Lue keskustelun säännöt.
onko mun asenne lapsen kanssa kotona oloon väärä?
10.11.2009 |
eli tällä palstalla tulee olo että kun vien pian 2 vuotiaan hoitoon niin vien liian pienen hoitoon ja vielä liian pitkiksi päiviksi (8-11h). Pitäisi hoitaa 3 v asti jne.
kuitenkin tosielämässä kun äitien kanssa puhuu niin KAIKKI vie lapsen hoitoon viimeistään 1 vuotis päivän tienoilla. Suurin osa vähintään 8 hoidossa. Ei tunneta huonoa omaa tuntoa vaan ajatellaan että pääsee helpommalla.
itse tunnen syvää ahdistusta n. 2 vuotiaan hoitoon viemisestä. Tuntuu äärimmäisen ahdistavalta että illalla nähdään kolmisen tuntia ja sekin menee ruoan laittoon, siivoukseen, pyykinpesuun ja seuraavan päivän valmisteluun. Tuntuu kuin hylkäisin lapseni.
Olisiko minun asenteessa korjaamisen varaa?
Kommentit (63)
päivistä, minä olisin kuitenkin huolissani siitä ekaluokkalaisesta. Yksin aamusta ja illasta tuntitolkulla - toimiiko iltapäiväkerho?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä mikään kerho ole auki kuuteen.
päivistä, minä olisin kuitenkin huolissani siitä ekaluokkalaisesta. Yksin aamusta ja illasta tuntitolkulla - toimiiko iltapäiväkerho?
Ap vain mietti, mitä se tulee olemaan sillion, kun tämä nyt kaksi vuotias on ekaluokkalainen. Hänellä siis vain yksi lapsi.
Onkohan kaikki keinot oikeasti mietitty?
Nimimerkillä, en voi minäkään olla osittaisella hoitovapaalla, mutta mies on.
Ihan järjettömiä nuo 11 tunnin hoitopäivät, samoin kuin ei pikku koululainenkaan sellaisia pärjää.
Dr Philin sanoin... vaihtakaa auto vanhempaan, muuttakaa pienempään asuntoon tms, että saatte tehdä vähemmän töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma esikoiseni meni kaksivuotiaana puoleksi vuodeksi kummitädillensä hoitoon, kun itse odotin toista ja keräsin äitiyspäivärahaa. Muutoin en olisi varmasti töihin mennyt lainkaan, mutta kun kummi jäi työttömäksi ja asui lähellä, ja silloin pystyttiin vielä sumplimaan miehen kanssa töitämme siten, että lyhyimmillään tytär oli hoidossa 3tuntia ja pisimmillään 7tuntia päivässä ja hoitopäiviä tuli vuoroviikoin neljä tai viisi.
Toinen ei ollut hoidossa lainkaan, kolmas oli ystävättärelläni ja perhetutulla, jolla oli samanikäiset lapset kuin meillä, viisivuotiaasta ja samaisella henkilöllä oli neljäs kolmevuotiaasta...nyt olen viidennen kanssa kotona ja odotan kuudetta. Tarkoitus on olla nuorimman kolmevuotispäivään asti kotona. Ihan panettelijoille tiedoksi; yhteiskunnan tukia nautin lapsilisien, vanhempaipäivärahojen ja perus kodinhoidontuen verran. Sama vakituinen työpaikka on ollut 20vuotta ja he maksavat äitiyspäivärahan ja mieheni käy töissä. Nykyään on surkeaa se, ettei työelämässä jousteta työaikojen suhteen, miehenkin työpäivät matkoineen venyy aina kellon ympäri, samoin oli minulla pari vuotta sitten: työpäivät matkoineen oli 8-12tuntisia.
asua järkevän työmatkan päässä...
on nimenomaan limittänyt työaikansa miehen kanssa ja silti parhaimpanakaan päivänä hoitopäivän pituudeksi ei saa alta 8 ja puolta tuntia. jos mentäis samalla kyydillä töihin miehen kanssa joka päivä niin vietäis lapsi ennen seitsemää hoitoon ja haettais puoli kuuden aikaan joka päivä. näin säästettäis 200e bensoja joka kuukausi mutta tässähän nimenomaan on limitetty työaikoja. äiti menee myöhempään ja pääsee myöhemmin. työmatka vain 20 min mutta ruuhkien takia jopa tunti. eli ei auta vaikka asuis 2 km päässä kun just työpaikan ympärillä ne ruuhkat. pyörällä taas 20 km vähän liian pitkä matka ajettavaksi kun pitäis lapsiakin kuskata sinne hoitoon...
