Erityisope soitti äsken.. Neuvoja koululaisen palkitsemiseen?
Mun ylivilkkaala koululaisella on nyt käytössä leimajärjestelmä, ja jos hyvän käytöksen leimoja tulee viikossa tarpeeksi, kotona pitäisi palkita jotenkin. Erityisopen ehdotus oli uimahallikäynti viikonloppuna, no se nyt on mahdotonta, koska mulla on kaksi pientä, vielä kotihoidossa olevaa lasta jolle en hoitajaa saa, kun mieheni on yrittäjä ja kotona usein vasta kahdeksalta iltaisin, ja viikonloputkin töisää. Lisäksi poikani on joka toinen viikonloppu omalla isällään, jonka kanssa en tälläisitä asioista voi sopia.
Eli miten palkitsisisn koululaista, ilman mahdottoman vaikeaa järjestelemistä?
Kommentit (143)
vain äiti on vastuussa lapsensa hyvinvoinnista eikä isä toiminnalla ole vaikutusta lapseen?
Ei se "laatuaika" äidin kanssa kerran viikossa mitään varmaan auta, jos isän kanssa eletään kuin pellossa ja katsotaan ikätasolle epäsopivia ohjelmia ja/tai pelejä tms. eivätkä vanhemmat pysty keskutellen sopimaan yhteisestä kasvatuskäytännöstä (tämä oletus, en tiedä onko tilanne oikeasti tällainen).
Miksi aina kaikki vastuu lapsista halutaan siirtää äitien harteille?
Ap.llä tuntuu olevan haastava elämäntilanne ja hän kuulostaa huolehtivalta ja välittävältä äidiltä, joka tekee varmasti paljon lastensa hyvinvoinnin eteen.
Ymmärrän hyvin, että yrittäjän voi olla pakko tehdä paljon töitä, liian paljon, sillä tällä hetkellä yrityksiä ajautuu paljon maksuvaikeuksiin ja konkurssiin ja perheitä velkahelvettiin.
Ap:llä on voimia hoitaa koti ja lapset lähes yksin, minusta se on hienoa ja toivotan ap.lle paljon voimia jatkoonkin ja hyvää joulun odotusta!
jonka perheessä poika elää, kahta viikonloppua kuussa lukuunottamatta.
Isän panos on jo tuon aikaosuuden takia paljon mitättömämpi.
Eikä isällä ole uusperhettä, joka nielisi kaiken ajan kuten äidillä nyt on.
Saa ylimääräistä tietokoneaikaa
Tietokoneen käyttöä kun pitäisi päinvastoin kaikilta lapsilta vähentää, ei suinkaan lisätä. Tietokoneet ja tv aiheuttavat vain lisää vilkkautta.
Ja mitä yhdessä oloa se tietokoneaika on? Älkääkä nyt vain sanoko, että äiti pelaa sitten lapsen kanssa...
ja isäpuolen yritys kaatuu siitä, että kaksi kertaa kuussa palkkaa pariksi tunniksi lastenhoitajan, niin on kyllä aika huteralla pohjalla viisihenkisen perheen talous.
ja isäpuoltakin jos he kirjoittaisivat tilanteesta tänne.
yleensä huomio kiinnittyy aina siihen mitä aloittaja tekee ihan siksi koska se aloittaja voi itse muuttaa omaa toimintaansa, ei yleensä sen exän toimintaa, vaikka tämä olisikin ihan syvältä
kanssa päivittäin vietä, vaan koko päivän, jonka poika on kotona. Tuo puoli tuntiahan on aika, jonka koulusta kotiuduttua juttelevat ihan kaksistaan. Kuinka moni esim. työssäkäyvistä äideistä tekee niin? Edes illalla?
hölmöimmistä kommenteista. Itseään ylentävät moralisoijat eivät selvästi ymmärrä, mistä puhuvat. Me erityislasten vanhemmat olemme saaneet tottua tällaiseen.
