Te jotka olette löytäneet unelmienne miehen

Itse myös kävi näin ja olen juuri ennen tapaamista kriiseillyt paljon avoliitossa koska olen kokenut tarumaattista nuoruudessa ja otin nykyisen miehen laastarina vanhojen haavojen päälle ja meillä 2 lasta. Nyt pitäisi ratkaista että mitä teen, heitänkö omat toiveeni ja unelmani romukoppaan ja jatkan suhdetta vai erotako jolloin lasten koti menee ja heidän perusturva. Lasten takia tunnen syyllisyyttä, mutta huomaan heidän levottomuutensa tilanteeseen nytkin.

Olen myöskin varattu, ja tutustuin mieheen joka tuntui heti oikealta. Minustakin tuntui siltä kuin olisimme tuntemeen aina, oli kuin olisin tullut kotiin. Minäkään en usko sitä että olisi olemassa vain yksi ainoa oikea. Toisten kanssa vaan tulee paremmin juttuun kuin toisten kanssa.

Olen ollut pian 10 vuotta naimisissa mieheni kanssa. LUULIN hänen olevan se oikea ihminen minulle, kunnes tutustuin erääseen toiseen mieheen. On kuin olisimme tunteneet aina. Mikään ei tunnu hänen kanssaan epävarmalta tai ristiriitaiselta. Hän on valmis luopumaan omastaan minun eteeni ja minä hänen. Hän kykenee täyttämään tunnetasolla minun kaipuuni täydellisesti ja ajattelee asioista samalla aaltopituudella. Jokin vain loksahti kohdalleen. Nyt vain mietimme, kuinka saisimme toisemme, sillä ihastuminen on "väärä" peruste erota ja hajoittaa perheet. Tämän miehen kanssa olen kuitenkin toisaalta kokenut jotain valtavaa tunnetason tyydytystä. Samaa sävyä en ole koskaan mieheni kanssa kokenut, vaikka luulin 12 vuotta hänen olevan se oikea. Toisaalta karmeaa herätä tässä vaiheessa huomaamaan tällainen asia, toisaalta hyväkin. Sen myötä voin miettiä elämääni ja sitä, mitä suhteelta mieheen haluan.