Ihmiset ovat todella röyhkeitä ja avuliaisuudesta he eivät ole kuulleetkaan.
Huomasin sen jälleen kerran tänä aamuna päiväkodissa. Vein hoitoon kaksi lasta, joista toinen sylissä kannettava. Lisäksi minulla oli hoitotarvikkeita ja yksi turvaistuin.
Bonuksena satoi vettä.
Kyllä minä itse lapseni vien ja heidän tavaransa, ei siinä mitään. Mutta kun olin menossa portille, niin yksi äiti tuli sieltä ulos. Jos itse olisin nähnyt että joku tulee tuollaisten kantamusten kanssa, olin odottanut sen 3 sekuntia ja pitänyt portin auki ja laittanut kiinni. Vaan ei. Tämä nainen laittoi sen nenäni edestä kiinni ja oikein moneen lukkoon. Lapsia ei aamuseitsemältä ollut pihalla.
Noh, kun siitä portista lukkoineen selvisin, pääsin päiväkodin ovelle. Yritin aukaista ulko-ovea laskematta lasta tai istuinta maahan ja onnistuinkin siinä. Mutta eikös kun sain oven auki, niin sieltä ryysäsi taas yksi äiti ja ilmoitti että hän meneekin nyt tästä välistä ja minä kantamuksineni pidin ovea hänelle auki. Hänellä ei ollut käsissä mitään.
Tämä on nykyäitien käytöstapojen ja ajattelevaisuuden taso. Kiitos vain.
Kommentit (23)
Mä haen meidän lapsen hoidosta ja jos bussissa on ruuhkaa niin kukaan ei anna paikkaansa lapselle, että se pääsisi istumaan. Musta on jo hemmetin noloa että pieni lapsi seisoo istuvan ihmisen vieressä.
Tosin tähän käytöntään saatiin virkistävä poikkeus kun viimeksi tultiin ruuhkabussilla :) Eräs nainen antoi paikkansa meille ja me päästiin kumpainenkin istumaan vierekkäin.
Jos tähän laittaa verrokiksi Keski-Euroopan jossa ollaan myös reissattu niin lapsi ei ole kertaakaan joutunut seisomaan julkisessa kulkuneuvossa.
Kannattaa kiinnittää huomiota ihaniin ihmisiin ja kohteliaisuuksiin. Huonot kokemukset kannattaa jättää vähemmälle. Se mihin kiinnittää huomionsa, lisääntyy. Vetovoimanlaki on sellainen.
jos avaa oven jollekin henkilölle niin samalla oven avauksella juoksee ovesta puoli kaupunkia :p Hyvässä lykyssä jos oven avaa henkilölle jolla on lastenvaunut niin se ei pääse ovesta kun porukkaa vaan laukkaa avonaisesta ovesta.
Johtuuko se siitä, että kotona ei ole opetettu käytöstapoja vai että ihmiset ovat niin röyhkeitä ettei heitä kiinnosta?
Itse pyrin aina auttamaan ja olemaan kohtelias. Avaan oven usein jos huomaan toisella kantamuksia. Mutta en muista että koskaan olisin kuulut sanan "kiitos". Toisinaan olen niin ärsyyntynyt siitä että sanon kuuluvalla äänellä OLE HYVÄ. Tai KIITOS.
Itse kiitän aina, töissäkin. Minusta se on kohteliasta ja tuo toiselle hyvän mielen. Eikä se maksa mitään.
ap
Kannattaa kiinnittää huomiota ihaniin ihmisiin ja kohteliaisuuksiin. Huonot kokemukset kannattaa jättää vähemmälle. Se mihin kiinnittää huomionsa, lisääntyy. Vetovoimanlaki on sellainen.
Ap:lla oli silti varmaan karmea kokemus, en vähättele ollenkaan. Mutta kannattaa kaikkien kokeilla tätä. :)
harrastaa nimenomaan naiset. Ehkä heidän logiikallaan se portti on sellainen taikakapistus että siitä saa kulkea vain 1 perhe kerrallaan ja joka kerran jälkeen ne lukot napeloidaan kiinni, huolimatta siitä onko pihalla lapsia vai ei. Ehkä he ovat sitten niin väsyneitä tms että eivät tule ajatelleeksi siinä tilanteessa mitään.
