Lue keskustelun säännöt.
Tulipas paha mieli, kun taas kaveri perui kyläilyn... :/
29.11.2009 |
Olen ollut kotiäitinä pitkään ja entiset ystävät on niin kiireisiä, että olen nähnyt todella harvoin ketään aikuista. Mieheni on rohkaissut, että ehkä ne ajattelee, etten pääse minnekään eikä siksi pyydä mihinkään ja on rohkaissut pyytämään reilusti kylään. No, olen viime viikkoina pyydellyt useampaa ihmistä kylään (kukaan ei ole kerennyt) ja tänään piti erään kaverin tulla (ei ole käynyt meillä ennen), leivoin ja siivoilin ja odotin innolla että kerrankin saa seuraa. Ja tunti siitä kun hänen olisi pitänyt saapua tulikin viesti, ettei kerkeäkään :/ . Ei kai sille mitään voi, mutta voi että on nyt typerä olo kun leivonnaiset ja kahvikupit on pöydällä ja olen täällä yksinäni ja lapsi nukkuu :(
Kommentit (23)
ovat kateellisia kotiäidille ja siinä syy, että seura ei maistu.
Ikävä ohari kaveriltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ovat kateellisia tai tahallaan ilkeitä.
Jos niillä on lapsia ja töissä niin se on vaan niin hirveän kiireistä. Ja mä en ainakaan jaksa/ehdi/eikä kiinnosta nähdä oman perheen (kolme alle kouluikäistä lasta) lisäksi vapaa-ajalla muita kun ihan muutamaa rakasta ystävää.
tunteen.. Pari kertaa kaveri tehnyt vastaavan oharin. Lapsettomat työssäkäyvät ihmiset ei välttämättä tajua miten yksinäistä kotiäidin elämä välillä on.
Mullakin tippunut monta entistä kaveria pois mun elämästä kun yhteydenpito alkoi mennä vähän yksipuoleiseksi.
Yleensä ihminen ehtii vaikka käväisemään, jos vain haluaa. Jos ei nyt ole itse pötköllään sairaalassa tai läheisensä vieressä siinä sairaalan teho-osastolla.
Moni vain lupautuu mielellään, muttei saa riuhtaistua itseään liikkeelle, kun tapaaminen-tilaisuuden ajankohta lähenee.
Minulla on tämänkaltaisia ystäviä, joista tiedän melkeinpä kutsuessani jo, että 90-prosenttisesti peruuttavat tulonsa. Heidän läsnäolonsa niin kutsuilla kuin muissakin kivoissa yhteisissä puuhissa ei enää merkitsekään paljon - ja osa näistä tuttavista onkin jäänyt nyttemmin kutsuvieraslistan ulkopuolelle.
Mietitään siis itse kukin, haluaisimmeko itse pettyä kerta toisensa jälkeen, kun kaverit peruuttavat tulonsa, kuka mihinkin syyhyn vedoten. Eli otetaan itseämme niskasta ja pyrähdetään edes vaikka kuinka lyhyesti siellä odottavan ystävän luona. Jooko?
Mutta jos on hyviä tyyppejä, yritä vielä. Tsemppiä.
Uusien ystävien etsintä olisi varmaan myös järkevä. Muita kotiäitejä? Teillä olisi ainakin aikaa päivälläkin, lapset voisi leikkiä yhdessä.
Ei tarvi edes järjestää mitään isompaa. Ihan kahvikuppi ja seura riittää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ovat kateellisia tai tahallaan ilkeitä.
Jos niillä on lapsia ja töissä niin se on vaan niin hirveän kiireistä. Ja mä en ainakaan jaksa/ehdi/eikä kiinnosta nähdä oman perheen (kolme alle kouluikäistä lasta) lisäksi vapaa-ajalla muita kun ihan muutamaa rakasta ystävää.
Väsynyt ja kiireinen olen minäkin, mutta en lupaile sellaisia mitä en jaksa.
Mutta hei, nauti ap ihanan siististä kodista ja hyvistä leivonnaisista:) Onko ketään muuta kaveria, naapuria tms jonka voisit ykskaks pyytää kahville?
