Lue keskustelun säännöt.
Pöpökammoinen mies!
10.11.2009 |
Mieheni on erittäin pöpökammoinen. Hän on olut sitä enemmän tai vähemmän aina, mutta nyt sikainfluenssan tultua kuvioihin se on korostunut entisestään.
Hänellä on lukemattomia erilaisia sääntöjä ja toimintatapoja liittyen pöpökammoon. Hän vaatii myös minua toimimaan samoin kaikessa kuin itse tekee, ja suuttuu ja huutaa vihaisena, jos en muista kaikkia hänen hygieniasääntöjään noudattaa.
Ja minä taas suutun pahasti siitä kun hän räjähtää minulle asiasta, mielestäni en voi millään muistaa kaikkia hänen sääntöjään, vaikka itse kyllä ihan perushygieeninen olenkin. Ja hoitoalalla työskentelevänä on pakkokin olla. Eli käsihuuhdetta käytän vapaallakin jatkuvasti, pesen käsiä usein jne. , maalaisjärjellä.
Mieheni on viimeaikoina raivostunut minulle mm. kun olen kerran mennyt farkut jalassa polvilleen pedatulle sängylle, (pöpöjä menee sänkyyn) rapsuttanut nenänpieltäni kynnelläni kun kutitti, (käsistä voi mennä pöpöjä nenään) laittanut auton penkillä olleen ostoskassin keittiön tuolille, (pöpöjä menee kassin pohjasta tuoliin) koskenut käsin kaupan oven kahvaan, (pitäisi olla joko nahkaiset, tai kertakäyttökäsineet, muutoin ovet täytyy avata esim. kyynärpäällä, jalalla tms.
Olen yrittänyt rauhanomaisesti keskustella asiasta mieheni kanssa, yrittänyt etsiä sopuratkaisua, yrittänyt muistaa kaikkia mieheni sääntöjä, pyytänyt että mies sanoisi nätimmin jos en kaikkia aina muista tms. Itselläkin on välillä morkkis siitä kun suutun miehelleni kun hän alkaa huutaa, kun olen tehnyt jonkin jutun väärin.
Mutta suutun siksi, koska olen aikuinen, yli kolmikymppinen ihminen, hoitoalalla, enkä ole juuri sairastellut ainakaan oman huolimattomuuteni takia, ja ihan tasan tarkkaan osaan varoa pöpöjä nyt possuflunssankin aikana.
Minusta mieheni pitää minua viisivuotiaana, joka ei osaa huolehtia itsestään.
Mies omasta mielestään tarkoittaa vain hyvää, ja minun parastani, ja osoittaa vain rakkautta ja huolenpitoa. Mutta minä en osaa ottaa sitä ollenkaan niin. Miten osaisinkaan, jos esim. menen kauppaan avaten oven ihan normaalisti, ja mies alkaa heti räyhätä kiroillen että älä j**alauta koske siihen oven kahvaan!
Onko mieheni mielestänne jotenkin sairaalloisen pöpökammoinen? Miten oppisin suhtautumaan eri tavalla hänen huomautteluunsa? pitäisikö meidän mennä jonnekin pariterapiaan tms.? Asia on alkanut vaikuttaa jo aika voimakkaasti suhteeseemme, ja itse usein olen miettinyt eroamista.
En kaipaa syyllistämistä, ainoastaan fiksuja ja asiallisia neuvoja sekä vertaistukea.
Kommentit (78)
puhjenneet suhteiden aikana, vai oletteko ruvenneet suhteeseen niistä huolimatta?
Itse vetäisin kyllä takavasemmalle, jos tutustumisvaiheessa tuollainen tulisi esiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos edellisiä elämiä on, niin noin on varmaankin käynyt. Mutta uskon, että mies ei tule koskaan hypnoosiin suostumaan.:-)
Itse olen muuten käynyt oikeasti regressioterapiassa.:-)
puhjenneet suhteiden aikana, vai oletteko ruvenneet suhteeseen niistä huolimatta? Itse vetäisin kyllä takavasemmalle, jos tutustumisvaiheessa tuollainen tulisi esiin
No kyllä mies taisi korottaa ääntään ja kiroilla kun tein jotain hänen mielestään väärin, ihan alussa kun olimme tunteneet pari viikkoa. Säikähdin hänen käytöstään ja otin asian avoiemsti puheeksi, sanoin etten halua suhteeseen ollenkaan kyseisenlaista käytöstä.Mies otti asian fiksusti, ja onnistui vakuuttamaan minut itsestään. Mutta pikkuhiljaa tuota alkoi vaan tulla lisää ja lisää.
Ihan joka kerta noiden tapausten jälkeen puhumme asiasta, kerron taas uudestaan etten halua hänen käyttäytyvän noin minua kohtaan, tuntuu että hän haluaa hallita minua kyttäämällä tekemisiäni jne., ja aina mies ottaa asian tosi fiksusti ja lupaa parantaa tapansa tms.Mutta tilanne toistuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.
