KYSELY!! Vastaathan:)

että kuinka ihmeessa jaksatte lorvia kotona jopa kolme vuotta - saati pidempään?

esikoinen on 1v10kk ja toinen lapsi syntyy ihan pian. Ensi syksynä pitäisi lähteä opiskelemaan eli sitten lapset hoitoon, isompi on silloin 2v9kk ja pienempi hieman alle vuoden.

Jos mulla olisi jo ammatti opiskeltuna niin olisin varmasti pidempään kotona, säälittää laittaa pientä hoitoon alle vuoden ikäisenä. Mutta en yh:na pysty elättämään kahta lasta ilman koulutusta.

minä en kyllä kokenut hoitovapaalla oloani mitenkään lorvimiseksi. Puuhaa riitti ihan kaikille päiville.

1. Kuinka kauan hoidit lastasi kotona?

2. Olisitko hoitanut kauemmin, jos olisi ollut taloudellisesti mahdollista? Miksi? Miksi et?

Ihan vain kiinnostaa, olisivatko äidit lastensa kanssa kauemmin kotona, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Itse ainakin olisin!

1. lapsi. 1 v 3 kk. Kai olisin ollut pidempään jos olisin ollut rikas, mutta silloin menin ihan mielelläni töihin.



2. lapsi. 1 v. Itkin töihin menoa, mutta mulle tarjottiin työpaikkaa, enkä voinut/tahtonut kieltäytyä. Silloin olisi ollut varaa olla kotona, mutta piti ajatella "uraa..."



3. lapsi. 1 v 6 kk ja mieheni oli vielä muutaman kuukauden kotona. Jos ei oltais oltu niin köyhiä, olisin takuulla jäänyt kotiin!!

1. Hoidin lapsia kotona 3,5 v. "putkeen", kunnes esikoinen oli 3,5 v ja kuopus tasan 2 v. (lapsilla 1,5 v ikäero)



2. En olisi hoitanut kauempaa, tuokin aika oli akateemiselle ihmiselle vähän liian pitkä (Tipuin urakehityksestä aika pahasti, mutta siihen olin kyllä varautunutkin. Palkassa näkyy edelleen.)



Olen kyllä joka tapauksessa tyytyväinen valintaani. Se oli mahdollinen siksi, että saimme lapset noin pienellä ikäerolla.

1) ekaa lasta hoidin 1,5 vuotta ja

2) en olisi ollut kauempaa kotona, halusin jatkaa opiskeluja



1) tokaa lasta hoidin 1,5 vuotta j

2) en olisi ollut kauempaa kotona, halusin töihin



1) kolmatta ja neljättä lasta hoidin 7 vuotta kotona

2) menin töihin, kun nuorin oli 5vuotta, halusin töihin ja pystyn tekemään lyhyttä päivää



Eli taloudelliset tekijät eivät ole meillä merkinneet mitään.

1. Melkeimpä tasan vuoden



2. Lähdin jatkamaan opintoja, koska en halunnut pitkittää opintojani enempää.. no eipä tarttenu esikoisen olla hoidossa kun vajaa vuosi kun jäin uudestaan mammalomalle ja nyt siis kotosalla ja tässä ollaan varmaan ainakin kesään asti, jollon kuopus on 1,5 vee!

hoidettu kotona eskari-ikään asti. Ollaan miehen kanssa hoidettu puoliksi, kumpikin ollut hetken aikaa vanhempain- ja hoitovapaalla ja myöhemmin sitten osittaisella hoitovapaalla.



Eli ei ole taloudelliset seikat ollet vaikuttimena vaan halu itse hoitaa lapset.



Lapsilla on ikeroa 3,5 vuotta vanhimmasta nuorimpaan.

Mulla ei ole lapsia, mutta jos olisi, haluaisin hoitaa ainakin ensimmäiset 3v kotona. Mieluiten ihan kouluikään asti. Olen 38v ja uraa on tullut luotua ihan tarpeeksi! Eikä sitäpaitsi mikään ole niin tärkeää mulle, kuin hoitaa omia lapsia kotona mahdollisimman pitkään. Se on haave ja unelma, toivottavasti joskus tottakin!

Ekaa lasta "hoidin kotona" 13 vuotta jos ei koulua lasketa.

