Millainen mielikuva sinulle tulee äidistä, joka hokee kotiäitiyden olevan "24h työtä"?

Kotiäitinä olen myös yksin vastuussa KAIKESTA päivän mittaan, eli muita aikuisia ei ole jakamassa vastuuta. Esim. pph:n työhönhän tätä voi siis verrata hyvin.



Vaikka olisit "tauolla", koskaan ei voi rentoutua 100%:sti, koska olet kuitenkin se ainoa vastuullinen henkilö siinä tilanteessa paikalla.

Ei ole kokenut työn ja perheen yhdistämistä, tai työn, perheen ja opiskelun, kuten esim. minä. Kotiäitiys on etuoikeus, mahdollisuus olla lasten kanssa kotona, ei se työtä ole :).

Jos sen kokee työnä, niin ehkä kyse on ylisuorittamisesta, liiasta velvollisuudentunnosta, ja siitä, että ei osata nauttia kotona olosta ja lapsista.

kaikki velvoitteet ja vastuu työn suhteen, hoitoonviennit ja stressit sairasteluista ja poissaoloista.

Kotiäitinä olen myös yksin vastuussa KAIKESTA päivän mittaan, eli muita aikuisia ei ole jakamassa vastuuta. Esim. pph:n työhönhän tätä voi siis verrata hyvin.

Vaikka olisit "tauolla", koskaan ei voi rentoutua 100%:sti, koska olet kuitenkin se ainoa vastuullinen henkilö siinä tilanteessa paikalla.

se on koko ajan sitä yhtä ja samaa. Siis ei ole eroa "työn" ja vapaa-ajan välillä. Ja siksi tuntuu siltä että olisi töissä 24h, koska lasten kanssa usein myös ne yöt ovat valvottamista.



Silloin kun käy ulkopuolella töissä on vähän enemmän vaihtelua ja saattaa nauttia lasten kanssa leikkimisestäkin eri lailla kun on ikävöinyt heitä koko työpäivän.



Rankempaa on kyllä silloin kun pitää yhdistää työ ja vapaa-aika. Ainakin minulle. Ystävälleni taas ei, vaikka hänellä isosisarus oli hoidossa ja oli kotona vauvan kanssa. Paitsi sairaspäivinä. Olemme niin erilaisia emmekä näe kenenkään pään sisään kuinka rankkaa jotkut asiat ovat toiselle.

ja sehän oli kuin lomailua. Ei sitä työksi voinut kutsua parhaalla tahdollakaan.

tiedä ajanhallinnasta ja organisoinnista yhtään mitään :-)

Kotiäiti tekee työtä, sitä yhtä ja samaa, 24/7. Hänen on oltava saatavilla, ikään kuin päivystysvalmiudessa, aivan koko ajan.



Työssäkäyvä äiti tekee kahta työtä, mutta nämä työt tasapainottavat toisiaan ja järjestely tukee merkittävästi jaksamista kummassakin.



Minulla on kokemusta kummastakin ja kotiäitiys on ehdottomasti rankempaa kuin työn ja kotielämän yhdistäminen!

Haluu tietää!

tiedä ajanhallinnasta ja organisoinnista yhtään mitään :-)

Itsellä oli pahimmillaan 4v, 1v ja valvottava vastasyntynyt ja silloin elämä oli kyllä työtä 24/7. En ole ollut kotiäitinä enää, kun lapset ovat olleet isompia, mutta voisin kuvitella, että olisi ihan erilaista nyt vaikka kun nuorinkin on jo 2.

Miettikääpä vaikka näitä kahta tilannetta:



1. Kolme lasta, kaikki alle kouluikäisiä, nuorin usein syömään heräävä vauva. Yhdellä lapsista vaikkapa pari pahaa allergiaa ja heitetään sinne vielä mukaan asperger tai adhd tai joku muu mukava arjen piristäjä.



2. Kaksi lasta, yksi koululainen, toinen 2 v. Kumpikin terveitä, koko perhe nukkuu hyvin yöt.



Ehkä vähän siis riippuu perheestä, tuntuuko homma työltä vai ei. Ihan älytöntä väitellä asiasta. Jos jonkun subjektiivinen kokemus kotiäitiydestä on se, että se tuntuu rankemmalta kuin palkkatyö, niin sitten se on just sitä siinä perheessä.

jos pitää lapseiperhe-elämää todellakin ympärivuorokautisena TYÖNÄ. Ehkä masentunut?



