Kyllä näillä vanhoilla julkkisnaisilla on menneet biologian faktat ohi..

trendi että on pakko vääntää niitä lapsia vielä reilusti yli kolmenkympin... Ja toi reilusti yli neljänkympin vasta onkin huolestuttavaa.. Ei vissiin ole noilla olleet bilsankirjat nokan edessä koskaan:D

riskit kaikkiin downia vaikeampiin vammoihin on olemassa kuitenkin? Paras pysyä lapsettomana riskien välttämiseksi.Jotenkin niin herttaista, kun parikymppiset kauhistelee yli KOLMIKYMPPISTEN lastentekoa : )

että kuvittelevat jotenkin että niitä lapsia väännetään kuinka myöhään tahansa vaikkapa sitten lääketieteen avulla. Vaan kun se ei ole näin!



Toisaalta ei tiedä miten nämä lehdetkään vääristelvät tietoja tai kertooko Courteney edes totuuden lehdille? Voihan olla että jo yrittävätkin. Luulisi ettei kukaan olisi noin naiivi uskomaan että 45-v edes tärppäisi enää???

että 40+ naiset sai lapsia. Kuitenkin nainen on vielä lisääntymiskykyinen silloin.

Takuulla käyvät par'aikaa lapsettomuushoidoissa mutta eivät halua kertoa sitä ja siksi "me emme vielä ihan täysillä yritä".



Joopa joo...



t. samaa soopaa vuosia kertonut... ;-)

Kyllä jos ihmisellä on laittaa rahaa, niin tuokin ongelma katoaa. Esim. Britanniassa yksi äiti sai esikoisensa 65v. tänä kesänä. IVF toimii, jos toimiakseen myös vanhempana.

En ole parikymppinen ja liiottelet lievästi että "kolmekymppinen" sanoin REILUSTI yli kolmenkympin. Heti olet "syyttämässä" ja nokkimassa nuorempia, kun sinusta puhutaan:D

Ihan luomusti napsahti, enkä ymmärrä ollenkaan, miksi se olisi jotenkin huono trendi? Terve lapsi, eikä äitikään mikään ikäloppu ole. Ehkä sitä ei vain tajua alle kolmikymppisenä, että 45-vuotias voisi vielä olla terve ja hyvinvoiva ja tulla jopa raskaaksi.

No minusta ei 45 vuotias ole mitenkään vanha, enkä usko että ne "alle kolmikymppiset" niin väittääkään, mutta onhan se fakta, että jo niin "vanhalla" on todella suurentuneet riskit. En halua loukata, ja ihanaa että olet saanut terveen lapsen, mutta ikävä kyllä näin asia on.



t.alle kolmenkympin:)

Minusta ei tässä ketjussa taideta puhua. En ole julkkis, enkä nelivitonen, enkä aikeissa raskautua. Nainen sentään olen.

Ihan luomusti napsahti, enkä ymmärrä ollenkaan, miksi se olisi jotenkin huono trendi? Terve lapsi, eikä äitikään mikään ikäloppu ole. Ehkä sitä ei vain tajua alle kolmikymppisenä, että 45-vuotias voisi vielä olla terve ja hyvinvoiva ja tulla jopa raskaaksi.

Ajattelin kuten sinä vielä joskus, kun oma äitini sai nuorimmaisensa 45-vuotiaana. Raskaus oli vahinko, odotusaika sujui helposti, samoin synnytys ja lapsen pikkulapsivaihe. Ongelmia alkoi kasaantua, kun lapsi oli murkku ja teini. Melkein 60-vuotias äitini väsähti täysin, ei ymmärtänyt enää mitään tuonikäisistä ja heidän kasvatuksestaan. Lapsi eli kuin pellossa tietokoneensa kanssa ja kaikki kärsivät. Vielä nytkin lapsen elämä on sekaisin, vanhempani ovat luovuttaneet ja me isommat sisarukset kannamme enimmälti huolta omista perheistämme ja lapsistamme. Meillä ei enää riitä apua tarjottavaksi asti, kuten silloin kun lapsi oli vielä pieni.

Olenkin siksi muuttanut mielipidettäni, että lapset olisi hankittava hieman nuorempina, sillä peräänkatsomista ne kaipaavat aika isoiksi asti. Pelkkä synnytys ja vaipanvaihto eivät riitä.

ymmärtääkseni CC koki monta keskenmenoa ja sai tyttärensä hoitojen avulla. Ehkä he haluavat sisaruksen adoptoimalla?

30,32 ja nyt talvella saano kolmannen (ja todennäköisesti viimeiseni) 35-vuotiaana. Mulle ikä on ollut hyvä: opiskelut takana,ura, riittävästi omaa itsenäistä elämää ennen parisuhdetta ja se OIKEA mies, jonka kanssa perustaa perhe. Jos oikea mies olisi osunut kohdalle jo aikaisemmin niin ehkä olisin ollut jo nuorempana äiti, mutta mulle ajotus on näin ollut sopiva. En usko enää lisää lapsia haluavani, kolme on hyvä luku. Nuorin olisi 15 v minun täyttäessäni 50 vuotta, joten on kiva jossain vaiheessa saada lapsetkin pois kotoa ja että kaikki lapset olisi yhtäaikaa suunnilleen samanlaisessa elämäntilanteessa.



