Lue keskustelun säännöt.
Eihän siinä ole mitään järkeä, että lapsiperheessä on vanhemmat töissä 8h/päivä!
07.11.2009 |
Niin, aloitin syksyllä opiskelut (onneks ei kestä ku ensi kevääseen) ja nyt ollu 2 viikkoa harjoittelussa.
Täähän on ihan karseeta! Millä ajalla noita lapsia näkee? Mitään ihmeempää ei jaksa, väsyttää usein. Aamulla aikasin ylös, ihan kamalaa nuo lapsetki pakottaa nousemaan jo kuuden jälestä.
Mä käyn tän koulun loppuun, ja sitten on keksittävä jotain. Sanoin jo miehelleki, etten suostu siihen, että näin menee aina.
Jotain lyhennettyä päivää on päästävä ainakin toisen tekemään, kun ei siinä lotossakaan kuitenkaan voiteta.
Miten ihmeessä te muut jaksatte? Eikö teillä omatunto soimaa jatkuvasti?
Kommentit (141)
6 tunnin työpäivää eli olla osittaisella hoitovapaalla.
Itse asiassa tili ei edes pienene kovin paljoa kun verotus pienenee.Mutta monellakaan ei tunnut löytyvän halua sellaiseen, koska joutuu viettämään aikaa lastensa kanssa enemmän. Näin se vain menee.
Kelan sivuilta kannattaa katsoa enemmän. On turha väittää, ettei voi tehdä lyhyempää työaikaa. Se on vain omasta halusta kiinni. Sitä voi myös tehdä niin, että isä tekee 6 tuntista ja äiti samoin. Näin saadaan lyhennettyä hoitopäivää kummastakin päästä tai sitten kumpikin pitää yhden ylimääräisen vapaan viikossa.
Se on tahdon asia, ei muuta.
lapsen hoidossaoloaikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo oikeus on vasta vuoden työssäolon jälkeen, samassa työpaikassa siis. Ja hyvin monella meistä naisista ei todellakaan ole vakituista työtä. Itse olen akateeminen pätkätyöläinen.
Jokaisella on mahdollisuus tehdä 6 tunnin työpäivää eli olla osittaisella hoitovapaalla. Itse asiassa tili ei edes pienene kovin paljoa kun verotus pienenee. Mutta monellakaan ei tunnut löytyvän halua sellaiseen, koska joutuu viettämään aikaa lastensa kanssa enemmän. Näin se vain menee. Kelan sivuilta kannattaa katsoa enemmän. On turha väittää, ettei voi tehdä lyhyempää työaikaa. Se on vain omasta halusta kiinni. Sitä voi myös tehdä niin, että isä tekee 6 tuntista ja äiti samoin. Näin saadaan lyhennettyä hoitopäivää kummastakin päästä tai sitten kumpikin pitää yhden ylimääräisen vapaan viikossa. Se on tahdon asia, ei muuta.
on lapsia, niin sitten kärvistellään vähällä rahalla ja ihmetellään millä maksaa laskut ja käydä kaupassa. Normaaliin elämään kuuluu työnteko, harva meistä oikeasti sanoutuu irti hyvästä vakipaikasta ja lähtee siivoamaan, jotta lasten ei tarvitsisi olla 8h hoidossa. Se on aika hankala myöhemmin päästä samoihin hommiin takaisin kun on 10v viettänyt hanttihommissa. Silloinhan sitä rahaa pitäisi olla kun on elätettäviä kotona.
Jaa, no tämä nyt oli taas sellainen esimerkki että hohhoijaa. Normaaliin elämään kuuluu työnteko, mutta silloin kun perustaa perheen niin pitää miettiä kokonaisuutta...itse en ainakaan haluais elää niin, että lapsia ei näe juuri koskaan (kyllä, koululaisetkin kaipaa lässnäolevaa vanhempaa), enkä halua että lapsilla on pitkiä hoitopäiviä...
on lapsia, niin sitten kärvistellään vähällä rahalla ja ihmetellään millä maksaa laskut ja käydä kaupassa. Normaaliin elämään kuuluu työnteko, harva meistä oikeasti sanoutuu irti hyvästä vakipaikasta ja lähtee siivoamaan, jotta lasten ei tarvitsisi olla 8h hoidossa. Se on aika hankala myöhemmin päästä samoihin hommiin takaisin kun on 10v viettänyt hanttihommissa. Silloinhan sitä rahaa pitäisi olla kun on elätettäviä kotona.