Meidän pk:ssa kukaan mies ei ole tehnyt tuota samaa jekkua kertaakaan minun nähden vaan heillä tuntuu tilannetaju pelaavan paremmin. Vai liekö kyseessä miesten laiskuus joka vaan tuossa tilanteessa jalostuu hyveeksi ;) Se portti voi joskus olla 6 sekuntia ihan levälläänkin jos kaksi aikuista ihmistä näkee että kukaan ei ole siitä ulos juoksemassa.
olen kaksosten äiti ja liikun lasten kanssa paljon Helsingin keskustassa ja ihmiset ovat yleensä todella avuliaita ja ystävällisiä. En ole kuin kerran törmännyt tilanteeseen, jossa jouduin vähän katselemaan ympärilleni että kuka auttaisi oven kanssa :D
Minusta tuntuu että ihmiset huomioivat hyvin nuoren äidin pienten lasten kanssa.
mutta se ei voinut sitten sulkea sitä perässään!
Sen jälkeen opin, että laitan portin aina itse jälkeeni kiinni, se on kiinni ainakin mun jäljiltäni. Tämä tapahtui sitten iltapäivällä kun pihalla oli lapsia, joten oli vastuutonta jättää portti auki.
mutta se ei voinut sitten sulkea sitä perässään! Sen jälkeen opin
OSA ihmisistä on röyhkeitä, eivät kaikki. Muista olla itse ihan toinen ääripää. Pidä ovea auki, tarjoudu kantamaan, auttamaan, vie naapurin yksinäiselle vanhukselle joulukukka.. ilahduttamista voi harrastaa mielin määrin.
Voin vakuuttaa, että se jos mikä tekee onnelliseksi. Niin onnelliseksi, ettei edes mene päivä pilalle, jos kohtaa törpön ihmisen.
Mulla on sellaisia kokemuksia, että ihmiset auttaa mielellään, jos heitä PYYTÄÄ. En koe, et kenenkään pitäis miettiä mitä minä ja lapsi tarvitsemme, vaan mun homma on organisoida apua pienissä ja isoissa tilanteissa. Aina olen saanut apua kun olen sitä pyytänyt. Joskus joku teinipoika on yrittänyt kieltäytyä, mut kun opastin miten tässä toimitaan ja kehuin vuolaasti avusta, niin johan sieltäkin sit hymy irtos ja taatusti tuli hänellekin hyvä mieli.
Eli ensi kerralla ap pyydä vaan reippaasti apua, jos mitenkään pystyt. Todennäköisesti ihmiset yrittää vaan päästä helpommalla kun eivät auta, mutta eivät kehtaa olla auttamatta jos sitä apua pyytää.
olen kaksosten äiti ja liikun lasten kanssa paljon Helsingin keskustassa ja ihmiset ovat yleensä todella avuliaita ja ystävällisiä. En ole kuin kerran törmännyt tilanteeseen, jossa jouduin vähän katselemaan ympärilleni että kuka auttaisi oven kanssa :D Minusta tuntuu että ihmiset huomioivat hyvin nuoren äidin pienten lasten kanssa.
oli kun vaunujen kanssa liikuin. Apua tarjottiin vaikka sitä ei olisi edes tarvinnut :D Vaunujen kanssa pääsi aina bussiin, ratikkaan, metroon ja lähijunaan.
Mutta annas olla kun ihmisten pitää oma istumapaikka luovuttaa. Ne kyttää ja katsoo nouseeko joku muu mahdollisesti ja sitten tilanne meneekin ohi eikä kukaan anna paikkaansa.
voi ap "raukkaa". mulla olis tossa vaihees jo sappi kiehunut niin että olisin vaikka kampannu sen mamman siihen portille.
mulle on opetettu että on kohteliasta auttaa. esim. juuri linja-autossa annan paikkani lapselle tai vanhukselle. olen auttanut nostamaan vaunut linja-autoon ja autosta ulos( nk. landebussit on hieman korkeempia ko citybussit) pidän ovia auki, jos näen että joltain tipahtaa jotain niin juoksen perään. mutta sit mua ottaa päähän se että ko aidosti yrität auttaa ja olla kohtelias niin joku SUUTTUU sulle siitä. esim jupisee että "olisin minä itsekin sen oven saanut auki",siis mitä ihmettä???