Minusta vaikutat hyvältä äidiltä, joka on oikeasti kiinnostunut lapsen tarpeista. Juttuhetket välipalan parissa kuulostavat hienoilta. Ei ole mitään järkeä järjestää vakavia "palavereita" lapsen kanssa, vaan vuorovaikutus pitää järjestää juuri tuolla tavalla luontevasti. 9-vuotiaista ei saa juuri mitään irti utelemalla liikoja.
Neuvoja en osaa oikein antaa, mutta täällä tuli mielestäni esille pari hyvää ideaa. Kannattaa varmaan kysyä lapselta itseltään, mitä hän haluaisi. Ja palkintojen vaihtaminen säännöllisesti voisi olla hyvä juttu. Esim. uimareissu joka viikko voi alkaa pitemmän päälle maistua puulta, mutta silloin tällöin se on mukavaa.
Tsemppiä!
tehtävä paljon töitä eikä siksi aikaa jää varmaan kotiasioille niin paljoa. Toki yleensä yrittäjä voi palkata hoitajan ilman, että se romahduttaa budjettia. Mutta ei sekään välttämättä helppoa ole muista syistä - esimerkiksi meillä lapsi oli niin hitaasti lämpenevä ja arka lapsena, etten olisi voinut kuvitellakaan ottavani meille jonkun MLL hoitajan. Ja eihän niitäkään saa joka paikkakunnalla.
Minusta tuo aikaisempi ehdotus erilaisista palkinnoista vaikutti ihan hyvältä: kuukaudessa yksi uimaretki, yksi elokuvailta hyvien syötävien kanssa9 jne. eli jotain erikoiskivaa ja tavallisuudesta poikkeavaa. Minusta yhdeksi palkinnoksi silloin tällöin voisi ihan hyvin ottaa myös jonkin materialistisen palkinnon, tuskin lapsi siitä nyt pilalle menee, kun kerran kahdenkeskistä aikaa jonkin kodin ulkopuolisen toiminnon parissa on noin hankala järjestää. Yhdessähän perhe voisi käydä (tai siis äiti ja lapset) monessakin mukavassa paikassa, jos sellaisia paikkoja paikkakunnalla on.
Vaan en kaksin. En ole eds töissä, vaan kotiäiti. En käy baareissa, tuskin koskaan tapaan ystäviänikään, kun siihen ei ole aikaa (mies töissä, ei lapsenvahia) Olen kaiken aikaa lasten kanssa. Ja te syytätte mua siitä etten ole kaksin esikoisen kanssa!!! Jos lohduttaa, en ole kaksin pienempien kanssa sitäkään vähää miä esikoisen kanssa, olemme PERHEEN KESKEN!!!
t. ap, lapsilleen omistautuva kotiäiti
opettaja määräisi päivän jolloin te teette jotain lapsen kanssa. Kyllä se aika on järjestettävä niissä raameissa jotka ovat perheelleenne mahdollisia. Kellonaika ei liene se tärkein juju eikä viikonpäivä.
Maanantai käy vallan hyvin, tarpeettomia ongelmia aiheutetaan sillä että se olisi sunnuntaina.
Älä ap välitä näistä höpöttelijöistä.
Perheen aikuiset päättää ei opettaja eikä palstalaiset. Pääasia on että sitä yhteistä aikaa löytyy ja jos kiva tekeminen on uimahallireissu se on ok.
Ruokapalkinto hampurilaisravintolassa ei mielestäni missään tapauksessa ole sovelias palkinto. A opettaa että ruoka on palkinto, B roskaruoka ei ole terveellistä.
Eikös täällä useimmin ole sanottu että ADHD johtuu aivoista ei olosuhteista, miksi tässä tapauksessa ei olisi näin.
Itse toki uskon siihen että perimä vaikuttaa ja lisäksi olosuhteet on yksi osatekijä mikä vaikuttaa käyttäytymiseen.
ja vietän molempien lasteni kanssa enemmän kahden kesken joka päivä.