hoitopaikkaa ei voi lähempää saada kun on eri kunta ja toisekseen haluan välttää turhaa ajoa lapsen kanssa autolla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lla on ekaluokkalainenkin.. kun mies työmatkalla niin ekaluokkalainen lähtee kävelemään ap kerhoon 6:30 ja taas ip:llä lähtee kävelemään kotiin klo 17:00. onneksi ei jokapäiväistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrä miten muut saa nää asiat järjestymään niin kätevästi. ensinnäkin olen siis yrittänyt sitä lyhennettyä työpäivää muttei onnistu ja jos ois onnistunutkin niin ei ole enää rahallista hyötyä käydä töissä kun ei jää enää käteen mitään. hoitomaksut pysyy samoina, työmatkakulut pysyy samoina eli kulut pysyy samoina mut palkka 20 % pienempi. ei mitään järkeä...
mut joo, pakko on ihmisen töitä tehdä ja lähden koittamaan ainakin. hienoa että suurin osa teistä saa olla kotona lasten kanssa vähintään 3 v asti. mulla on nyt kaikki rahat ja säästöt loppu kun olen 2 v ollut kotona. nyt tarttis tosissaan elää miehen siivellä. rahaa ei meillä turhuuksiin käytetä. missään ei vois halvemmin asua, autot on halpoja jne. ei pröystäillä missään asiassa mutta jotta saatais ruoka pöytään ja laskut maksettua niin yritän ainakin kantaa korteni kekoon. jos tuntuu mahdottomalta jomman kumman lapsen takia niin voin harkita vielä kotiin jäämistä, hyvä jos vähänkin aikaa ehtis tienaamaan että tulis edes muutama satku tilille.
ap
Itselläni ekaluokkalainen, enkä todellakaan laittaisi puoli seitsemältä kävelemään yhtään minnekään!
Milloin te edes näette tätä lasta? Hänenhän pitää mennä nukkumaan melkein heti sen jälkeen kun te tulette kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ekaluokkalainen, enkä todellakaan laittaisi puoli seitsemältä kävelemään yhtään minnekään!
Milloin te edes näette tätä lasta? Hänenhän pitää mennä nukkumaan melkein heti sen jälkeen kun te tulette kotiin.
on täyttä työpäivää tekevillä.
Miksi on pitänyt hankkia se 2-vuotias, jos se tarkoittaa tämän 7-vuotiaan heitteillejättöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi on pitänyt hankkia se 2-vuotias, jos se tarkoittaa tämän 7-vuotiaan heitteillejättöä?
heitteillejättöä jos lapsi itse kävelee aamupäiväkerhoon ja iltapäiväkerhosta pois. meidän kunnassa suositellaan että lapset itse kävelee tai pyöräilee koulumatkat vaikka olisi mahdollisuus kyydilläkin päästä. eli liikunnan takia itse koululaisen mentävä matkat.
ap
Kyllä se tosielämässä on niin, että suurin osa äideistä ja iseistä kyllä käy töissä ja lapset ovat hoidossa. Niin on meidänkin 1.5v tyttö ja iloinen ja tasapainoinen lapsi on. Täällä av-palstalla roikkuvista "mammoista" suurin osa on juuri sosiaalituella eläviä kotiäitejä, joiden ainut tapa nostaa itseään jalustalle on kotihoidon ylistäminen. Ei työssäkäyvät äidit juuri täällä roiku eivätkä koe tarpeelliseksi todistella päivästä toiseen nimettömänä netissä kuinka ainoa oikea tapa kasvattaa lapset on olla kotona. Siis mene hyvillä mielin töihin kokeilemaan. Kyllä päiväkodissa hoidetuista lapsistakin kasvaa ihania tunneilmaisuun kykeneviä lapsia :)
jos 7-vuotias on kellon ympäri omillaan ja näkee vanhempiaan noin tunnin päivässä.
ja yrittäjä.
Silti en ikinä pitäisi 2-vuotiasta 11 tunnin hoitopäivillä päiväkodissa tai laittaisi 7-vuotiasta tarpomaan kouluun 6.30.
Kyllä nuo ap:n järjestelyt on täysin elämälle vieraita.
Mitäs jos ottaisit vuodeksi kolme hoitolasta kotiisi? Saisit olla kotona, ekaluokkaisen päivät lyhenisivät ja kaksi-vuotiaskin kasvaisi vuoden verran kotosalla. Yksityiseksi tai kunnalliseksi pph:ksi ryhtyminen voisi olla se ratkaisu.
jos 7-vuotias on kellon ympäri omillaan ja näkee vanhempiaan noin tunnin päivässä.
ei ole vaan koulussa, ap ja ip kerhossa. ja matkat kävelee itse kuten koulun suositus on.
ap
asua järkevän työmatkan päässä...