Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset ovat todella röyhkeitä ja avuliaisuudesta he eivät ole kuulleetkaan.
24.11.2009 |
Huomasin sen jälleen kerran tänä aamuna päiväkodissa. Vein hoitoon kaksi lasta, joista toinen sylissä kannettava. Lisäksi minulla oli hoitotarvikkeita ja yksi turvaistuin.
Bonuksena satoi vettä.
Kyllä minä itse lapseni vien ja heidän tavaransa, ei siinä mitään. Mutta kun olin menossa portille, niin yksi äiti tuli sieltä ulos. Jos itse olisin nähnyt että joku tulee tuollaisten kantamusten kanssa, olin odottanut sen 3 sekuntia ja pitänyt portin auki ja laittanut kiinni. Vaan ei. Tämä nainen laittoi sen nenäni edestä kiinni ja oikein moneen lukkoon. Lapsia ei aamuseitsemältä ollut pihalla.
Noh, kun siitä portista lukkoineen selvisin, pääsin päiväkodin ovelle. Yritin aukaista ulko-ovea laskematta lasta tai istuinta maahan ja onnistuinkin siinä. Mutta eikös kun sain oven auki, niin sieltä ryysäsi taas yksi äiti ja ilmoitti että hän meneekin nyt tästä välistä ja minä kantamuksineni pidin ovea hänelle auki. Hänellä ei ollut käsissä mitään.
Tämä on nykyäitien käytöstapojen ja ajattelevaisuuden taso. Kiitos vain.
Kommentit (23)
20; mistä sä nyt oikein puhut? Enhän mä luennoinut, vaan kerroin ap:lle ratkaisun ongelmaan, ettei tarvi sit olla pettynyt ja vihainen ihmisille, jotka ei varmaan edes tajunneet olleensa töykeitä.
Ja tän teinipojan kohdalla; hän siis yritti kieltäytyä, koska häntä jännitti, miten rattaat nostetaan bussista pois. Kun mä opastin, mistä ottaa kiinni ja milloin nostetaan, hän auttoikin sit ihan mielellään. Ei siinä kenenkään ylpeyttä loukattu. ;)
Kohteliaita nuoria miehiä olen minäkin tavannut, mut tietyssä iässä monet nuoret vaan on mieluiten ihan omissa oloissaan, myös busseissa ja kaupassa, ja jättävät auttamatta jo ihan siksikin, etteivät ole koskaan itse olleet tilanteessa jossa tarvitsevat muiden apua oven aukaisemisessa ym.
- 13-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse yritän aina olla kohtelias ja esim. kiitän jos joku avaa minulle oven. Olen muutenkin iloinen ihminen, katson ihmisiä silmiin ja hymyilen. No, en ihan aina, mutta pääosin.
Joskus on käynyt myös niin, että olen jotain miestä kiittänyt iloisella tyylilläni, niin mihen seurassa ollut nainen on lähettänyt lähse murhaavia katseita niin mieheensä (minkä takia aukoo ovia vieraille naisille) kuin minuun (mitähän tuokin tuossa yrittää vokotella miestäni).
itseäni ketuttaa aina joka aamu, kun portin pitää olla sen seitsemässä ketjussa, eihän ne lapset aamulla ulkoile! siis aamuseitsemältä.
Jälkeeni tulee siis vielä monta lasta hoitoon, ennen kuin ulkoilut alkaa. Ja silti se portti pitää aina pitää sadassa säpissä. Ketju on vielä niin hankalassa paikassa sisäpuolelta avattaessa, että liulisi pelkän hakasen riittävän, aamulla siis.
Tietnkin lasten ulkoilujen aikaan hoitajat taatusti varmistavat ovien olevan kiinni niin kjuin niiden pitääkin. Meillä muuten vielä niin matalat aidat, että lapsi pääsee melkeen hypppäämällä aidan yli jos karata tahtoo, mikään ketju niitä pidättele, jos sellainen iili tulee.