Lue keskustelun säännöt.
Erityisope soitti äsken.. Neuvoja koululaisen palkitsemiseen?
30.11.2009 |
Mun ylivilkkaala koululaisella on nyt käytössä leimajärjestelmä, ja jos hyvän käytöksen leimoja tulee viikossa tarpeeksi, kotona pitäisi palkita jotenkin. Erityisopen ehdotus oli uimahallikäynti viikonloppuna, no se nyt on mahdotonta, koska mulla on kaksi pientä, vielä kotihoidossa olevaa lasta jolle en hoitajaa saa, kun mieheni on yrittäjä ja kotona usein vasta kahdeksalta iltaisin, ja viikonloputkin töisää. Lisäksi poikani on joka toinen viikonloppu omalla isällään, jonka kanssa en tälläisitä asioista voi sopia.
Eli miten palkitsisisn koululaista, ilman mahdottoman vaikeaa järjestelemistä?
Kommentit (143)
huono puoli että mikäli lapsi oireilee kahdenkeskisen huomion ja yhteisen ajan puutetta niin siitä rangaistaan poistamalla kahdenkeskistä huomiota ja yhteistä aikaa eli lisäämällä syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karmea ketju ja vanhempien syyllistäminen. Aivan sama mikä se palkinto on, kunhan se toimii. Sitä sillä palkitsemisella haetaan.
Palkitsemista ei käytetä kokoajan, vaan se lopetaan, kun lapsen käytös muuttuu.
Itse olen tehnyt poikani kalenterin ja se toimii.
Mielestäni kyse ei ole siitä, että jos annan lelun palkinnoksi, niin se on kyseenalaista.
Moni vanhempi ei jaksa edes pitää tällaista palkintokalenteria. Saatika että saisi sen edes itse kyhättyä.
Itse teen kalentereista aina poikani näköisen ja kerran tehtiin se yhdessä, että poika kävi luistelukoulun alusta loppuun asti. Kalenteri oli pojalleni hirmu tärkeä.
Toimit kuitenkin ihan miten itse lystäät, etkä kuuntele mitään.
Yritän vielä vastata alkuperäiseen kysymykseen.
Mäkin ihmettelen, miten tämä keskustelu on lähtenyt tällaiselle raiteelle.
Yritin kysyä jo aiemmin, mistä poikasi on kiinnostunut.
Mutta sanotaan nyt vaikka, että tykkäis tosi paljon dinosauruksista. Voisiko ajatella, että joka palkintoviikko etsisitte yhdessä uuden dinosauruksen ja siitä tietoa netissä (tai mahdollisesti kirjoista) ja keräisitte hänelle vaikka dinosaurus-kansion. Siis tämä vain esimerkkinä. Ajatuksena, että jos haluat antaa aikaasi, niin käyttäisitte sitä hänen kiinnostuksen kohteensa kanssa puuhaamiseen.
t. 53, muistaakseni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omaa lapsuuttanne! Kuinka monen isä/äiti ehti siinä arjen pyörityksessä järjestämään viikoittain tuntitolkulla kahdenkeskistä aikaa lapsilleen, saatikka vanhempina toisilleen? Oma isäni oli yrittäjä, ja tuli iltaisin tosi myöhään kotiin, ehti ehkä justjust lukemaan iltasadun meille kaikille pennuille yhtäaikaa. Ja äitikin kävi töissä. Eli iltapäivisin kävi kaupassa, teki ruokaa, ja sitten katsottiin pikkukakkosta/leikittiin. Ei ollut mitään erikseen järjestettyä kahdenkeskistä aikaa. Viikonloppuisin isä saattoi viedä uimaan/pyöräilemään.. Lapsuuteni oli ihana, enkä ole ikinä ollut vilkas, keskittymiskyvytön tai muutenkaan "oireileva".
Kuulostaa tuo AP:n elämä ihan tavalliselta lapsiperheen elämältä. Lapsille on varmaan vielä enemmän aikaa, kun on kotiäitinä.
Ja mukavia kahdenkeskisiä puuhailuja tai käyntikohteita voisi olla vaikkapa, Mc Donalds, kirjasto, leffailta, uinti, luistelu, pyöräretki, piparkakkutalon teko, lahjaksi jotain askarteltavaa esim. pienoismalleja, heureka, Sealife, eläinmuseo, tropicario, korkeasaari.
Mukaavaa Joulua AP!
juuri ollut avioeroperheitä, eikä kenenkään isä ollut kahdeksaan töissä, eikä möllöttänyt telkkaria sitä puolta tuntia, jonka oli paikalla, kun lapsi oli vielä hereillä.
Isä tuli ruoka-ajaksi kotiin, illat oltiin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olla sellainen mitä lapsen on ansaittava käyttäytymällä hyvin. Usein lapsi tarvitsee sitä enemmän silloin kun käyttäytyy huonosti eikä niin että häntä kiristetään yhteisen ajan menetyksellä.
Minusta sen pitäisi olla jotain ihan ekstraa kivaa, ylimääräistä, ja yhteisen ajan, huomion ja peli-iltojen kuulua perheen normaaliin arkeen ilman että niitä täytyy sen kummemmin kenenkään ansaita.
huono puoli että mikäli lapsi oireilee kahdenkeskisen huomion ja yhteisen ajan puutetta niin siitä rangaistaan poistamalla kahdenkeskistä huomiota ja yhteistä aikaa eli lisäämällä syytä.
ketjua lukiessa.