Viime riitamme liittyi samanlaiseen tilanteeseen kuin tänään, (siis tänään oli tuo kun rapsutin kynnelläni nenänpieltäni) kaikesta puhumisesta huolimatta kaksi viikkoa meni ennenkuin tuli samanlainen tilanne. Tuntuu aika pahalta, kun pidän itseäni ymmärtäväisenä kuitenkin, en tajua miksi mies ei voi ottaa tunteitani huomioon ja muuttaa käytöstään. Joskus taas ajattelen että minussa on vikaa, ja syyllistän itseäni siitä kun suutun kovasti noissa tilanteissa, voisin olla rauhallisempikin. Mutta en vaan mahda sille mitään, että olen aina inhonnut yli kaiken tuollaista ihan täysin aiheetonta tiuskimista, tilanteessa jossa en oikeasti ole tehnyt yhtään mitän väärää.:-(
Siis tuo vahtiminen ja huomauttelu jne. Eli ehkä ei olisi kaukaa haettu se yhteinen terapiakaan parisuhteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nenänpielen rapsutus on miehestäsi epämiellyttävää. Kuitenkin varmaankin pystyy sinua suutelemaan ja intiimimpäänkin toimintaa.
Itse olen eräs aiemmista pöpökammoisista ja yritän ajatella, että bakteerikantamme on yhteinen.
Itse pidän huomauttelua vallankäyttönä juuri siksi, että mies ei ole itsensä suhteen yhtä tarkka. Tai saattaa olla niissä asioissa joita minulta vaatii, muttei muissa jutuissa.
Joskus olen suutuspäissäni sanonut, että miehen pitäisi kirjoittaa minulle muistilista että muistan miten minun pitää toimia. Kun noita sääntöjä on lukemattomia. Harva se päivä aina jonkun unohdan, kuten tänään unohdin sen ettei saa laittaa sormia lähellekään nenää.:-(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nenänpielen rapsutus ei ole miehestäni varsinaisesti epämiellyttävää, vaan sillä tavoin voin viedä bakteereja käsistäni nenäni limakalvoille, varsinkin jos olemme muualla kuin kotona, esim. jossain julkisissa tiloissa jossa pitää koskea pintoihin joihin muutkin koskevat. Hän siis tarkoittaa mielestään minun parastani. Mutta silti en sitä aina osaa ottaa niin, varsinkin kun siihen usein liittyy tuota äänen korotusta ja kiroilua.
Josko jollain vielä olisi kommentoitavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Painaako miestäsi joku muu asia joka purkautuisi tällätavoin. Siis päteekö näin vaikka huonompaa palkkaa /työtä mitä sinulla tai vaikka mustasukkaisuutta sinusta ? Siis jos tuo on tavallaan vain sinun kyykytystä ilman että itse on yhtä tarkka ? Entä miten suhtautuu lapsen hoidossa hygieniaan ? Jos vaikka lapsi nuolee lattioita jne.
Meillä mies tarkempi pöpöjen suhteen kuin minä mutta ei huomauttele sellaisista asioista mitä ei itse tee. Siis pestään aina kädet kun tullaan ulkoa / reissusta sisään. Vaihdetaan mielellään eri vaatteet kotiin tultaessa ainakin jos mennään sängylle makoilemaan jne. Eli ihan tavallista perushygieniaa pidetään noin yleisesti. Joskus mies jaksaa valittaa vaikka siitä kun annan kuopuksen lattialle pudonneen tutin ilman viruttamista takaisin mutta kun lapsi nuolee päivät pitkät leluja, sisarusten sukkia jne niin en jaksa aina niuhottaa.
Mutta pointtini on että kirjoituksestasi paistaa läpi että tuo miehen käytös olisi ainakin osin kuitenkin vallankäyttöä. Mitä jos kyselisit mieheltä mikä teidän suhteessa on parasta ja mitä hän haluaisi muuttaa jne. Jos siis lähtisit ihan toisesta suunnasta selvittelemään mitä miehellä on mielessä.
Tsemppiä ja jaksamista.
sinusta tuntuu että tuo on vallankäyttöä niin se varmaan on sitä. Alistamiskeinoja on monenlaisia.
Minun ex alisti rahalla ja moittimalla minua äitinä/ihmisenä. Oikeastaan hän käänsi aina niin että minä olen tehnyt kaikki ne virheet mitä hän on tehnyt. Kun tuli ero en tiennyt enää mikä on totta ja mikä valhetta. Hän puhui myös minulle alentavasti ja itsetunto oli ihan kadoksissa kun pääsin siitä suhteesta lopulta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös omalla miehelläni on melkoisia hygieniasääntöjä. Tosin itse en ole missään vaiheessa kokenut näiden sääntöjen olevan jonkinlaista vallankäyttöä.Miehelläni on vaikea fyysinen sairaus, joten näillä hygieniasäännöillä on perusteltu pohja, mutta säännöt menevät yli reippaasti normaalin. Uskon että mieheni yrittää hallita sääntöjen avulla omaa ahdistustaan. Hän muutenkin tekee asiat suunnitelmien mukaan - esim. listat rahankäytöstä, tapaamisista jne.
