Lue keskustelun säännöt.
onko mun asenne lapsen kanssa kotona oloon väärä?
10.11.2009 |
eli tällä palstalla tulee olo että kun vien pian 2 vuotiaan hoitoon niin vien liian pienen hoitoon ja vielä liian pitkiksi päiviksi (8-11h). Pitäisi hoitaa 3 v asti jne.
kuitenkin tosielämässä kun äitien kanssa puhuu niin KAIKKI vie lapsen hoitoon viimeistään 1 vuotis päivän tienoilla. Suurin osa vähintään 8 hoidossa. Ei tunneta huonoa omaa tuntoa vaan ajatellaan että pääsee helpommalla.
itse tunnen syvää ahdistusta n. 2 vuotiaan hoitoon viemisestä. Tuntuu äärimmäisen ahdistavalta että illalla nähdään kolmisen tuntia ja sekin menee ruoan laittoon, siivoukseen, pyykinpesuun ja seuraavan päivän valmisteluun. Tuntuu kuin hylkäisin lapseni.
Olisiko minun asenteessa korjaamisen varaa?
Kommentit (63)
Kehitä itsellesi hermot ja kestä rahapulaa vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pph on ihan eriasia 2vuotiaalle, kuin päiväkoti. Se on kuitenkin niin paljon kodinomaisempaa, että ei ole lapselle niin iso muutos.
Etkö saisi hoitopaikkaa ihan työpaikan läheltä?
Minäkin menen töihin vuoden alusta, jolloin poika on 1v1kk, mutta mummo tulee kotiin hoitamaan, ja siltikin aion tehdä vain 4 pv viikko. Ja sekin on varmaan liikaa, voi olla että äiti ahdistuu :)
Joutuuko hän menemään yksin kouluun ja notkumaan kuuteen joka ilta?
En ikinä mistään syystä laittaisi omia lapsiani pärjäämään tuolla lailla.
Olisit jättänyt sen nuoremman tekemättä, jos ei rahat ja hermot riitä!
mulla menee pyörällä 20 min. Autolla menisi 40 min vähintään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällaiset kirjoitukset. Kuinka äiti poimii rusinat pullasta, tekee kaiken niin hienosti kotona ja isän tehtävänä on "tehdä pitkää päivää ja tuoda rahat kotiin".
Ei perhana. Eletään sentään 2000-lukua, mangutaan tasa-arvoa ja samaan aikaan on ihan ok, että ÄITI on kaikkivoipa ja mies on perhe-elämästä sivuraiteella. Sitten muutaman vuoden päästä ihmetellään, kun ei ole mitään yhteistä, seksielämä kuoli ja mies löysi nuoremman. Onko ihme?
Meillä molemmat tekee töitä, lapset koulussa ja hoidossa, max 8 h (ja kaikki 4 ovat aloittaneet hoidon noin vuoden vanhoina pph:lla ja ovat silti kykeneväisiä tunneilmaisuun :)) ja sitten meillä on KOKO perheellä aikaa toisillemme. Monta tuntia iltaisin ja viikonloput aamusta iltaan.
UGH! Ärsyyntynyt epäkotiäiti on puhunut!
ja tajuan ja tiedän, että mitä olisin menettänyt, jos olisin vienyt heidät aikaisin hoitoon. Ja miten se olisi vaikuttanut lastemme kehitykseen, senkin tajuan. Mieheni ja lasteni isä tajuaa tämän myös.
Hänestä on hyvä, että edes minä saan nämä rusinat pullasta poimia. Hän tuo onneksi mukavan paksuisen tilipussinsa ja melkein kaiken vapaa-aikansa perheellemme. Vaihtaisi kyllä roolejamme vanhempina kernaasti, jos palkkani työstä olisi edes lähes vastaava kuin hänen.
Haluan, että lapsillani on vahva tunneilmaisu (kotihoito vain mahdollistaa tämän, sillä päiväkodin resursit eivät riitä. Ehkä perhepäivähoidossa voisi hyvällä onnella toteutuakin?) sekä perusturvallisuuden tunne. Osaan huolehtia lasteni sosiaalistamisesta (kerhot, esikoulu, ystvät, sukulaiset, ulkoilu, tapahtumat, asiointi lasten kanssa jne) ja ikätasoisten taitojen opettamisesta. Kotihoito on siis parasta.
Tähän oppii muutamassa vuodessa. Minullakin ekat vuodet esikoisen kanssa olivat aika tylsiä, mutta nyt minulla on asennetta ja enempi sisältöä arjessa, kun lapsia on monta.
