Lue keskustelun säännöt.
Synnyttämisen hankaluus
25.11.2009 |
Synnytin kesällä toisen lapseni ja taas törmäsin ponnistusvaiheessa samaan ongelmaan: yritin käsillä ja jaloilla saada jostain vastusta, että ponnistaminen olisi helpompaa, mutta sellaisia ei ollut. Olisi ollut helpompaa, jos sängyn yläpuolella olisi ollut vaikka joku tanko, mistä ottaa käsillä tukea. Ja samoin jalkopäässä joku juttu, mitä vastaan työntää. Olisi tullut ponnistukseen paljon enemmän tehoa.
Oonko ihan outo, kun tällaisia mietin, vai onko jollain muullakin ollut samanlaisia ajatuksia?
Kommentit (31)
Itsellä ei ollut ponnistamisessa muuta ongelmaa kuin uskaltaminen. Ja sitten kun viimein uskalsi, niin kätilö sanoi että nyt menee liian lujaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sama juttu ekalla kun ponnistin selällään niin mietin jo patenttia miten sais jotkut tuet edes jalkoihin josta sais kunnolla tukea. mutta seuraavan ponnistin kylelläni ja oli paljon helpompi ja luonnollisemman tuntuinen asento..tiedä häntä mikä kaikki vaikuttanut asiaan mutta asento tuntui hyvältä vaikka muuten synytys tuskaisempi.
Olisin mielelläni synnyttänyt jakkaralla tai kyykyssä, mutta voimat eivät siinä vaiheessa enää riittäneet, kun synnytys pitkittyi. Synnytin siis puoli-istuvassa asennossa. Kätilö tai mieheni oli jossain vaiheessa jalkopäässä ja sain työntää jaloilla heidän olkapäitään vasten ja se oli hyvä. Sitten laitettiin ne ihme jalkatuet ja ei niitä vasten voinut ponnistaa. Tai siis ponnistinhan minä ja sain ne lähtemään paikaltaan muutaman kerran, kun ilmeisesti puskin liian lujaa tai sitten olivat vain huonosti kiinni.
Tuli itselle ainakin mieleen noi jalkatuet, eli sellaiset mitkä on gynen tutkimuspöydässä (sängyssä). Itse en ole vielä synnyttänyt, joten en tiedä onko niistä apua, mutta kätilö sairaalassa sanoi, että kaikkiin synnytyssänkyihin voidaan laittaa ne tuet (ja siis ottaa se jalkopään lisäpala pois) jos äiti haluaa mielummin synnyttää tuen kanssa.
En sitten kyllä tiedä, että saako ne työntämällä irti jos oikein punkeaa (jos ne on oikein kiinni) - kun ei niitä kai ole suunniteltu kuitenkaan tuohon tarkoitukseen :D
Mutta kannattaa kysyä jos siltä tuntuu!
Johan helpottaa kun kokeilet ponnistaa seisaaltaan, kyykyssä, kontallaan, jakkaralla tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kaipasin lisäksi seinään telinettä, jossa muhkuroita, siihen olisin halunnut hieroa selkääni supistuksissa. Nyt vaan painelin sormilla selkää molemmilta puolilta niin lujaa kuin jaksoin ja kävelin ympäriinsä. En tarvinnut muuta kivunlievitystä.
samaa mielta tuon "tulkaa pois sielta sangysta" kommentin kanssa, siis jos vain on mahdollista. Toisen synnytin polvillani lattialla, mies istu sangyn reunalla ja nojasin haneen ylavartalolla. Ponnistus tuntui tosi luonnolliselta ja lapsi tuli 5 minuutissa ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että avautumisvaihe käy nopeammin jos sen tekee kiikkustuolissa ja ponnistusvaiheen istualtaan. Ei mene kuulema kauaa :D
käsky että omista sukanvarsista kiinni näin on kerrottu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käteen sopiva putkirunko. Minuutin-kahden ponnistusvaihe joka kerta. Näin Jorvissa.
ulos 20 min perinteisessä puoli-istuvassa asennossa. Toisen pusersin ulos kyljittäin maaten - tuli ulos alle minuutissa melkein itsestään. Molemmat painoivat yli 4 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vasta yksi synnytys, mutta tämä asento toimi mullakin.
Tokan, kolmannen ja neljännen ponnistin sitten kyljelläni niin että otin käsivarsilla polvitaipeista/takareisistä kiinni ja olin siis kunnon kippurassa;) tosi hyvä oli ponnistaa joka kerta:D
että aluksi ponnistin kyykylläni, mutta loppurutistuksen tein kyljelläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja helpot ponnistusvaiheet. Olen pitänyt sukan varsista kiinni ja on ollut tosi helppo ponnistaa, ei ole tarvittu mitään tankoja tms. tellinkejä missään. Sängyllä sellaisessa puoli-istuvassa asennossa, mies tukenut selästä ja minä roikkunut sukanvarsissa. Ponnistusvaiheet 13min, 9min ja kolmas syntyi yhdellä ponnistuksella. :)
Mä olen molemmat synnyttänyt niin, että olen pitänyt sukista kiinni. Siitä sai mun mielestä ihan hyvin tukea.
Mulla on kummassakin synnytyksessä ollut tippa joten sängyssä on helpompi olla.
Sopiva asento taitaa olla tosi yksilöllistä ja äidin tai vauvan vointikin saattaa aiheuttaa sille rajoituksia.
Mun oli tosi paha olla selällään/puoli-istuvassa/istuvassa asennossa heti kivuliaiden supistusten alettua. Parhaiten voin, kun kävelin supistusten aikana. Jotkut taas eivät voi kuvitellakaan muuta kuin makaamista supistusten aikana.
vaan vatsalihaksilla. Itte pitelin kiinni polvitaipeista ja potkua riitti mielestäni ihan tarpeeksi.
sukanvarsista kiinni (Jorvissa v. 99 ja 01), viimeisessä ihana kätilö otti jalkani kainaloidensa alle ja piti tiukassa otteessa. (Jorvissa 05). Viimeisin oli kaikkein paras tapa minulle!
puoli-istuvassa asennossa sängyllä ja vasen jalka aivan pehvassa kiinni. oikealla jalalla työnsin kätilöä ja sänkyä vasten, käsillä puristin sängyn laidoista. ponnistaminen kesti n. 5 minuuttia. esikoista synnyttäessä yritin aluksi selälläni jalat telineillä, mutta eihän siitä mitään tullut. pitelin sitten lopulta sukista kiinni ja käskin miestä työntämään selästä mua pystympään.
Tokan, kolmannen ja neljännen ponnistin sitten kyljelläni niin että otin käsivarsilla polvitaipeista/takareisistä kiinni ja olin siis kunnon kippurassa;) tosi hyvä oli ponnistaa joka kerta:D