Lähes päivittäin tulee joku vastaava tapaus. Yleensä ovat kyllä vanhempia kärttyisen näköisiä miehiä...
jotka eivät ymmärrä että he ovat enemmänkin tielläni :D Esim. rattaiden kanssa kulkiessa en pidä ollenkaan siitä että joku ryntää avaamaan ovea siinä vaiheessa kun oma käteni on jo kahvalla, koska joudun silloin peruuttamaan, vaihtamaan rattaiden asentoa ja varoa etten tuupi tätä "avuliasta" ihmistä :D Sama homma autoilijoissa. He varmasti hyvin näkevät että minä olen kiltisti juuri 2s sitten pysähtynyt suojatien reunalle ja antamassa heille tietä, mutta eiväthän he tietenkään voi siitä ajaa pois tieltäni vaan viitoilevat typerästi sieltä lasin takaa. Ja ihan turha odottaa että joku pysähtyisi siinä vaiheessa kun olet odotellut jo 10min vesisateessa. Olen siis aika kiittämätön paska :)
Itse autan aina jos vaan huomaan että apua tarvitaan. Ja pk.ssa olen kanssa pähkäillyt että jättääkö portti auki vai ei, jos toinen tulija on kovin kaukana ja itse on pakko mennä niin laitan portin kiinni.
Kerran, raahatessani itse kasseja kaupungilla portaissa tapahtui outo tilanne. Eräs nainen työnsi vauhdikkaasti rattaita portaitten liuskaa ylös ja alkoi haukkumaan kun häntä ei auteta ,katsotaan vaan. En edes tajunnut että hän olisi apua tarvinnut,koska hänellä ei mitään muuta ollut kuin nuo rattaat työnnettävänä ja minulla vaikka mitä kassia ja makuupussia käsisssäni. Ja olisin TIETYSTI häntä auttanut vaikka miten kunhan olisin ensin saanut omat kantamukset käsistäni. Mutta hän alkoi vaan suoraan haukkua. Minä aivan hölmistyin ja hän oli paljon ennen minua portaiden yläpäässä.
Joskus kuitenkin jokainen mokaa. Kerran yksi äiti alkoi haukkua minua kun en päästänyt häntä ohi jonossa, kun hänellä oli lapsi sylissä!
Voitko vähän selventää ajatusmaailmaasi... Ei kai kenenkään ole "pakko" (vaikka se tietysti kuuluu hyviin tapoihin) auttaa ketään. Autatko sinä AINA vieraita ihmisiä, esim. silloin jos sinulla on kiire johonkin tapaamiseen? Avuliaisuus puolin ja toisin tietysti helpottaa kaikkien elämää, mutta tuollainen luennoiminen olisi saanut minulla karvat pystyyn.
Olen muuten tavannut useita kohteliaita nuoria poikia.
OSA ihmisistä on röyhkeitä, eivät kaikki. Muista olla itse ihan toinen ääripää. Pidä ovea auki, tarjoudu kantamaan, auttamaan, vie naapurin yksinäiselle vanhukselle joulukukka.. ilahduttamista voi harrastaa mielin määrin.
Voin vakuuttaa, että se jos mikä tekee onnelliseksi. Niin onnelliseksi, ettei edes mene päivä pilalle, jos kohtaa törpön ihmisen.
Bussissa sama; menet pienen 2-vuotiaan kanssa bussiin jossa retkottaa penkeillä ties mitä kassia, pussia, nuorisoa jne. niin eipä kukaan tee elettäkään että päästäisi pikkuisen istumaan! Olen useamman kerran saanut selitellä MIKSI tuo lapsi tarvitsee vartin matkalle istumapaikan ja silloin joku antaakin paikan- tosin ilman tuhinoita ei koskaan.