Klo 7 ylös ja siistinä päivä käyntiin!
tällaiset kirjoitukset. Kuinka äiti poimii rusinat pullasta, tekee kaiken niin hienosti kotona ja isän tehtävänä on "tehdä pitkää päivää ja tuoda rahat kotiin". Ei perhana. Eletään sentään 2000-lukua, mangutaan tasa-arvoa ja samaan aikaan on ihan ok, että ÄITI on kaikkivoipa ja mies on perhe-elämästä sivuraiteella. Sitten muutaman vuoden päästä ihmetellään, kun ei ole mitään yhteistä, seksielämä kuoli ja mies löysi nuoremman. Onko ihme? Meillä molemmat tekee töitä, lapset koulussa ja hoidossa, max 8 h (ja kaikki 4 ovat aloittaneet hoidon noin vuoden vanhoina pph:lla ja ovat silti kykeneväisiä tunneilmaisuun :)) ja sitten meillä on KOKO perheellä aikaa toisillemme. Monta tuntia iltaisin ja viikonloput aamusta iltaan. UGH! Ärsyyntynyt epäkotiäiti on puhunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se selittyy sillä että lähemmäs 100 % on alle 1v kotihoidossa.
Todellisuudessa suurin osa suomalaislapsista aloittaa hoidon 1,5 v iässä. Hyvin harva on 3v:ksi kotona jollei ole nuorempaa sisarusta.
Se selittyy sillä että lähemmäs 100 % on alle 1v kotihoidossa. Todellisuudessa suurin osa suomalaislapsista aloittaa hoidon 1,5 v iässä. Hyvin harva on 3v:ksi kotona jollei ole nuorempaa sisarusta.
Panehan nyt evidenssiä kehiin.
STM:ään minä ainakin luotan paljon enemmän kuin av-mammojen mutuun.
Jaa miksi?
No kun sosiaali- ja terveysministeriö kerää tietoa kuntien päivähoitotoimesta, joten saa kyllä täysin eksaktit luvut perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa olevista lapsista ja heidän iästään.
Joten jos STM:llä on luvut väärin, niin kenellä ja miten ne sitten on oikeammat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se selittyy sillä että lähemmäs 100 % on alle 1v kotihoidossa. Todellisuudessa suurin osa suomalaislapsista aloittaa hoidon 1,5 v iässä. Hyvin harva on 3v:ksi kotona jollei ole nuorempaa sisarusta.
Se selittyy sillä että lähemmäs 100 % on alle 1v kotihoidossa.
Todellisuudessa suurin osa suomalaislapsista aloittaa hoidon 1,5 v iässä. Hyvin harva on 3v:ksi kotona jollei ole nuorempaa sisarusta.
Juuri kun nuo tilastot tulivat julki ja ihmiset alkoivat ihmetellä miten ne voivat olla totta kerrottiin juuri tuosta "tilastoharhasta". Ja tottahan se on. Tilastot näyttävät lapset kotihoidettuimpina kuin he ovat. Eli tutkitaan kaikkia alle 2-vuotiaita (siis mm. 1 kk, 3 kk, 8 kk ikäsiä) heistä todella suuri osa on kotihoidossa, mutta jos katsotaan ainoastaan niitä juuri 2-vuotiaita, ovat luvut jo aivan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se selittyy sillä että lähemmäs 100 % on alle 1v kotihoidossa. Todellisuudessa suurin osa suomalaislapsista aloittaa hoidon 1,5 v iässä. Hyvin harva on 3v:ksi kotona jollei ole nuorempaa sisarusta.
eli toisin kuin sinä selvästi nyt ajat takaa, niin siinä ei lasketa KAIKKIA alle kaksivuotiata kasaan ja siten alle vuoden vanhojen prosentti ei vaikuta 2-vuotiaden kotihoitoprosenttiin mitenkään.
Vaan todellakin siis kyse on 2-vuotiaista: miten iso prosentti juuri siitä ikäluokasta on hoidossa.
Sama juttu kolmivuotiassa.
Ei siis ole tilastoharha.
-11-
tuosta kumulaatiosta juuri puhuttiin kun juuri noita lukuja selvitettiin. Telkkarissa myös sanottiin silloin sitä samaa. Oikein rautalangasta silloin väännettiin, että nuo prosentit eivät tarkoita sitä miltä ne näyttivät, vaan niihin todella on laskettu kaikki alle sen tietyn iän olevat. Minä ainakin uskoin ilman että tutustuin alkuperäisiin tutkimuksiin.
Ei siis ole tilastoharha./i]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin varmaan sinulla sitten on heittää tähän linkki edes yhdestä.
En edelleenkään usko hetkeäkään. Tuohan olisi idioottimaista, enkä usko STM:n sitkeästi siteeraavan tuollaisia tietoja vuodesta toiseen, jos se olisi noin simppeli moka.