Oma äitini on saanut nuorimman siskoni 43 vuotiaana, sisareni on nyt 16 v, isäni 60 ja äitini 58. Me muut sisarrukset ollaan jo pariuduttu ja elämme omillamme, suurin osa olemme perheellisiä. Nuorin saan kaiken haluamansa ja on hemmoteltu iltatähti. Me vanhemmat sisarrukset aina hieman palauttelemme....Nuorimman siskoni luokalla on lapsia/nuoria joiden vanhemmat on minun koulukavereitani...Onneksi äitini on nuorekas ikäisekseen, niin en ole ainakaan havainnut nuorimman siskoni jotenkin kärsivän isovanhempi-ikäisistä vanhemmistaan. Se mua harmittaa että tuskinpa tämän nuorimman siskoni lapset tulevat koskaan olemaan omille lapsilleni kovin läheisiä: ikäero tulee olemaan niin paljon. Kahden muun siskoni lapset kun ovat omille lapsilleni tuodella rakkaita serkkuja!

jotka ovat saaneet lapsen ihan luomusti vielä 40+ ikäisenä ja ovat hyvin jaksaneet lapsen kanssa. Kyllä se äidinrakkaus kestää mitä vaan:) Onko se jotain kateutta kun tietääkseni se ei ole keneltäkään pois jos joku yrittää vielä 40-45-vuotiaana raskautua. Ne on ne omat geenit, toisilla on paremmat ja toisilla huonommat:)

up

down-lapsia työkseni eikä tosiaan ole vain iäkkäiden lapsia.



Myös nuorilla naisilla on näköjään mahdollisuus saada down-lapsi, ei pelkästää vanhemmilla.



Siksi ihmettelen kun aina yleistetään tuo ikä ja mahdollinen vammaisuus. Kai koulussakin oli siitä ollut puhetta, kun yksi lapsistani oli yläasteella kertoessani lapsille vauvauutisen, sisko tai veli on tulossa, johon 13-vuotias että voisin saada vammaisaen kun ikää on 39 vuotta.



Minulla nyt ei sitten sattunut syntymään enkä odottanut vammaista lasta ensimmäisestä nuorella iällä saaduista eikä vanhemmallakaan näissä kuudessa lapsessa. Toki tutkimus osoittaa mahdolliset riskit vanhemmalla iällä olevan suuremmat, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että myös nuorille naisille syntyy muitakin kuin terveitä vauvoja. en mennyt mahdollisiin tutkimuksiin vammaisuuden toteamiseksi, normaaliultrat katsoin riittäväksi. Olen kyllä onnellinen terveistä lapsistani, mikähän suhtautuminen olisi ollut esim. Down-vauvan synnyttyä meille? Kaikkeen kun osaa varautua, niin kai sen helpommin pystyy käsittelemään kuinka jatkossa toimii.



En missään tapauksessa raskausaikana kellekään väittänyt saavani varmasti terveen vauvan, mutta en rasittanut ajatuksilla sillä ikävämmällä vaihtoehdolla.

kyllä sitä 45-vuotiaana on vielä nuori mutta entä sitten kun on 60-vuotias ja kotona on 15-vuotias murkku? Jaksaako sitä enää? Entä jaksaako sitten 70-vuotiaana auttaa 25-vuotiasta lastaan kun hän saa oman lapsensa?



Molemmat mummoni olivat 41-vuotiaita saadessaan kuopuksensa. Kun olen sukututkimuksia lukenut, niiin usein naisen viimeinen lapsi on tullut siinä 41-42 -vuotiaana, HARVOIN sen jälkeen enää edes 1900-luvun alussa!



Tottakai näitä 45-vuotiaita raskautujia on, mutta kyllä pitää olla hyvä hedelmällisyys että siinä iässä enää natsaa luomusti. Yleensä munasolu ei enää irtoa joka kierrossa esimerkiksi.



Minun äitini oli 31-v saadessaan minut ja on aina ollut "vanha" ikäisekseen. Nyt hän on kohta 70-v mummeli eikä hänestä ole minulle enää mitään apua tässä lapsiperhearjessa:((. Elää vain saippuasarjoilleen ja omissa piireissään. Vielä 10 vuotta sitten hoiteli lapsenlapsia ihan mielellään.

että "hampaat irvessä tässä yritetään toista lasta hirveellä paniikilla"? Siitähän se riemu nousisi joka kerta kun tulisit ulos lääkäri vataanotolta vaikka lekuri ois hammaslääkäri...

Omaa sukuani kun olet tutkinut, niin lähes jokainen monen lapsen äiti sai lapsensa yli 43-vuotiaana, monet jopa 46-48-vuotiaana, joukossa oli myös 49-vuotias. Nämä vuosilta 1870-1940.

Eikä ollut ollenkaan harvinaista, että eka lapsi saatii reippaasti yli 30-vuotiaana.

Ainoastaan n. 1960-1980 oli trendinä hankkia lapset nuorina 20-27-vuotiaina, muuten se on historiallisesti poikkeuksellista.

Kun olen sukututkimuksia lukenut, niiin usein naisen viimeinen lapsi on tullut siinä 41-42 -vuotiaana, HARVOIN sen jälkeen enää edes 1900-luvun alussa! Tottakai näitä 45-vuotiaita raskautujia on, mutta kyllä pitää olla hyvä hedelmällisyys että siinä iässä enää natsaa luomusti. .

lapsi ns. vuokrakohdun avulla. Voisiko siitä olla kyse Courtneyn tapauksessa? Siinä tapauksessa hänellä on aikaa odottaa...