Puoli tuntia päivässä erityislapselle on helvetin vähän.
Kyllä mä ihmettelen miten kaikki pystyvät viettämään jokaisen lapsen kanssa tuntitolkulla aikaa joka päivä.. Mä tosiaan juttelen lapsen kanssa aina koulun jälkeen kahdenkesken, sitten poika tekee läksyt ja pienet herää. Ehkä kerran viikossa poika menee kavereilleen sen jälkeen, kerran viikossa joku tulee tänne, lopun aikaa ollaan ihan yhdessä. Ilta vietetään koko perheen kanssa, kun isä töistä kotiutuu. Sitten pienet menee nukkumaan ja me katsotaan kolmisisn simpsonit ja sitten poika menee nukkumaan. Musta ihan normaalia arkea, enempään ei olisi mahdollista. Ehkä sitten kun miehen firma pyörii, aikaa on enemmän, mutta luulenpa että sekin aika tullaan käyttämään KOKO perheen hyväksi, siitä kun kaikki saa enemmän.
ap
jolloin minä rahtaan kaikki lapset autoon, notkun kaupungilla 1,5 tuntia lasten kanssa odotellen harkkojen päättymistä.
ap
että perheessä työ ei aja ihmisten edelle.
Molemmat vanhemmat tulee ajoissa töistä.
Ja tämä nyt ihan perusperheessä. Voin vain kuvitella, miltä se sitten tuntuu, kun esikoinen on vielä eri isän lapsi ja joutuu notkumaan siinä hyljityn esikoisen roolissa.
saa mitään oleellista irti kahdenkeskisestä ajasta?
on sitten isäpuolen panos tämän pojan kasvattamisessa?
on sitten isäpuolen panos tämän pojan kasvattamisessa?
lomilla käyvät yhteisillä kalareissuilla, mutta arjessa juttelevat vaan asioista kaiken muun häslingin lomassa. Jos pojallani on mieheltä kysyttävää, hän kysyy kun mies illan päätteeksi käy toivottamassa hyvää yötä. Viimeksi mies oli lähdössä pois ja sammutti valot, kun pojan sängystä kuului "mitä hei seksi oikein on?".. No, voitte arvata että nukkumaan meno siirty, kun juttelivat kahdestaan pimeässä huoneessa.
ap
esikoiselle hyljityn roolin? Tämän pojan päivä vaikuttaa kyllä ihan muulta kuin hyljityn lapsen päivältä. Eikö meillä kaikilla/lapsillamme tule joskus vastoinkäymisiä? Silloinko etsitään vain syyllisiä, eikä auteta? Voi teitä täydellisiä, toivottavasti teillä riittää voimia myös silloin, kun elämä kohtelee kaltoin. Sillä jokaista se kohtelee, ennemmin tai myöhemmin.
Edelleen voimia ap:lle!
Ap kysyi neuvoja, muttei halua niitä.
Lapsi tarvitsee enemmän aikaa aikuisilta ja säännöllisyyttä ja kannustusta. Ei sitä että tulee tarpeineen viimeisenä. Jos tulee.
miten se siellä arjessa juttelee, jos ei ole edes paikalla? Onko hän kännykkäkasvattaja?
Sunnuntaina kun lapsi palaa isänsä luota niin on syytä olla yhdessä ja vaihtaa viikonlopun kuulumisia ihan joka tapauksessa, sitomatta sitä mitenkään siihen, onko lapsi heitellyt taulusientä ja pyyhekumeja koulussa edellisenä maanantaina.
Tilaisuus kuulumisten vaihtoon ei ole mikään palkinto jonka voi perua huonosta käytöksestä vaan se on itsestäänselvyys jota lapsi tarvitsee aina ja erityisesti silloin kun on käyttäytynyt huonosti. Palkinnon pitää olla jotain ekstrahauskaa.