Mitä harrastuksia vl-lapsi ei voi harrastaa?

nykyään ihmisten kunniaksi (idols = jumalat) ja rahanhimon tyydyttämiseksi, ja lisäksi rytmikäs discomusiikki "pakottaa" tanssijan tekemään lantiolla seksuaalisperäisiä liikkeitä, jotka viettelevät nuorisoa pahoille teille.

Menneiden vuosituhansien, usein kuningashuoneen mielistelyn takia tehty musiikki, on aina vaan niin "puhdasta" uskovaisille :D. Silloin kun musiikki alkoi kehittyä, siitä tuli pahaa vai? Onko syntiä tykätä tietysti temposta? Tuntuu älyttömältä että musiikin (tai taiteen yleensä!) voi luokitella mukamas hyvään ja pahaan.

Mutta sun ei missään nimessä tartte stressata sillä ehdotitko sopimatonta. :) En millään usko että tytön äiti pahastui ehdotuksestasi, ehkä vain ei itsekään osannut sanoa kunnon vastausta. Nimittäin musta tuntuu, että taitoluistelu on sopimatonta, nimenomaan sen tanssillisuuden takia kai. Ja ehkä muidenkin elementtien (musiikki? näytökset? ajankohdat?) takia. Nää vl:ien sopivuuskäsitykset on ihan käsittämättömiä välilllä, jopa näin sisäpuoleltakin katsoen. :)



Yleensä ottaen mikään liikuntaharrastus (samoin kuin musiikkikaan tai muu taide) ei ole hyvä jos siinä edetään liian pitkälle ja vaarana on "maallinen maine ja kunnia". Myös sitä voidaan paheksua jos harjoitukset, pelit, näytökset tms. ovat sunnuntaina tai muuten seurojen aikaan. Harrastuspohjalta harrastelu on eri asia, mutta aika harvoin vl-lapset käsittääkseni on esim. urheiluseurojen toiminnassa mukana. Jostain syystä se vain ei sovi.

ehkä taitoluistelu katsotaan sellaiseksi

Ja vielä 80- js 90-luvulla mm. aerobic oli aika lailla kiellettyä tai ainakaan minä en saanut osallistua koulussa kys.tunneille. Nykyään taitaa olla ihan ok juttu, koska ainakin meidän kunnassa vl-mammat käyvät ihan järjestäen. Meillä ainakin oli kiellettyä aerobicin lisäksi siis tietenkin tanssi, kilpaurheilu lajissa kuin lajissa, kaikki joukkuelajit oli aika pannassa, mutta koulun kerhoihin sai osallistua. Musiikissa tietenkin kaikki kevyt musiikki niin soitellen kuin kuunnellen. Nyös soittaminen orkesterissa oli kielletty.

Taitoluistelusta en suoraan osaa sanoa, kun sellaista harrastusmahdollisuutta ei ollut lapsuudessani lähiseudulla.

Ajat ovat saattaneet muuttua hiukan liberaalimpaan suuntaan 20 vuodessa.

Mitä tapahtuu, jos vl-lapsi harrastaa kilpaurheilua tai muuta 'sopimatonta' harrastusta(vanhemmat siis sallivat)ja vl-yhteisö saa tästä tietää? Kumpi kantaa vastuun yhteisön edessä lapsi ja vanhemmat? Tytön luokalla liikunnallisesti tosi lahjakas tyttö (vl-perheestä), joka harrastaa mm. juoksua ja jalkapalloa. Siis juoksee kilpaa eilaisissa kisoissa ja pelaa jalkapalloa tyttöni joukkuessa ja osallistuu jalkapalloturnauksiin jne. Onko tämä vanhempien puolelta jotain kapinaa vai uutta liberaalimpaa suuntaa?

mutta voisiko sekin vaikuttaa, miten taitoluistelutytöt ja -naiset pukeutuvat kilpailuihin, eli "paljastavasti"?

