan ehdottaisi että ottaa lapset mukaan kotihommiin. Yritetty on. Harvoin he innostuvat aiheesta tai sitten puuhastelu päättyy siihen että lapset alkaa tappelemaan tai sähläämään ja säätämään niin että mistään ei tule mitään.
Antakaa jotain vinkkejä miten selvitä tästä arjesta. Tunnen syyllisyyttä kun en ole lasten kanssa tarpeeksi ja kun olen heidän kanssaan niin tunnen syyllisyyttä että koti on sekaisin ja hommat rempallaan.
Kommentit (4)
Lopeta liika siivoaminen tai tee kotihommia vaikka joka toinen päivä vain. Silittää ei juurikaan tartte kun laittaa vaatteet henkareille kuivumaan heti kun kone on pyörinyt. Kaikille ei kyllä käy toi, tee hommia silloin kun lapset nukkuu, tarvitsee vanhemmatkin unta. Kaiken ei tarvii olla täydellistä, se on pakko hyväksyä :)
Poden kans huonoa omaatuntoa siitä että en jaksa lähteä leikkeihin niin mukaan kuin tarvittaisiin ja niin usein kuin pyydetään.
Olen kuitenkin huomannut, että mun arjessa on auttanut isompien ruokamäärien valmistaminen kerralla, sitten lämmitellään samaa useampaan otteeseen. Laitetaan mukaan vaan erilaisia lisukkeita raejuustoa, kirsikkatomaatteja, joskus kurkkukuutioita jne. tmv ketsuppia ruuan mukaan.
Ostan myös kotiruuan lisäksi valmisruokia, jolloin voin toututa lasten kanssa ns. ruuan valmistusajan kun se on jo jääkaapissa valmiina.
Olen koittanut tinkiä siisteydestä sen verran kun voin, keittiön pöytää en enää pyyhi aina päivällisen jälkeen vaan vasta kun iltapala on syöty. Kaikki sotkut ns. kerralla ja kaikessa rauhassa lasten ollessa jo sängyssä.
Pyykkikone laitetaan pyörimään töiden jälkeen ja ne levitetään vasta sitten kun lapset nukkuu. Samoin tehdään meillä pyykkien silitys/viikkaus vasta lasten nukkumaan menon jälkeen.
Ja aina ei vaan jaksa touhuta, silloin sanon että nyt teidän on pakko leikkiä vähän kahdestaan. Sanon myös, että mulla on jotain omia hommia jotka teen nyt ensin, ja tulen sitten. Ihan hyvin sekin on alettu ymmärtää. Tai sanon, että tuo joku piirrustuskirja ja kynät keittiöön, niin värität siinä vieressä kun minä teen omaa hommaani.
En ole myöskään kovin hyvä ottamaan lapsia mukaan kotitöihin, tuntuu että sotkua tulee vain lisää ja sitäkään vähää ei saada siivottua kun ja jos tehdään kaikki yhdessä.
Meillä viikkosiivoukset on myös jätetty viikonloppuun, yleensä lauantai aamupäivä on käyetty perusteellisempaan siivoukseen jolloin heilutellaan imuria ja lattiarättiä.
t.töissä oleva k@hden äiti :)
Ei riitä meilläkään läheskään niin paljon kuin lapset haluaisi. Ihan samat ajatukset kuin Rampe05:llä!!
Pyykkiä laitan pyörimään, kun pienempi on päikkäreillä. Isompi katsoo päikkäriaikaan lastenohjelmia tai leikkii itsekseen jotain. Siitäkin tulee jo huono omatunto.... Ruokaa laitan aina niin isoja määriä kerralla, että siitä syödään vähintään kahdesti. Se on ihan ehdoton juttu ja helpottaakin arkea aika paljon. Ruuanlaittoon kun menisi helposti tuntikin päivässä. Haluan tehdä pääasiassa ruuat itse, mutta ostan myös silloin tällöin eineksiä, jotta ei ole niin kiire ruuanlaiton kanssa aina ja saa vähän joustoa elämään sitä kautta. Siivoamista teen pikkuisen aina jossain välissä. Paikat on aina ihan liian sekaisin, että olisin tyytyväinen. Koko ajan on vaatekasoja, pölyä, epäjärjestystä, jne.
Miten te muut hoidatte muuten tuommoiset isommat siivoukset? Onko lapset siinä jaloissa pyörimässä, vai ovat hoidossa jossain sillä aikaa?
Meillä ei juuri ole mahdollisuutta käyttää hoitoapua, niin siinä ne sitten jaloissa pyörineet, kun ollaan miehen kanssa yhdessä siivottu. Yleensä jotain isompaa siivousta tehdään pe-iltana tai la-aamupäivästä (ei suinkaan joka viikko). Sitten on loppujen lopuksi kaikki väsyneitä ja kiukkuisia, enkä osaa enää edes nauttia siisteydestä, kun sen hintana on sitten kiukkuiset lapset. Ne on ärtyneitä, jos äiti ja isä eivät ehdi koko aamupäivän tai illan aikana leikkiä.
Pienten lasten äitinä aika ei riitä kaikkeen: pitämään kotia puti puhtaana, pyykkien peseminen, silittäminen, ostokset, lasten kanssa leikkiminen ja monilla tämä kaikki vielä normaalin työpäivän jälkeen. Kannattaisi ehkä organisoida ja miettiä minkä itse antaa prioriteetiksi, sen että koti on putipuhdas eikä leiki koskaan lasten kanssa vai että koti on sekava ja on lasten kanssa aina- vai jotain siittä väliltä niin kuin minulla. Tee selväksi isellesi minä päivinä peset pyykkiä (pyykkikoneen voi laittaa illalla päälle ja aamulla kuivumaan ennen kuin lapset heräävät) . Leluille selkeät paikat (esim. omat korit legoille, nukeille, autoille) ja tämäkin auttaa jo järjestelemistä. Kun lapset leikkivät pyydä heitä viemään ed. lelut paikoilleen ennen kun ottavat seuraavan hyllystä.Silitys - jos sellaista sen jälkeen kun lapset ovat menneet nukkumaan ja yleiseen järjestelemiseen ei kauaa mene aikaa. Ruanlaitossa kannattaa laittaa samalla likaiset kattilat yms. astianpesukoneeseen kun valmistaa ruokaa ja kun syöty lautaset heti astianpesukoneeseen. Kun näyttää että pölytukot leijailevat imuri käteen ja kerran viikossa vähän parempi siivous. Ei kai siinä sen kummempia kyllä aikaa jää lapsillekkin ainakin minulla.