Hermostuin exälleni lapsen talvivaatteista!

köyhä ja elämä hänen luonaan kituuttamista, niin

miksi ei voisi vaihtaa lapsen asuinpaikkaa?

Minä en näe oikeudenmukaisena sitä, että etävanhemmat täytyy maksaa yli-isoja elareita millä lähivanhempi pystyy esim. kustantamaan omat opintonsa tms.

Jos vanhemmat näkevät lapsen korkean elintason tärkeänä niin eikö lähivanhempi pitäisi sitten valita sen perusteella?

elatusmaksut ovat huomattavasti suurempia kuin lastenvalvoja suosittamat, jotka yleensä ovat 130-160e. Oikeudessa on rikkaalle määrätty yli 600 euronkin maksut. Ei siinä mitään minimilaskukaavoja ole käytetty ja hyvä niin. Onko oikein että laskukaavana pyritääm vain takamaan minimielintaso jolla juuri ja juuri kitkuttaa? Siis jos etävanhempi hyvätuloinen tai jopa rikas???

"Onko oikein että laskukaavana pyritääm vain takamaan minimielintaso jolla juuri ja juuri kitkuttaa? Siis jos etävanhempi hyvätuloinen tai jopa rikas???"



Kenen elintaso?



Joku tuossa valitti ettei alatusmaksuja Suomessa saada maksuun niinkuin muualla. Pitäisikö ajokortti takavarikoida silloin siltä joka ei maksa kuten Yhdysvalloissa ja Englannissa. Pitäisikö ajokortti takavarikoida myös lähivanhemmalta, jos tämä ei osallistu lapsen matkakustannuksiin tai rajoittaa tapaamisia?

perustuvat maksukykyyn eli jos miehellä hyvät tulot niin maksaa enemmän elatusapua, jos pienemmät niin maksaa vähemmän, naiselle on myös laskettu omaosuutensa elatuksesta ja jos naisen tulot on pienet niin sitten sen pitäisikin maksaa vähemmän. Näihin on kyllä kaavat olemassa joten ihan nuin ei voi laskea että 2*330+ 146,60 lapsilisä. Miksi isät aina mouruaa siitä että kun elatuksesta pitää maksaa. Totta kait pitää. Miksi ei myöskään sille lapselle haluta ostaa jos siihen likviditeettiä edes vähän löytyy, oli sillä toisella rahaa tai ei? Miksi ei ostaa vaikka exän kanssa puoleksi? Kyse on kuitenkin koko ajan lapsen hyvinvoinnista ja lapsen tunteista.



Niin ja joo toppavaatteet ostetaan "vain" kerran vuodessa mutta muitakin vaatteita menee ja paljon. Lapset kasvaa, kuluttaa, sotkee ja pilaavat vaatteita. Kuluja on toki muitakin kuten huonekalut, astiat, ruoka, lelut, harrastukset, kulkeminen, hoidot yms. Jos voit säästää vaikka kympin viikossa kaikkien menojen jälkeen niin siitä ei edelleenkään monia vaatteita osteta vaikka kirpputoreillä kävisi ja sukulaisilta pieniä vaatteita saisi ja mikä häpeä se on lapselle aina kulkea toisten vanhoissa.



Joten miksi ei voisi siihen omaansa tuhlata vaikka vähän ylimääräistä joka vuosi ja iloita siitä kun lapsella on uudet vaatteet, ilman että koko ajan pitää katkeruudella miettiä että ku se exä ei sitä ja plaa plaa plaa. Olen ehkä jotenkin sairas mutta minusta on kiva antaa jos vain jostain pystyn. Mutta ehkä se on niin että sitten vasta kun on tarpeeksi köyhä niin sitä on valmis antamaan omistaankin. Sitäpaitsi minulle tulee älyttömän hyvä mieli kun lapsen silmät kirkastuu kun se kysyy että onko tämä oikeasti minulle...aivan sama kenen lapsi se on, mutta minä annankin vähistäni.

olla lähivanhempi. On kiireinen uraihminen tms. Eikä muutenkaan ole oikein päättää tulotason perusteella siitä. Muissa maissa pyritään lapselle takaamaan sama elintaso kuin etäisälle, Suomessa pyritään siihen että pysyy elossa. Miksei lapsella olisi oikeus esim kalliiseen harrastukseen jos etävanhemmalla on varaa?

idea tuos USA:n malli, eikä sellainen hyysääminen kuin Suomessa, siis elatusmaksulusmuilijoiden..

Täällä jopa yhden päivän myöhästymisen jälkeen lähivanhempi voi ottaa yhteyttä ulosottomieheen, joka sitten laittaa perintäkirjeen elatusavusta etävanhemmalle. Elatusapu on perintäprioriteetissa ensimmäisenä.

Meillä exällä on lähes aina maksut myöhässä, joskus kuukausiakin. Se on ok, jos siitä erikseen ilmoittaa ja kysyys sopiiko, mutta se ottaa päähän, kun kokee, ettei se ole hänelle se ensimmäinen asia, joka tulee maksaa, vaan elatumaksun edelle menee autot, huvitukset jne.

Tiedän tuosta ulosottomahdollisuudesta, en eosin sitä ole kehdannut käyttää, koska lapsi siitä meidän tapauksessa vain kärsisi.