Ollaan oltu vuosia yhdessä ja olen jo tottunut sääntöihin ja monia noudatan jo itsekin tottumuksesta. Toisaalta jonkin verran on osannut itsekin joustaa tai ei ainakaan enää niin paljon huomauttele kuin alussa. Mies ei juuri tiuski asioista, mutta on selkeän kauhistunut jos jokin hänelle tärkeä sääntö rikkoontuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin tähän listata joitain meidän ehdottomia sääntöjä
SÄNKY:
- sänkyyn ei ulkovaatteissa
- ulkovaatteita ei saa säilyttää puhtainen vaatteiden kanssa samassa kaapissa, ei edes erillisellä hyllyllä
- kirjaa/lehteä saa lukea sängyssä vain päiväpeiton päällä
- yöpuku päällä nukutaan, mutta ei oleskella aamulla, oleskeluun omat kotivaatteet
- koiran/kissan paikka ei ole sängyssä
- sängyssä ei syödä
KÄSIPESU:
- kädet pestään vessassa käynnin jälkeen, pestään joka kerta ennen kuin kosketaan ruokaan (esim. jos peset kädet ja sen jälkeen kosket television kaukosäätimeen ja säädät voimakkuutta joudut pesemään uudestaan kädet ennen kuin kosketat voileipää)
- kädet pestään kunnolla eikä vain kastamalla
RUOKA:
- mitään lattialla käynnyttä ei syödä
- kattilassa on oltava kansi tai muu suoja ettei ruokaan mene pöpöjä
- ruoka käsitellään niin että mahdollisimman vähän aikaan huoneenlämmössä (esim. aamupalalla olleita leikkeleitä ei enään syödä aamiaisen jälkeen koska olleet liian kauan lämmössä, jääkaapissa pöpöt vaan kasvaisivat)
- Ruokaan kosketaan puhtailla käsillä ja jos mahdollista välttää käsikosketusta niin puhtaalla työvälineellä
- Ruoassa ei saa olla mielellään lisäaineita, päiväykset katsottava tarkasti, mielellään ei punaisella hintalapulla olevia tuotteita
- Kaupassa valitaan pakkaus joka ei ole ollut päällimmäisenä
VAATTEET:
- Ulkovaatteita ei saa säilyttää puhtainen vaatteiden kanssa samassa kaapissa, ei edes erillisellä hyllyllä
- Alusvaatteet ja sukat vaihdetaan joka päivä
- Vaatteet pestään aina ostamisen jälkeen ennen käyttöönottoa, myös silloin kuin muovipakkauksessa
On näitä varmaan paljon muitakin mut ei tuu mieleen. Oli vaikeaa alussa oppia/tottua sääntöihin. Nykyisin ainakin osa noista tuntuu ihan viisailta.
siis miehes on niin samanlainen kuin minä!
voin ilomielin vaihtaa sen mun omaan likaiseen ukkoon..
ja saan omilla tavoillani mieheni usein raivon partaalle..itse ainakin koen sen tosi ahdistavaksi jos mies tekee jotain minkä tietää "ärsyttävän" mua eli ei ole tarpeeksi hygieeninen.
Mulle nää asiat tulee niin luonnostaan ja ihan kiukuttaa kun joutuu aikuiselle huomauttelemaan.
Eli jos teet jotain, mitä "ei saisi tehdä" niin jatkat sitä mitä olet tekemässä jos mies rupeaa huutamaan, tai olet muuten kuin et olisi kuullut.
Ja ehkä myös kerrot miehellä tästä uudesta säännöstä. Kerro, että olet valmis tulemaan häntä vastaan ja toteuttamaan hänen toimintatapaansa ainakin osittain, jos hän vain kauniisti pyytää tai huomauttaa.
Meillä on ollut vähän samansuuntaista, mutta ei ihan noin radikaalia. Mies hermostuu joistain asioista tosi paljon ja on selvästi pikkuisen neuroottinen. Paljon järkevää olen häneltä oppinutkin, mutta olen myös opettanut hänelle, että hän menee liiallisuuksiin monissa asioissa ja hän myöntää tämän.
Juu olen ihan todella usein,lähes joka kerta sanonut miehelle että hänen sanomisensa tuottaisi paremmin tulosta jos sanoisi nätisti. ja usein näin jo tekeekin. Mutta ehkä joka kolmas kerta se häneltä unohtuu. Niitä on niin paljon, missä teen väärin, joka päivä useita juttuja.
Nimittäin tuo kertoo aika vahvasti, että hänellä on kompulssiota. Ja se lasketaan nykyää vissiin sairaudeksi. Mutta en ole mikää diaknoosin tekijä, mutta kun luin tuota tekstiä, tuli heti mieleen tuo sairaus.
on vaikka kuollut johonkin tarttuvaan tautiin? Kokeilkaa hypnoosia, mikä ettei??