-11-
lapsi on nyt 1v2kk, pari kuukautta ollut hoidossa. Työmatkoihin mulla menee tunti suuntaansa bussilla ja sain ONNEKSI pph:n ihan mun työpaikan vierestä joten voidaan yhdessä kulkea ja hoitopäivä on vaan 7h ja siitäkin ajasta nukkuu päiväunia 2-3 tuntia. Tämä pph on vielä aivan älyttömän ihana, että alkuvaikaeuksista kun on päästy niin oon tosi tyytyväinen nyt. Toivottavasti säkin saisit lähempää paikan ja jonkun ihanan tädin. Kyllä se siitä!
Eikä ole mitään itsepetosta.
Se selittyy sillä että lähemmäs 100 % on alle 1v kotihoidossa. Todellisuudessa suurin osa suomalaislapsista aloittaa hoidon 1,5 v iässä. Hyvin harva on 3v:ksi kotona jollei ole nuorempaa sisarusta.
eli toisin kuin sinä selvästi nyt ajat takaa, niin siinä ei lasketa KAIKKIA alle kaksivuotiata kasaan ja siten alle vuoden vanhojen prosentti ei vaikuta 2-vuotiaden kotihoitoprosenttiin mitenkään. Vaan todellakin siis kyse on 2-vuotiaista: miten iso prosentti juuri siitä ikäluokasta on hoidossa. Sama juttu kolmivuotiassa. Ei siis ole tilastoharha. -11-
ne jotka maksavat hinnan tästä "kaikki on pakko olla töissä jutussa ja äiti ei 2000-luvulla voi olla kotona" - ovat lapset
elämä on täynnä valintoja
ja en muuten ole koskaan kuullut vanhempi henkilö, joka sanoo, että toivoo, että olisi tehnyt enemmän töitä kun lapset olivat pieniä!
tällaiset kirjoitukset. Kuinka äiti poimii rusinat pullasta, tekee kaiken niin hienosti kotona ja isän tehtävänä on "tehdä pitkää päivää ja tuoda rahat kotiin".
Ei perhana. Eletään sentään 2000-lukua, mangutaan tasa-arvoa ja samaan aikaan on ihan ok, että ÄITI on kaikkivoipa ja mies on perhe-elämästä sivuraiteella. Sitten muutaman vuoden päästä ihmetellään, kun ei ole mitään yhteistä, seksielämä kuoli ja mies löysi nuoremman. Onko ihme?
Meillä molemmat tekee töitä, lapset koulussa ja hoidossa, max 8 h (ja kaikki 4 ovat aloittaneet hoidon noin vuoden vanhoina pph:lla ja ovat silti kykeneväisiä tunneilmaisuun :)) ja sitten meillä on KOKO perheellä aikaa toisillemme. Monta tuntia iltaisin ja viikonloput aamusta iltaan.
UGH! Ärsyyntynyt epäkotiäiti on puhunut!
ja tajuan ja tiedän, että mitä olisin menettänyt, jos olisin vienyt heidät aikaisin hoitoon. Ja miten se olisi vaikuttanut lastemme kehitykseen, senkin tajuan. Mieheni ja lasteni isä tajuaa tämän myös.
Hänestä on hyvä, että edes minä saan nämä rusinat pullasta poimia. Hän tuo onneksi mukavan paksuisen tilipussinsa ja melkein kaiken vapaa-aikansa perheellemme. Vaihtaisi kyllä roolejamme vanhempina kernaasti, jos palkkani työstä olisi edes lähes vastaava kuin hänen.
Haluan, että lapsillani on vahva tunneilmaisu (kotihoito vain mahdollistaa tämän, sillä päiväkodin resursit eivät riitä. Ehkä perhepäivähoidossa voisi hyvällä onnella toteutuakin?) sekä perusturvallisuuden tunne. Osaan huolehtia lasteni sosiaalistamisesta (kerhot, esikoulu, ystvät, sukulaiset, ulkoilu, tapahtumat, asiointi lasten kanssa jne) ja ikätasoisten taitojen opettamisesta. Kotihoito on siis parasta.
Tähän oppii muutamassa vuodessa. Minullakin ekat vuodet esikoisen kanssa olivat aika tylsiä, mutta nyt minulla on asennetta ja enempi sisältöä arjessa, kun lapsia on monta.
Klo 7 ylös ja siistinä päivä käyntiin!
Itse asiassa useammin ne kaksi uraohjusta erilleen ajautuvat kuin perheeseensä panostavat.
kotona. Vaan on pakko tehdä niitä 8h päiviä. Voi kun voisinkin muuta.
kenelle lapselle vaan. Meillä pyritään että lapset eivät ole hoidossa 9 tuntia kauempaa. Joskus harvoin tulee 10 tunnin päiviä, tänä syksynä yksi sellainen. Normipäivä meidän lapsilla on 8½ tuntia.
Meillä lapset viihtyvät päiväkodissa, isompi 5v. ja pienempi 2v.