Täällä on ilmeisesti vastailemassa joku yksi ja sama häiriintynyt ja omasta mielestään täydellinen äiti (vai kentie lapseton ja sen vuoksi kaikentietävä?).
Ap: lle sanon, että elämänne kuulostaa aivan normaalilta lapsiperheen elämältä. Itse asiassa uskon, että vietät aikaa lapsesi kanssa huomattavasti enemmän kuin tavallinen työssäkäyvä äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä ei osallistu mitenkään ja isäpuolen kanssa ei homma toimi.
elämään kuitenkin on, että erityisopettaja soittaa ja ehdottaa tällaista. Kolmen lapsen äitinä olen antanut itseni ymmärtää, ettei ihan joka ns. tavalliseen lapsiperheeseen kuitenkaan soitella. Vai onko meidän perhe jäänytkin sitten jostain paitsi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä erityisopettaja tarkkaile lapsia...
nykypäivänä?
Isä ei osallistu mitenkään ja isäpuolen kanssa ei homma toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joiden koulunkäynti vaatii joskus erityisopen neuvoja.
elämään kuitenkin on, että erityisopettaja soittaa ja ehdottaa tällaista. Kolmen lapsen äitinä olen antanut itseni ymmärtää, ettei ihan joka ns. tavalliseen lapsiperheeseen kuitenkaan soitella. Vai onko meidän perhe jäänytkin sitten jostain paitsi???
Minäkin olen aivan ihmeissäni keskustelun tasosta ja erään/eräiden kyvyttömyydestä ymmärtää asiat muutenkin kuin joko-tai -asetelmana.
Tsemppiä ap!
Harva isä on töissä kahdeksaan arkisin ja viikonloput päälle.
En tajua tuota, että on pakko tehdä kolme lasta ja sitten mies saa raataa hulluna.
Eikö yksi yhteinen olisi riittänyt ja ap:kin olisi päässyt jo töihin? Vaikka vain puolipäiväiseen mutta silti kantaisi hänkin rahaa kotiin, ettei toinen kuole työtaakan alle.
Haloo, miksi täällä riehutte haukkumassa ap:ta?
Hän on takuulla lasten kanssa riittävästi. Hän kysyi VINKKEJÄ.
ap:lle jaksoa! Tavallista lapsiperheen elämää tuo on.
t. 110
joiden koulunkäynti vaatii joskus erityisopen neuvoja.
Kysyi neuvoja ja kun sai, ei huolinutkaan.
Itse väittäisin, että todella moni isä tekee pitkää päivää. Lisäksi monessa perheessä toinen vanhempi tekee vuorotyötä eikä vanhempi ehdi tavata koululaistaa välttämättä lainkaan arkipäivisin (jos on esim. iltavuorossa).
Lapsilukua on turha tässä vaiheessa arvostella. Eikö ap jo kertonut, että mies on yrittäjä? Tilanteet muuttuvat, työmäärää vaihtelee jne. Se, että työpäivät on nyt pitkät, ei kerro mitään siitä mikä on tilanne vuoden päästä. Pitäisikö tämän vuoksi jättää lapset kokonaan tekemättä? Ihan vain varmuuden vuoksi?
Puolipäivätyö ja 2 päivähoitoikäistä on taloudellisesti täysin järjetön ajatus ellei sitten palkka ole merkittävän suuri. Tavallisen keskituloisen naisen ei kannata tehdä puolipäivätyötä, koska verojen, päivähoitomaksujen ja työmatkakulujen jälkeen käteen ei jää kotihoidontukea enempää.
Vasta viime viikolla (jos oikein muistan) täällä oli keskustelu päivähoitoikäisten hoitopäivän pituudesta. Siinä pidettiin täysin normaalina, että lapsi on hoidossa 8-9 tuntia, mikä tarkoittaa useimmilla sitä, että perheen yhteinen aika jää muutamaan tuntiin illassa. Luuletko, että näissä perheissä ehditään viettää jotain laatuaikaa lasten kanssa? Ap: lla on verrattain hyvä tilanne, koska kotiäitinä pystyy viettämään joka päivä kahdenkeskistä aikaa poikansa kanssa!
Harva isä on töissä kahdeksaan arkisin ja viikonloput päälle.
En tajua tuota, että on pakko tehdä kolme lasta ja sitten mies saa raataa hulluna.
Eikö yksi yhteinen olisi riittänyt ja ap:kin olisi päässyt jo töihin? Vaikka vain puolipäiväiseen mutta silti kantaisi hänkin rahaa kotiin, ettei toinen kuole työtaakan alle.
se on siitä perheen vähäisestä ajasta pois. Niin kuin täällä on toitotettu, mies on liian vähän kotona. Jos lähden silloin viemään poikaani pois hänen ja sisarusten luota, ei hän siitä ole iloinen. tehtiin pojan kanssa lasten oikeuksien päivän sopimus, pojan toiveet liittyivät kaikki kotipiiriin, ei ollut toiveissa reissuja eikä muuta ekstremee.. mutta tosiaan, sain jo kaipaamani vinkit palkitsemiseen, en tiedä miksi täällä vielä notkun puolustelemassa elämääni...
Eli tehdään edelleenkin niin kuin ennenkin, elikuukausittain joku pikku repäisy kaksin pojan kanssa, ja nyt peli-ilta (tai muu vastaava) joko viikonloppuna tai maanantai-iltana. Itse mä poikani tunnen, ja tiedän että jaksaa odottaa pari päivää.
ap