On meinaan raskasta, ja kun tulee viikonloppu niin on aika väsy ja saattaa perua etukäteen sovittuja menoja..
Itsellä on neljä lasta ja olen ollut on/off töissä.
Kotona ollessa sitä aikaa on ja kehittää vaikka mitä puuhaa ja loukkaantuu jos joku ei tule.
Mutta se on sitä omaa napaa.
Pitää ymmärtää että jos on 2 päivää viikosta kotona aikaa niin se on aika vähän. Vaikkei mitään tekisikään, niin on aika ihana vaan olla kotona.
Ei sun kannata loukkaantua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syystä, kuin "kiireistä", sitä mieltä olen minä. En kutsuisi enää
että ovat kateellisia tai tahallaan ilkeitä.
Jos niillä on lapsia ja töissä niin se on vaan niin hirveän kiireistä. Ja mä en ainakaan jaksa/ehdi/eikä kiinnosta nähdä oman perheen (kolme alle kouluikäistä lasta) lisäksi vapaa-ajalla muita kun ihan muutamaa rakasta ystävää.
Väsynyt ja kiireinen olen minäkin, mutta en lupaile sellaisia mitä en jaksa.
en vissiin sanonut että luvataan eikä tulla. Ap tuossa ihmetteli miksi kaverit ei tule vaikka hän on pyytänyt. Syyt voi olla samat kun mulla tai sitten ei.
Mutta hei, nauti ap ihanan siististä kodista ja hyvistä leivonnaisista:) Onko ketään muuta kaveria, naapuria tms jonka voisit ykskaks pyytää kahville?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi johtua loppuraskauden tunteellisuudesta mutta tulipa todella kurja mieli apn puolesta.
Iso virtuaalihali.
Siis tuo tuntia ennen peruminen vedoten siihen, ettei ehdi! Todella rumaa käytöstä! >:(
Ymmärrän kyllä, että ihmiset ovat kiireisiä, ja ehkä tämä aika vuodesta joulukiireineen ei ehkä ole parasta kyläilyaikaa, mutta luulisi jonkin raon löytyvän, jos halua olisi. Ja jos jotain sovitaan, siitä on pidettävä kiinni (ellei sairaus tms. iske).
Onko sulla esim. ketään puistotuttua tms. jota voisit kysellä ex-tempore kahville? Tai jotain sellaista ihmistä, johon et ole vuosiin ollut yhteydessä? Jospa saisit sellaisesta ihmisestä seuraa, jota et muuten olisi tullut ajatelleeksikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka ei lupauksista huolimatta ilmesty yhtään miinkään.. Ei kahville, ei bileisiin ei huvipusitoon ei vaikka mitä pyytäis.....
On meinaan raskasta, ja kun tulee viikonloppu niin on aika väsy ja saattaa perua etukäteen sovittuja menoja..
Itsellä on neljä lasta ja olen ollut on/off töissä.
Kotona ollessa sitä aikaa on ja kehittää vaikka mitä puuhaa ja loukkaantuu jos joku ei tule.
Mutta se on sitä omaa napaa.Pitää ymmärtää että jos on 2 päivää viikosta kotona aikaa niin se on aika vähän. Vaikkei mitään tekisikään, niin on aika ihana vaan olla kotona.
Ei sun kannata loukkaantua!
Mitä hemmetin omaa napaa? Kyllä muakin v*tuttaisi, jos joku peruisi tuntia ennen tulon VÄSYMYKSEN takia!
Sun ei kannata luvata mitään, jos tuolla asenteella elät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana (etenkin lapsena) tuli odotettua innolla viikkokin kyläilyjä, aina ne olivat yhtä mukavia juttuja! Nyt sitten aikuisena kaikilla on yhtäkkiä niin kamala väsymys että edes samalla paikkakunnalla asuvat ystävät ja sukulaiset "eivät jaksa" tulla kahville!! :O Minulle tämä oli iso järkytys kun tajusin että aikuisiällä ennen niin menevistä tyypeistä tulee sohvalle lässähtäneitä, ilottomia aikuisia..!
