G: Hassuinta, mitä olet unenpuuteessasi vauva-aikana tehnyt?
Itse olen vain heijannut ostoskärryjä ja asetellut keräkaalia parempaan niskatukiasentoon sylissäni, mutta mitäs te olette tötöilleet?
Kommentit (115)
-lähdin myös pari kertaa lämmitysjohto paikallaan autolla liikkeelle. lisäksi sattui pari törmäystä aitoihin, tolppiin yms parkkihalleissa ja -paikoilla. yleensä olen hyvä kuski ja sellaista ei ole sen koommin tapahtunut
-käytin nenän limakalvojen kuivuuteen e-vitaa, joskus erehdyin laittaan itselleni d-vitamineja nenään. kirveli niin että siihen havahtui
ajettuani 50km ja pysäköityäni sen, että kumpaa kuvaa pitää painaa saadakseni ovet lukkoon, siis painetaanko aukinaisen lukon kuvaa silloin kun lukko on auki vai silloin kun halutaan ne auki ja vastaavasti lukitun lukon kuvaa. No, sain ne lopulta lukittua, mutta pelotti, että tollasella älyllä varustettuna olen ajellut.
... aatteli varmaan että mikäs nyt muijalla on kun tissiä rupee tunkemaan suuhun...
Kaupan pihalla säikähdin, että auto on rikki kun ei lähde liikkeelle... hoksasin sitten että vois kääntää avaimestakin.
Olin ajanut parinsadan kilsan päähän mummolaan ja olin melkein perillä kun säikähdin että apua, auton avaimet on jääneet varmasti kotiin. Järki palasi pätkittäin siinäkin ennen ku ehdin soittaa miehen hätiin...
Musta tuntuu, että mä voisin olla just tämmönen, 200km ajettuna ja hitto, mis mun auton avaimet on? xD
*nauraa vedet silmissä tälle ketjulle* Läppäri putoo kohta sylistä :D
En tiedä onko tuo nyt niin hassua mutta kerroin silti. Tyynyä nukutin aika monena yönä.
Kävi yksi ilta hakeen kuopuksen tutin kun kuopus itkseskeli. Tuli minun eteeni sohvalle ja alkoi tunkea sitä minun suuhuni.
Minä en tietenkään älynnyt sanoa mitään vaan vedin itseäni taaksepäin tuttia karkuun ja mies sinnikkäästi perässä yrittäen osuttaa tuttia suuhuni....
itsekin huomaan usein seisovani ihan hoomoilasena jokin arkinen esine (vaikkapa kauha tai lusikka) kädessäni, ja miettiväni, mitä sillä pitäisi oikein tehdä. Olen silitellyt miestä takasin uneen vauvan herätessä yöllä itkemään. Kakkavaippoja olen minäkin tunkenut vaikka mihin (kerran yritin vetää vessanpöntöstä alas, olipa kiva onkia sitä sitten pöntöstä pois...). Ostoskärryjä heijailen minäkin.
Kamalinta on se, että usein yöllä herätessään joutuu käymään mielessään sellaisen eksistentiaalisen pohdinnan, että kuka minä olen, missä minä olen, miksi minä olen täällä ja mikä tuo ääni (vauvan itku) on. Mutta kyl tää tästä :D
sitä suolavettä nenään, mutta laitoinkin d-tippoja. Jessus vauvan ilme oli hieman hämmästynyt! Parilla aivastuksella siitä selvittiin.
eipä naurattanu silloin..
univajeessa menin kirpparin kassalle ja ojensin kahden euron kolikkoa, kysyin voisiko tän vaihtaa markoiksi :D !!!
ja lähdin neuvolaan. Olen seisonut väärällä bussipysäkillä 30min koska en jaksanut katsoa mitkä kaikki bussit ko. pysäkiltä menee, olen jättänyt kotiavaimet roskiskatoksen oveen, kotioveen, kaupan kassalle... Unohdan mihin olen parkkeerannut autoni, unohdan aviomieheni nimen jne. Olen myös mikrottanut piltti-purkkeja kansi päällä. Onneksi ei mikro hajonnut!! Enkä koskaan tiedä mikä päivä/vuosi/kuukausi on.
työnnellyt kaupassa vaunuja, joiden alakakoriin on unohtunut esim. kakkavaipparoskis. Olen myös tarjonnut tuttia miehelle tai 5-vuotiaalle sekä yrittänyt vaihtaa 5-vuotialle vaippoja..
Ihmettelin, että miksei vauva ota kiinni ja ala imemään. Avasin silmät ja hämärässä näin, että suu olikin paljon alempana.
Esikoisen vauva-aikana unohtelin sanoja, esim. yritin selittää auton pyöristä, mutten muistanut sanaa "pyörä". Usein myös unohdin, mitä olin tekemässä, seisoin vain keskellä lattiaa ja mietin kuumeisesti, mihin olinkaan menossa.
varsinkin tuo en osaa laittaa saunaa päälle...
