Karmein taloudellinen ahdistuksesi?

olin ollut pari vuotta apurahalla 1200 euroa kuussa, joten mitään säästöjä tai bufferia ei ollut. Väitöskirjan jätettyäni tutkimusrahoitus loppui ja jäin työttömäksi. Työkkäri ei luvannut mitään korvauksia, koska väikkäri oli vasta jätetty, mutta tutkintotodistusta ei vielä ollut ja opiskeluoikeus olisi tietty pidettävä, että se väikkäri voitaisiin arvostella. Joten yhden lapsen lapsilisä oli ainoa tulo, mikä mulla oli. Miehellä oli pienet tulot (noin 1000 euroa kuussa) Pakollisia menoja vakuutukset, asuntolaina, ruoka, sähkö, lämmitys, jne



Tätä kesti puoli vuotta. Me oltiin ennestäänkin köyhiä, joten paljon tingittävää ei enää ollut. Lainattiin miehen vanhemmilta pankkilainan maksua varten. Syötiin puuroja, kasvatin ikkunalaudalla krasseja ja herneenversoja leivän päälle. Vaatteita ei ostettu, edes kirpparilta eikä kankaita (ompelen paljon, mutta se ei ole mikään kovin hyvä rahansäästökeino), paitsi kasvavalle lapselle oli pakko hankkia kenkiä. Muistan, miten etsin halpoja kumisaappaita mainoksista. Saatiin sukulaisilta vanhoja vaatteita (myös minä ja mies, ei vain lapsi). Muistan myös, miten jätin syömättä lounaita, että saatiin ostettua niitä kenkiä.



No tätä kesti sen puoli vuotta. Sitten suma laukesi melkein kerralla kun ensin sain työkkärin uskomaan, että mulle sittenkin pitää maksaa päivärahoja kun se väikkäri oli kuitenkin jätetty ja kaikki opinnot suoritettu ja sitten sain heti perään oikeasti töitä - hyvällä palkalla vieläpä.

Jäin opiskelujen jälkeen työttömäksi eikä mitään säästöjä ollut minullakaan. Olin pienipalkkaisessa työssä, joka loppui samaan aikaan. Pomo ei maksanut viimeistä palkkaa (oli muka hukannut tuntilistat) ja koska sitä ei kuulunut ennen kuin otin hänen esimieheensä yhteyttä, en saanut mitään tukiakaan.

Valmistuin helmikuussa ja ekat päivärahat sain kesäkuussa, jolloin olin just saanut töitä. Elettiin siihen asti miehen opintotuella. Ei paljoa naurattanut.

Haettiin seurakunnalta ruoka-apukassit 2vk välein. Rahaa ruokaan oli pahimmillaan käytössä n 50€/kk (2aik+lapsi). Myytiin huuto.netissä paljon vaatteita ja kaikkea mistä saatiin rahaa kerrytettyä laskujen maksuun. Muumimukeja ym.



Selvittiin hyvällä budjetoinnilla ja sillä että hankittiin ruokaa myös metsästä. Toisin sanoen poimittiin marjoja ja sieniä. Tehtiin halpoja ruokia isoissa erissä pakastimeen. Kaalilaatikkoa, makaronilaatikkoa, kinkkukiusausta, perunajauhelihasoselaatikkoa ym. Keitettiin puuroja/kiisseleitä iltapalaksi. Leipä ostettiin leipomon tehtaanmyymälästä, maito tutulta maitotilalta suoraan.



Lisäksi lainoista maksettiin pelkät korot.



Hengissä ollaan, tilillä vaihteeksi katetta niin ettei ennen kauppareissua tarvi kurkata kuinka paljolla voidaan ruokaa ostaa.



Sossusta ei edes haettu apua, sieltä sitä ei oltaisi saatu.

olin asumuserossa ex-miehestäni ja ennen kuin saatiin talousasiat kuntoon ja omaisuus jakoon. (talo myyntiin) Lähes kaikki laskut oli mun nimellä, lainat myös auto puoliksi maksettavana ja samalla jouduin maksamaan yli 500 Euroa/kk vuokra-asunnosta. Eksä ei katkeruuksissaan suostunut yhtään kohtuullistamaan mun menoja vaan minä maksoin omakotitalon vedet, sähköt, roskat, puolet lainalyhennyksestä ja puolet autolainasta, vaikka en saanut käydä edes talolla ja autoa en ajanut asumuseron jälkeen metriäkään. Olin vain niin lopussa, etten jaksanut heti alkaa tappelemaan vaan kituutin siellä pienessä asunnossani rahattomana. Mulla on ihan hyvä palkka ja silti tilistä jäi yleensä noin 50 Euroa kuukaudeksi elämiseen. Eipä paljon tullut juhlittua ja söin makaronia.



Tilanne kesti noin 6kk, kunnes sain voimaa vaatia tilanteeseen järkeä ja laitettiin talo myyntiin. Talo meni ensiesittelyssä ja samalla pääsin noista laskuista ja sain osituksesta rahaa. Sitten tuntuikin olo tosi rikkaalta...:)