Mielestäni on vain kolme "aitoa" syytä jättää kyläily väliin ja ne ovat a.) kriisi perheessä, b.) oma/perheenjäsenen sairastuminen, c.) niin paha univelka että nukahtelee pystyyn. Usein kyläily peruuntuu sellaisesta syystä kuin "ei huvita/paska ilma". Se ei ole mielestäni syy; kyläilyt ja kahvittelut ovat tärkeitä ystävyyden ylläpitämisessä (toki muuallakin voi tavata kuin kotona mutta harvoinpa kukaan jaksaa kaupungillekaan lähteä!) ja voihan se mieli siitä vaikka piristyä jos "uhraa" pari tuntia ajastaan!
kiireisiin vedoten. SE on sitä omaa napaa!
Voit huoletta olla loukkaantunut, itse en ainakaan enää pyytelisi kylään tuollaista. Voihan olla, että kaverillesi on tullut joku omituinen este, esim paha riita kotona tai vastaavaa, jonka vuoksi homma on mennyt noin, mutta tällaisella selityksellä varsin ikävää käytöstä.
Vastaavassa tilanteessa pahoittaisin kovasti mieleni. On totta että työ ja lapset ovat erittäin raskas yhdistelmä ja usein ei jaksaisi lähteä mihinkään, mutta tuntia myöhässä ei saisi perua!
Ehdotan että tekstaroit vastauksen tyyliin 'voi harmi, odotin kovasti ja leivoinkin varta vasten ' tms. Pitäisi tajuta.
Mutta AP: ehdotan sinulle rientoja, joissa voi tutustua kotiäiteihin alueelta. Itse olin kolme vuotta kotona ja kävin säännöllisesti lapsen kanssa muskarissa ja seurakunnan perhekerhossa. Olen ujo ja en tutustu nopeasti ihmisiin, mutta perhekerhossa oli juttuseuraa ja yhteen kävijään ystävystyin kunnolla. Olen ollut töissä jo toista vuotta ja muuttanutkin, mutta pidämme yhä yhteyttä säännöllisesti.
Jos kotiäitiaktiviteetit eivät sinua kiinnosta, ehkä voisit aloittaa illalla harrastuksen, jossa voisi tutustua ihmisiin? Kyllä se siitä - aivan varmasti alueellasi on toinen ihminen, joka haluaisi löytää lisää ystäviä.
sun tapauksessa ilmeisesti ihmiselle, jolla ei nyt ollut oikein käytöstapoja. Ymmärrän ap, että olit hämilläsi kahvikuppeinesi siellä kotona. Kyllä mun ystävät ainakin peruu ensi tilassa, jos eivätkään ole tulossa.
Ehtisitkö jonkun hyvän entisen ystävän kanssa vaikka kaupungille lounastreffeille? Ota lapsi/lapset mukaan.
pitäisi jo olla paikalla.
Miten muuten tulee kyläilyihin, niin olen huomannut, että elämä on nykyään niin kiireistä, että jaksan pitää yhteyksiä ihan vain ns. hengenheimolaiskavereihini tai yhteisiin pariskuntatuttuihin. En yksinkertaisesti halua tuhlata aikaa tyyppeihin, joiden kanssa en ole samalla aaltopituudella, kun sitä ihan yksinoloaikaakin joskus haluaisi.
Erityisesti sellaiset "samantekevät" ihmiset, jotka eivät osaa keskustella / väitellä, vaan pyrkivät miellyttämään ja puhumaan vain turvallisista aiheista, etteivät vain loukkaa ketään ja ne, jotka eivät tiedä mistään mitään, tuppaavat jäämään tuttavapiiristäni pois. En vain jaksa lörpötellä tyhjäpäiden kanssa jotain samantekevää, kun on ihmisiä, joiden kanssa voi puhua vaikkapa ajankohtaisista ilmiöistä syvällisesti monesta eri näkökulmasta.
mitäs leivoit?
entisten ystävien kanssa pyydät sitkeesti uudestaan vaan ja hankit siionä sivussa uusia, jos tuntuu että vanhat ei halua pitää yhteyttä