Kerran mies sanoi ruokapöydässä, että annatko jääkapista maidon. Minä käännyin ympäri ja avasin jääkaapin oven jonka jälkeen mietin siinä ovella että mitä mä tässä teen. Ovi takaisin kiinni. Mies uudestaan että kulta, se maito. Minä silmät pyöreinä että mikä maito... =)
Sitä se univelka teettää!
mä oon unenpöpperöissäni laittanu paskavaipan pyykkikoneeseen. ja kyllä, laitoin vielä päälle. sitä silppua oli sitten KAIKKIALLA..
voih, onneks oli kuivausrumpu.
omia kommelluksia en muista, ei niitä kai kovin ihmeellisiä ole, mutta tämmöinen:
eräänä yönä olin jo makkarin ovella menossa rauhoittelemaan kurkku suorana huutavaa lasta, kun mies kommentoi sängyn pohjalta: käytkö samalla katsomassa poikaa, se taitaa olla hereillä...
poika siis huusi kunnolla. minä siinä tuumin, että jääkaapilleko se mun ajatteli hiipivän yöllä salaa... :)
ainakin olen keittänyt kahvia ilman kannua, ilman suodatinpussia ja ilman vettä (en samalla kertaa), kaatanyt pissat potasta päältätäytettävään pyykkikoneeseen ja laittanut lautasen pyykkikoneeseen. Kerran esikoisen kanssa puuhatessani vilkaissut lattialle sitteriin ja muistanut, että olihan meillä tuo toinenkin lapsi (n. 1kk ikäinen tuolloin.
Lähdin lasten kanssa puistoon isommalle olin pukenut eriparin kengät.
Olen kuljettanut kaupassa vaipparoskapussia vaunujen alaritilällä, kun en muistanut viedä niitä ensin roskikseen.
Kaupassa maksoin ostokset, jätin ostokset hihnalle ja poistuin paikalta. Autossa huomasin että missäs ne ostokset on.
Tavaroita olen laittanut vääriin paikkoihin tyyliin rahapussi jääkaapissa.
mitä on sekoillut unenpuutteessa. Sanoin, että olenkohan minä sekoillut mitään kun on ollut univelkaa...? Mies tähän, että "Ai oletko, viimeksi tänään meinasit antaa pojalle tuttelin suoraan tetrasta!!!!!!!!" Niinhän
se olikin, miten olikin päässyt tällainen unohtumaan :D
Mihin mä oon lähtenyt, en tiedä miten jaksan tuollaista väsymystä :((
kun pari iltaa sitten pesin hampaitani ja peilistä huomasin peseväni väärän värisellä harjalla, mieheni harjan olin ottanut!
Muutaman kerran on käynyt niin, että olen lähdössä jonnekin ja puhun samalla puhelimeen ja tuskassa etsin samaan aikaan puhelintani..
Yhtenä päivänä olin lähdössä ulkoiluttamaan koiraa. Puoli tuntia meni, kun sain pojat (2kk ja 15kk) puettua ja vaunuihin. Ulkona noin kilometrin päässä kotoa huomasin, etten ollut muistanut ottaa koiraa mukaan.
Meillä lapsia 5, joista 3 viimeistä poikia. Nuorin 2kk. Puhuttelen lapsia väärillä nimillä, vauvaa kutsun 2. nimellä ja 2. kolmannen pojan nimellä ja 3. veljeni nimellä, vaikka vauva on juuri saanut oman nimen..
Saatan sanoa ihan vääriä sanoja.. yhtenä päivänä pyysin tytärtäni laittamaan banaanin kuoret jääkaappiin kun piti sanoa roskikseen sekä pyysin menemään pesukoneeseen, kun piti mennä saunaan. Noita on vaikka kuinka monta vastaavaa.
Kaupassakin kassalla törttöilin yksi päivä pankkikorttini kanssa, en vaan nyt just muista miten :) Sen muistan, että oli ihan blondijuttu ja että nolotti..
kävelemään, kuin isot sisarukset.
Kaksosten vauva-aikana olin aina ihan sekaisin yöllä siitä kumpi on juuri syönyt ja kumman kuuluisi ihan oikeasti herätä. Kun toinen heräsi tuputin vaan tuttia, että nuku nyt, kun juuri söit... Ja ihmettelin, kun huuto vaan yltyy.
Hiukset pesin kerran kaksi kertaa shampoolla ennen kuin vihdoin sain hoitoaineen päähän. Silläkin kertaa läheltä liippasi, ettei tullut kolmatta shampoo pesua.
Jotain muutakin varmaan on ollut, mutta ei tule nyt mieleen.