Jaa, no tämä nyt oli taas sellainen esimerkki että hohhoijaa. Normaaliin elämään kuuluu työnteko, mutta silloin kun perustaa perheen niin pitää miettiä kokonaisuutta...itse en ainakaan haluais elää niin, että lapsia ei näe juuri koskaan (kyllä, koululaisetkin kaipaa lässnäolevaa vanhempaa), enkä halua että lapsilla on pitkiä hoitopäiviä...
tehdään töitä etänä ja pystytään muutenkin sumplimaan lasten hoitopäivää lyhyemmäksi. Eli kokonaisuus on hyvin hanskassa ilman että pitäisi tehdä lyhyttä viikkoa tms. Ja mieheltä se ei edes onnistuisi, minulta kyllä, mutta ei ole tarvetta.
Ja näin lama-aikana ei kovin moni pysty työtään noin vain valitsemaan ja sanelemaan, vaikka kuinka haluaisi. Itselläni on nykyisessä pätkähommasa onneksi liukuva työaika, kuten miehelläni, eli pystymme järkkäämään vähän lyhyemmät päivät.
Ei pidä paikkaansa!! Oletko kuullut määräaikaisista työsuhteista, pätkätöistä? Tuo oikeus on vasta vuoden työssäolon jälkeen, samassa työpaikassa siis. Ja hyvin monella meistä naisista ei todellakaan ole vakituista työtä. Itse olen akateeminen pätkätyöläinen.
Jokaisella on mahdollisuus tehdä 6 tunnin työpäivää eli olla osittaisella hoitovapaalla. Itse asiassa tili ei edes pienene kovin paljoa kun verotus pienenee. Mutta monellakaan ei tunnut löytyvän halua sellaiseen, koska joutuu viettämään aikaa lastensa kanssa enemmän. Näin se vain menee. Kelan sivuilta kannattaa katsoa enemmän. On turha väittää, ettei voi tehdä lyhyempää työaikaa. Se on vain omasta halusta kiinni. Sitä voi myös tehdä niin, että isä tekee 6 tuntista ja äiti samoin. Näin saadaan lyhennettyä hoitopäivää kummastakin päästä tai sitten kumpikin pitää yhden ylimääräisen vapaan viikossa. Se on tahdon asia, ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivät edes halua viettää enempää aikaa lastensa kanssa. Esim. veljeni vaimoineen ovat just sellaisia tyyppejä että ura ja RAHA ennen kaikkea. Mun veli on monta kertaa sanonut, että lapset kuuluu päiväkotiin jo pienestä pitäen, koska se karaistaa heitä! Eikä hän ole koskaan surkutellut sitä että hänen lapsensa ovat olleet siellä joka päivä 11-kuukautisista klo 7-16.30. VAIN työ on hänelle tärkeää. Sitten niiden lasten kanssa ei edes osata ollakaan kun ei olla niiden kanssa kuin se muutama hassu tunti viikolla. Lapset eivät tavallaan ole luonnollinen osa arkea enää.
Enkä sano että näin on kaikilla! Monet varmasti viettävät täysipainoista perhe-elämää sitten viikonloppuisin.
Kun olin pieni niin äitini hoiti minua kotona ja useimmilla muilla ikäisilläni oli sama juttu. Tai sitten mummo hoiti. En kyllä tiedä ketään joka olisi ollut hoitajalla ihan pienestä?? Olen syntynyt -71.
Kyllähän se oma lapsuus oli tosi kiireetöntä ja leppoisaa. Mua säälittää eniten tosi pienet lapset jotka joudutaan herättämään jo 6 pintaan ja viemään hoitoon.