Meillä ainakin oli kiellettyä aerobicin lisäksi siis tietenkin tanssi, kilpaurheilu lajissa kuin lajissa, kaikki joukkuelajit oli aika pannassa, mutta koulun kerhoihin sai osallistua. Musiikissa tietenkin kaikki kevyt musiikki niin soitellen kuin kuunnellen. Nyös soittaminen orkesterissa oli kielletty.

Viulunsoittoa yksin ja taidemaalausta? Vai onko maalaaminenkin syntiä?

Koska paikkakunnallani lestadiolaislapsiperheissä nimenomaan harrastettiin paljon klassista musiikkia oikein tosissaan. Musiikkilukioon meni monikin näistä lapsista ja yhden tiedän päässeen Sibelius-Akatemiaankin, solistipuolelle. Tähän asti olin aina luullut, että lestadiolaiset nimenomaan arvostavat kurinalaisuutta, mitä esim. soittoharrastuksessa tarvitaan. Vai onko tämä sitten ehkä paikkakuntakohtaista? Onko näillä seuroilla joitain paikallisia esimiehiä (tai mitälie), jotka näitä sääntöjä kulloinkin sopiviksi rustaavat?

Koska paikkakunnallani lestadiolaislapsiperheissä nimenomaan harrastettiin paljon klassista musiikkia oikein tosissaan. Musiikkilukioon meni monikin näistä lapsista ja yhden tiedän päässeen Sibelius-Akatemiaankin, solistipuolelle. Tähän asti olin aina luullut, että lestadiolaiset nimenomaan arvostavat kurinalaisuutta, mitä esim. soittoharrastuksessa tarvitaan. Vai onko tämä sitten ehkä paikkakuntakohtaista? Onko näillä seuroilla joitain paikallisia esimiehiä (tai mitälie), jotka näitä sääntöjä kulloinkin sopiviksi rustaavat?

Raamatusta en kyllä ole löytänyt tällaista jaottelua, mutta en olekaan vl...

Elämää siis rajoitti monet säännöt.Elämä oli oikestaan jatkuvaa pohdintaa, että mikä harrastus tai tekeminen on syntiä, suurin osa järjestäytyneestä harrastustoiminnasta oli. Harrastimme kuitenkin paljon urheilua, mutta sisarusten ja naapurien lasten kanssa; pesäpalloa, jalkapalloa, hiihtoa, luistelua jne. Urheiluseuraan kuuluminen oli 'kiellettyä'. Tosin teini-iässä minä ja 2 isoveljeäni ryhdyimme harrastamaan kilpaurheilua urheiluseuran piirissä. Meistä lapsista ei kukaan jäänyt vl-yhteisöön.

Aikaa kuvaa hyvin myös se, että jouduin käymään vanhemmiltani salaa seurakunnan tyttökerhossa. Nykyään vl-lapset käyvät seurakunnan päiväkerhoissa, mutta 80-luvulla se oli kiellettyä.

Edellä joku kirjoitti, että missään asiassa ei vl saisi edetä liian pitkälle. MInulle on kuitenkin tullut sellainen kuva, että lestadiolaiset ovat oikeasti varsin päämäärätietoista porukkaa, lukiossa kovasti pänttäsivät ja todella ahkerasti niitä soittoläksyjään tekivät. Eivätkö he sitten olleetkaan niin "hyviä" lestadiolaisia, joita minä aikoinani tunsin?

Tietyt suvut olivat vl-yhteisössä (mm. pk-seutu) jollain tavalla 'etuoikeutetumpia' tekemään omia ratkaisujaan mm. juuri musiikin parissa sekä lapsia näissä perheissä oli yleensä vähemmän kuin keskimäärin vl-perheissä, 3-6 kpl. Mistä toista uskovaista saatettiin puhutella, toinen sai harrastaa samaa asiaa vieressä. Ilmeisesti äitini (kuollut n. 10 v sitten)varsinkin kuului sellaiseen porukkaan, jota oli juoksutettiin erilaisissa hoitokokouksissa, jonka tekemisiä valvottiin johtokunnassa asti. Tästä seurasi hyvin ahdasmielinen uskonnollisuus perheessäni.

