Miksi et kouluttautunut mahdollisimman pitkälle?

pidän enemmän niistä avustavista huonommin palkatuista työtehtävistä :) Kivan leppoisaa työtä ja palkallakin elää. En ole kovin materialistinen, joten palkkani riittää vallan mainiosti!

Enkä lukiossa ;) Ihan peruskoulupohjalta olen merkonomi ja tykkään niistä helpoista toimistotöistä joita teen! Kaupan kassana olokin olisi varmasti ok. Tykkään, että työ on ei ole stressaavaa, vaan leppoisaa ja kivaa vastapainoa kotiarjelle. Minullakaan ei älykkyydessä vikaa. Keskivertoa älykkäämpi mensan testin mukaan.



Kunnianhimoa ei ole minulla juurikaan. Erilaiset arvot elämässä kuin mitä monella nykyään. Rakkautta, hyviä ihmissuhteita ja mielenrauhaa, riittävästi lepoa ja terveyttä jne toivon elämääni.



22

Maisteriksi asti oli silti pakko päästä, ihan vain todistaakseni itselleni (ja muille), etten ole tyhmä. Itsetuntoni on nyt niin hyvä, että se kestää kyllä leikiten muutaman kotiäitivuoden. Jos minulla olisi "vain" esim. yo-todistus, en usko, että nauttisin nyt tästä kotiäitiydestä yhtä paljon, kun jotenkin tuntuisi, että "näytöt jäivät antamatta, jäin vaan kotiin kun en muutakaan osannut".

vaan pärjäämään omillani.

Pääsinkin sisälle. Kuitenkin yliopisto oli toisella paikkakunnalla, ja pääsin myös sisälle samalla paikkakunnalla olevaan ammattikorkeakouluun bioanalyytikko-linjalle. Ja koska poikaystävä oli siellä kotipaikkakunnalla, tein päätöksen että jään sinne.



Poikaystävä on jo kauan ollut entinen, ja kyllä, harmittaa. Tuntuu siltä että elämäni oli silloin tienhaarassa, ja valitsin väärän suunnan. Toisaalta, jos en olisi valinnut silloin kuten valitsin, ei elämäni todennäköisesti olisi muotoutunut sellaiseksi kuin se nyt on. Nyt minulla on ihana mies ja yhtä ihana lapsi, ja töitä löytyy aina. Työkin on ihan kiinnostava. Kuitenkin ajatus solubiologiasta, mikrobiologiasta tms opinnoista on jäänyt kutkuttamaan. Ehkä joskus vielä...