Äitiysloma oli 70-luvun alussa hulppeat 3 kuukautta! Ja kyllä todellakin moni äiti palasi töihin, sillä työpaikka olisi muuten mennyt.
eivät edes halua viettää enempää aikaa lastensa kanssa. Esim. veljeni vaimoineen ovat just sellaisia tyyppejä että ura ja RAHA ennen kaikkea. Mun veli on monta kertaa sanonut, että lapset kuuluu päiväkotiin jo pienestä pitäen, koska se karaistaa heitä! Eikä hän ole koskaan surkutellut sitä että hänen lapsensa ovat olleet siellä joka päivä 11-kuukautisista klo 7-16.30. VAIN työ on hänelle tärkeää. Sitten niiden lasten kanssa ei edes osata ollakaan kun ei olla niiden kanssa kuin se muutama hassu tunti viikolla. Lapset eivät tavallaan ole luonnollinen osa arkea enää. Enkä sano että näin on kaikilla! Monet varmasti viettävät täysipainoista perhe-elämää sitten viikonloppuisin. Kun olin pieni niin äitini hoiti minua kotona ja useimmilla muilla ikäisilläni oli sama juttu. Tai sitten mummo hoiti. En kyllä tiedä ketään joka olisi ollut hoitajalla ihan pienestä?? Olen syntynyt -71. Kyllähän se oma lapsuus oli tosi kiireetöntä ja leppoisaa. Mua säälittää eniten tosi pienet lapset jotka joudutaan herättämään jo 6 pintaan ja viemään hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun perheeseen kuuluu monta lasta, joista vanhimmat jo lukioiässä ja opiskelijoita, ei oikein ole vaihtoehtoja työssäkäynnille, pakko ruokaakin lapsille saada.
Mielestäni 8 tunnin työpäivä on ihan ok:n mittainen päivä ja en koe olevani mitenkään väsynyt kotiin tullessani. Pidän huolen, että syön säännöllisesti (aamupala, lounas, välipala kahvitauoilla), jotta verensokeri ei ole matalalla kotiin tullessa. Iltaisin me oleskelemme lasten kanssa, käymme kerran viikossa uimassa, ulkoilemme, lenkkeilemme jne. Iltaisin sitten nukkumaan 22-23.
Eli rytmiin kyllä tottuu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja oppiis priorisoimaan tekemiset. Siivouksesta tingitään, silittämisrtä yms ei niin tärkeästä. Yhdessäolo on tärkeämpää kun puunattu koti
että ollaan aika eri aikaan töissä ja viikonloput kuitenkin kotona. Eivät lapset ole kuin korkeintaan 6-7 h poissa kotoa arkisin. Joten ollaan kyllä paljon yhdessä. Se tietysti vähän häiritsee, että joudun menemään niin aikaisin nukkumaan illalla, että omaa aikaa ei oikein jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis perheessä, jossa on pieniä lapsia.
Minusta se vaan on hirvittävää, että lapset joutuu välillä olemaan tarhassa jopa 9 tuntia! Onneks, kun olen koulunpenkillä, on niitä tosi lyhyitäkin päiviä, se on tämän opiskelun hyvä puoli. Niin, ja lomat.
Ja ehkä jotku tottuukin siihen, että on aina 8h, mutta luulen, että mä en.
ap
En kyllä tiedä ketään joka olisi ollut hoitajalla ihan pienestä?? Olen syntynyt -71. Kyllähän se oma lapsuus oli tosi kiireetöntä ja leppoisaa.
Minusta taas ikäluokastamme (70-l alku) lähes kaikki menivät todella pieninä hoitoon. Äitiyslomahan oli varsin lyhyt, eikä mitään hoitovapaamahdollisuuksia ollut. Vaikka olen ollut hoitajan hoivissa alle puolivuotiaasta (=kummankin vanhemmat kesälomat äitiysloman päälle) niin muistan lapsuuteni onnellisena, leppoisana ja kiireettömänä aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut kotiäitinä 13 vuotta ja nyt kaksi vuotta töissä. Työtunteja viikossa virallisesti 30, mutta ylitunteja tulee jonkin verran viikosta riippuen.