Liekö hyvinkin demokraattisesti?

Istuuko siinä johtokunnassa paljonkin naisia?

Yksi syy sille että vaimon kanssa päätettiin erota liikkeestä (sanonta kuuluu että "kieltää uskonsa") oli juuri se että emme halua omille lapsillemme niin älyttömiä rajoituksia täynnä olevaa lapsuutta. Haluamme suojella lapsia yksipuoliselta aivopesulta ja tajrota heille heidän taipumuksiaan tukevia harrastuksia, silloinkin jos sattuvat kiinnostumaan kilpaurheilusta, musiikista, tanssista jne.

Musiikkia on sävelletty aina sen kunniaksi joka rahoitti eli maksoi palkkaa ja ylläpiti taiteilijoita. Toki säveltäjät ja muusikot ovat soittaneet myös oman taiteellisen luomisen ilosta.



Mutta siis ensin taitelijoita rahoittivat kirkot ja kuninkaalliset, jolloin he halusivat kuvia jumalista, raamatun tarinoista. Sitten rahoittajiksi tuli myuös aatelisia mesenaatteja, ja raamatun aiheiden rinnalel tuli klassisia aikheita, esim. antiikista. Kun Eurooppaan syntyi vauras keskiluokka se alkoi rahoittaa muusikoita ja taiteilijoita, ja aiheetkin maallistuivat.



kaikki luova työ on tavallaan olemassa myös "jumalan kunnikais" jos ajatellaan että jumal aloi ihmisen luovuuden ja taiteelisuuden. ne jotka uskovat jumaliin voivat ajatella näin.



Jos hyväksytään vain ns. hengellinen musiikki, kavennetaan rajusti taiteen aluetta. Sellainen ajattelu on aika hassua ja naiivia.

Lähdimme rauhanyhdistykseltä Yksi syy sille että vaimon kanssa päätettiin erota liikkeestä (sanonta kuuluu että "kieltää uskonsa") oli juuri se että emme halua omille lapsillemme niin älyttömiä rajoituksia täynnä olevaa lapsuutta. Haluamme suojella lapsia yksipuoliselta aivopesulta ja tajrota heille heidän taipumuksiaan tukevia harrastuksia, silloinkin jos sattuvat kiinnostumaan kilpaurheilusta, musiikista, tanssista jne.

Niin että kun synti tulee rakkaaksi niin jumalanvaltakunta unohtuu...

Lähdimme rauhanyhdistykseltä Yksi syy sille että vaimon kanssa päätettiin erota liikkeestä (sanonta kuuluu että "kieltää uskonsa") oli juuri se että emme halua omille lapsillemme niin älyttömiä rajoituksia täynnä olevaa lapsuutta. Haluamme suojella lapsia yksipuoliselta aivopesulta ja tajrota heille heidän taipumuksiaan tukevia harrastuksia, silloinkin jos sattuvat kiinnostumaan kilpaurheilusta, musiikista, tanssista jne.

Niin että kun synti tulee rakkaaksi niin jumalanvaltakunta unohtuu...

Jaa-a. Sinulla on vielä paljon oppimista siitä miten ihmisten kanssa ollaan kuule, "synnin" julistaja...

hommassa on oleellisena mukana tietynlainen hekilöpalvonta. Suurin osa ihmisistä menee konserttiin sen perusteella KUKA siellä esiintyy

Sinäkin saatat valita lääkärisi sen perusteella kuka hän on, että siis tiedät taidoista jotakin. kun tarvitset remonttimmiehen, palkkaat sellaisen mieluiten jonka taidot tunnet.

En nimittäisi ammattilaisen osaamista ja sen perusteella valitsemista henkilönpalvonnaksi. Kyse on jokun ihmisen ammattitaidon arvostuksesta ja kunnioittamisesta. Se ei ole syntiä vaan juuri siihen Jeesus meitä kehottaa.