Onhan lasten kanssa oltava eri lailla tarkkana ja aktiivisena kuin jos löhöäisi kotona yksikseen, mutta musta on aika negatiivinen näkökulma rinnastaa sitä siihen että olisi yötä päivää töissä.

jos vauva herää yöllä, sille annetaan rintaa/maitoa tai lykätään tutti suuhun ja sitten se pistetään takaisin nukkumaan. Ei omista lapsistaan huolehtiminen todellakaan ole mitään työtä vaan hoivaamista. Kotityöt ovat asia erikseen ja niiden kanssa voi organisoida ja hallita hyvinkin paljon, niin että niiden tekemiseen ei mene kuin tunti pari päivässä.

eivät oikeasti tiedä arjen rankkuudesta mitään. Heillä on luultavasti vähemmän lapsia, isommalla ikäerolla ja lisäksi lapset vielä sattuvat olemaan helppohoitoisia.



Kukaan täysjärkinen ei pidä helppona sitä, kun kotona huutaa 2-v. uhmis ja 2 kk koliikkivauva. Ja minullakin sentään on vain kaksi lasta! Kaikki kunnia niille, joilla on enemmän ja silti arki pyörii. :)

joka on ollut kotona vain yhden vauvan kanssa.

3 lapsen kotihoito on työtä. Koko päivä täynnä viemistä ja hakemista ja jokaisella on omat kerhonsa ja harrastuksensa. Ruuanlaittoa, kotitöitä ja siivoamista. En ehdi päivisin istumaan koneella tai tekemään mitään omia juttujani, lomailuksi tätä ei voi sanoa.

Yhden vauvan kanssa ja vielä vauvan ja taaperonkin kanssa kotiäitiys oli lomailua. Nyt se ei enää sitä ole.

tiedä ajanhallinnasta ja organisoinnista yhtään mitään :-)

jos vauva herää yöllä, sille annetaan rintaa/maitoa tai lykätään tutti suuhun ja sitten se pistetään takaisin nukkumaan.

22

Ja meidän vauvalle sentään riittää tuo tissi suuhun -meininki. Naapurin koliikkivauvaa kannellaan öisin tuntikausia. Äiti onkin nyt sairastunut vakavaan masennukseen. : ( En menis sinne oven taakse laukomaan mitään totuuksia tyyliin "ei ole työtä tuo kotiäitiys..."

jos vauva herää yöllä, sille annetaan rintaa/maitoa tai lykätään tutti suuhun ja sitten se pistetään takaisin nukkumaan. Ei omista lapsistaan huolehtiminen todellakaan ole mitään työtä vaan hoivaamista. Kotityöt ovat asia erikseen ja niiden kanssa voi organisoida ja hallita hyvinkin paljon, niin että niiden tekemiseen ei mene kuin tunti pari päivässä.

jos vauva herää yöllä, sille annetaan rintaa/maitoa tai lykätään tutti suuhun ja sitten se pistetään takaisin nukkumaan.

Joo, olisikin noin helppoa. Mutta meillä kun on ollut niitä kausia, että allerginen vauva on nukkunut tissi suussa KOKO YÖN. Heti, jos tissi kirposi suusta, alkoi huuto. Sitten piti kantaa ja hytkyttää, että sai vauvan taas rauhoittumaan tissille ja parhaimmillaan siinä pystyi itse torkkumaan vartin pätkissä niin, että seuraavan päivän jaksoi 1- ja 4-vuotiaiden kanssa.

Kommentin kirjoittajalla ei näköjään ole mitään käsitystä mitä yövalvominen oikeasti tarkoittaa.

joka on ollut kotona vain yhden vauvan kanssa.

3 lapsen kotihoito on työtä. Koko päivä täynnä viemistä ja hakemista ja jokaisella on omat kerhonsa ja harrastuksensa. Ruuanlaittoa, kotitöitä ja siivoamista. En ehdi päivisin istumaan koneella tai tekemään mitään omia juttujani, lomailuksi tätä ei voi sanoa.

Yhden vauvan kanssa ja vielä vauvan ja taaperonkin kanssa kotiäitiys oli lomailua. Nyt se ei enää sitä ole.

tiedä ajanhallinnasta ja organisoinnista yhtään mitään :-)

hakusessa, jos pitää niitä muksuja ylipäänsä viedä ja hakea jatkuvasti jostain! Mikä pakko se on itse vapaaehtoisesti hankaloittaa sitä arkeaan moisella? Ihmettelee kaksosten ja parin muun äiti.

oman kotiäitiytensä kokee.

ja odotan kovasti äitiysloman alkamista. On se miljoona kertaa helpompaa kuin tämä työn ja kodinhoidon/lasten harrastuksiin kuskaamisen yhdistäminen. Aikaa ei ole mihinkään muuhun kuin pakolliseen. viikonloppuisin yrittää kiireessä leipoa, pestä pyykkiä, silittää, siivota.



kotona ollessa tämän kaiken voi jaksottaa pitkin päivää tehtäväksi ja ehtii tavata kavereita, ulkoilla jne.