Kärsin jatkuvasti töissä olemisesta. Lapsia on ikävä ja harmittaa, kun iltaisin väsyttää. Osa lapsista (4) on jo koululaisia, mutta haluaisin olla heillekin saatavilla. Työni on koulutusta vastaavaa ja periaatteessa ihan ok, mutta koen, että se ei anna minulle mitään. Jos työpaikka ei olisi hyvä ja sellaisia niin vähän tarjolla, sanoisin itseni irti ja tekisin vain jotain satunnaista keikkahommaa.
Minäkin mietin, miten muut selviävät, kun työssäkäyviä on kuitenkin suurin osa lapsiperheistä. Antaako teille muille työ tyydytystä?
mieheni on ope, joten joskus lapsella oli tosi lyhyet päivät, joskus oli kotona. Mä tein vuorotyötä kun lapsi oli ihan pieni, eli en kokenut sitä kovin raskaaksi.
kolme lasta, 2 koulussa ja nuorin päiväkodissa.
En tajua miten jotkut jaksaa tehdä täyttä työviikkoa ja pitkät työmatkat päälle (pk-seudulla). Perhe-elämälle jää aikaa enemmän kun tekee lyhyempää työpäivää ja raaskii harrastaakin jotain (itse). Miehellä liukuva työaika, päivätyö.Mulla 2-vuorotyö. Kuopuksen hoitopäivät yleensä 6h kun toinen vie ja toinen hakee. Aina jompikumpi on kotona aamusta kun koululaiset lähtee.
kolme lasta, 2 koulussa ja nuorin päiväkodissa. En tajua miten jotkut jaksaa tehdä täyttä työviikkoa ja pitkät työmatkat päälle (pk-seudulla). Perhe-elämälle jää aikaa enemmän kun tekee lyhyempää työpäivää ja raaskii harrastaakin jotain (itse). Miehellä liukuva työaika, päivätyö.Mulla 2-vuorotyö. Kuopuksen hoitopäivät yleensä 6h kun toinen vie ja toinen hakee. Aina jompikumpi on kotona aamusta kun koululaiset lähtee.
En ikimaailmassa raaskisi pitää lasta 9h/pv hoidossa, aivan liian pitkiä päiviä.
Ja työmatka on onneksi lyhyt. Vuorojärjestelyin olen saanut myös homman hoidettua niin, että ehtii olla paljon lasten kanssa.
Kyllä monet vanhemmat on todella vähän lastensa kanssa. Ja senkin ajan tosi väsyneitä ja odottavat vain viikonloppua, että saisivat lapset mummolle hoitoon.
tuntuis ihan kauhealta jos lapset tosiaan sen 8-9 tuntia paivassa hoidossa. Jos olette iltapaivalla kotona noin kello 16.30 niin eipa siina paljon ehdi kuin syoda, laittaa keittio kuntoon ja hetkeksi ulos ja sittenhan alkaakin iltapalat ja nukkumiset. Jos lapset heraa aamuisin esim.7 niin kyllahan ne menee illalla kahdeksan maissa nukkumaan. Tottahan toki jos lapset jo teini-iassa niin tilanne sit ihan eri. Meidan kuopus tayttaa ensi syksyna 3 ja sitten taytyy toihin palata. Aionkin tehda max.5tunnin paivaa niin jaa enemman aikaa lapsille. Jollekin tuo arkisin kahdeksan tuntia toissa ehka sopii, itse en KOSKAAN voisi. AP? voisitko ehka tehda perhepaivahoitajan toita vaikak jonkun vuoden? Hienoa etta haet lapset hoidosta jo aeimmin jos koulusi loppuu tavallista aikaisemmin, jotkuhan menee kahville tai shoppaileen ja laspet hetaan vasta kun hoitoaika loppuu
että äitini ja isäni kävivät töissä (täyspäiväisesti). Ihan pienenä minua hoiti mummu, mutta n. 3-vuotiaasta asti oli päiväkodissa. Sama juttu oli kaikilla kavereilla, enkä itse ainakaan tuosta ole kärsinyt, sillä päiväkoti oli kiva paikka ja hoitajat läheisiä.
Omat lapset ovat myös olleet päiväkodissa ihan täydet päivät n. 3-vuotiaasta asti, ja hyvin viihtyvät (esikoinen jo eskari+päiväkodissa). Mitään 10h hoitopäivä meillä ei toki ole, mutta n. 8,5 yleensä.