Tokaa lasta samalla periaatteella 11 vuotta

Kolmatta 9 vuotta

neljättä 3 vuotta.



Eihän tuo taloudellisesti ollut mahdollista, talous meni ihan kuralle. Mutta teinpähän noin kumminkin.



Nyt on viides lapsi kehissä, 2,5 kk eli neljäs lapsi on taas palannut kotihoitoon. Mutta nyt on talous niin surkeassa jamassa ja muutenkin kyllästyttää kotona oleminen. Jos vaan saan töitä niin häippäsen sinne kunhan vauva on 6kk. Mies tosin jää kotiin siihen asti kun vauva on 1v. Hän kun saa vähän erilaisia päivärahoja kuin minä...

9 vuotta nyt ollut jo ja vielä ois 3 vuotta siihen kun kuopus täyttää 3. köyhäilyähän tämä on, mutta elän kuitenkin vain tän kerran ja aion nauttia tärkeimmästä asiasta elämässäni täysillä, eli lapsistani.

Lapsi meni ryhmikseen hiukan alla 2 v, minusta ihan ok ikä. Ei se taloudellisesti vielä tiukkaa tehnyt, mutta toisaalta halusin jo töihinkin. Koin kotona olon aika yksinäiseksi, vaikka vuodesta nautinkin, koska tiesin meneväni pian täöihin. Meille sopiva tilanne.

Ensimmäisen jälkeen menin töihin,kun lapsi oli 1v 4kk. Se oli semmoinen projektityö, minkä halusin tehdä.Oltas varmaan muutenkin pärjätty, mut sainpahan sit paremmat vanhempainpäivärahat seuraaville lapsilel.



Kakkonen syntyi elokuussa-06 ja siitä asti oon ollut kotona. Kolmas on nyt 10kk. Opiskelun aloitin 2007 syksyllä.

1. kuopusta 3 vuotta, esikoista siis 5 vuotta

2. olisin voinut jäädä kotiäidiksi jatkossakin jos se olisi ollut taloudellisesti mahdollista (oma äitini oli kotiäiti ja se oli aivan huippua).

nuorin lapsista oli 2v kun palasin työelämään.

Olisin ollut pidempäänkin kotona mutta taloudellisista syistä palasin työelämään.



6 vuotta yhden ihmisen palkalla alkaa jo tuntua kukkarossa niin paljon että kaikkien hyvinvoinnin kannalta tarvittiin lisätuloja.

töihin. Välillä olin duunissa, kun muksut olivat isänsä kanssa kotona.



Periaatteessa olisin voinut olla vielä vaikka yhden vuoden kotona lasten kanssa, jos se olis ollut taloudellisesti mahdollista. Toisaalta katson, että varsinkin esikoiselle tuo oli hyvä ajankohta mennä muiden lasten joukkoon (meidän kulmilla oli vähänlaisesti mitään kerhoja tms.).



Itse tosin olen ollut kotihoidossa 6 vuotiaaksi eli kouluun menoon saakka ja ihan hyvin olen maailmassa pärjännyt :)

Mutta suoritin ylioppilastutkinnon samalla. Toista hoidin kotona 1,5-vuotiaaksi, suoritin AMK-opiskeluja samalla, nyt kolmas 9kk ja suoritan noita samaisia AMK-opiskeluja vielä, tarkoitus olisi valmistua jouluna ja sitten saada viettää RAUHASSA hoitovapaata nuorimmaisen kanssa vielä ensi syksyyn. Taloudellisesti eletään minimitoimeentulotuen rajoilla, joten rahaa ei ole paljoa, mutta ihan ok on silti pärjätty. Olen elämässäni tottunut köyhyyteen joten ei ole ongelma taloudellisesti jäädä hoitovapaalle, tosin mies ei ihan niin tykkää tästä rahan vähyydestä, mutta ymmärtää kun ei halua myöskään viedä pikkuista vielä hoitoon.

1. Kaksivuotiaaksi



2. Ehkä sen vuoden olisin ollut vielä silloisella ymmärryksellä, mutta nyt jälkeenpäin tajuttiin, että kaksivuotiaana oli meidän lapselle juuri oikea aika lähteä päiväkotiin.