En minäkän voi lapselle ilmoittaa, että nyt äitin pitää ostaa uusi takki tai käudä risteilyllä ja rahat ei nyt riitä sun elatukseen. Saat sitten ruokaa kuukauden päästä kun tulee uusi tilipäivä. Niin ja ensi kuun alussa voidaan laittaa taas lämmitys päälle sun huoneeseen.

Toisaalta tämän AP:n tapauksessa 330 elatusavun pitää riittää lapsen vaatteisiin. Minusta äiti jopa laiminlyö tuollaisella omaa elatusvelvollisuuttaan. Raha, jonka isä maksaa, lapsilisä ja äidin osuus on tarkoitettu lapsen elinkustannusten maksamiseen.

57: no lapsen elintaso tietysti. Tuohan olsi hyvä idea tuos USA:n malli, eikä sellainen hyysääminen kuin Suomessa, siis elatusmaksulusmuilijoiden..

etääiti ja maksaisit 330€/ kk elatusmaksuja, niin tuskin haluaisit kustantaa lapselle vielä näiden päälle talvivaattet ja ehkäpä kaikkea muutakin tarpeellista.

perustuvat maksukykyyn eli jos miehellä hyvät tulot niin maksaa enemmän elatusapua, jos pienemmät niin maksaa vähemmän, naiselle on myös laskettu omaosuutensa elatuksesta ja jos naisen tulot on pienet niin sitten sen pitäisikin maksaa vähemmän. Näihin on kyllä kaavat olemassa joten ihan nuin ei voi laskea että 2*330+ 146,60 lapsilisä. Miksi isät aina mouruaa siitä että kun elatuksesta pitää maksaa. Totta kait pitää. Miksi ei myöskään sille lapselle haluta ostaa jos siihen likviditeettiä edes vähän löytyy, oli sillä toisella rahaa tai ei? Miksi ei ostaa vaikka exän kanssa puoleksi? Kyse on kuitenkin koko ajan lapsen hyvinvoinnista ja lapsen tunteista.

Niin ja joo toppavaatteet ostetaan "vain" kerran vuodessa mutta muitakin vaatteita menee ja paljon. Lapset kasvaa, kuluttaa, sotkee ja pilaavat vaatteita. Kuluja on toki muitakin kuten huonekalut, astiat, ruoka, lelut, harrastukset, kulkeminen, hoidot yms. Jos voit säästää vaikka kympin viikossa kaikkien menojen jälkeen niin siitä ei edelleenkään monia vaatteita osteta vaikka kirpputoreillä kävisi ja sukulaisilta pieniä vaatteita saisi ja mikä häpeä se on lapselle aina kulkea toisten vanhoissa.

Joten miksi ei voisi siihen omaansa tuhlata vaikka vähän ylimääräistä joka vuosi ja iloita siitä kun lapsella on uudet vaatteet, ilman että koko ajan pitää katkeruudella miettiä että ku se exä ei sitä ja plaa plaa plaa. Olen ehkä jotenkin sairas mutta minusta on kiva antaa jos vain jostain pystyn. Mutta ehkä se on niin että sitten vasta kun on tarpeeksi köyhä niin sitä on valmis antamaan omistaankin. Sitäpaitsi minulle tulee älyttömän hyvä mieli kun lapsen silmät kirkastuu kun se kysyy että onko tämä oikeasti minulle...aivan sama kenen lapsi se on, mutta minä annankin vähistäni.

Mutta jos minä olisi etä-äiti niin pystyisin olemaan työpaikassa johon nyt en pienen lapsen kanssa pysty, joten käteenjäävä tuloni olisi noin 2200 euroa. Siitä kun vähentäisin elarit, asumisen ja auton niin minulle jäisi vielä elämiseen melkein 1000 euroa, joten totta munassa haluaisin ostaa lapselleni vaatteita, leluja, ravintolaa, reissuja mitä vain mikä tekisi lapseni elämästä mahdollisimman ihanaa. Ei se ole minulta pois, vaan minulle lisää kun lapseni on onnellinen.



Nyt minulle jää noin 200euroa käteen rahaa kun en maksa kaikkia laskuja vaan maksan vain kiireisimmät. Pyrin silti ostamaan lapselleni kaikki välttämättömän sekä jotain pientä ekstraa sillon tällöin. Leluja meillä ei paljon ole mutta eipä niitä paljoa tarvitakaan. En myöskään itke jos sillointällöin sisarelleni kylään mennessä vien kahvipaketin mukana ja saatan joskus tarjota hampurilaisen tai leivon pullaa tai jotain. Tiedän ettei heilläkään liikaa rahaa ole niin mitä nuista vähistä rahoista tappelemaan. Silloin kun pystyin olemaan töissä niin tarjosin mielelläni kavereilleni esim lounaan, kahvit tms eikä sekään ollut minulta pois. En ymmärrä miksi ihmiset ovat niin järjettömän itsekkäitä. Eikö teille tule hyvä mieli kun saatte antaa lahjoja, tarjota vaikka pitsat tai hemmotella toista jollain pikku jutulla? Minulla tulee. Varsinkin jos se olisi oma lapseni. Eikä sekään ole minulta pois jos lapseni isä ostaa itselleen uusia vaatteita tai käy kapakassa joskus, en minä siitä ole vihainen vaikka joskus on maksanut elareita jälkijunassakin (tosin jos tietää että meidän ruoka on siitä kiinni että maksaako nyt, niin sillon en rahantuhlausta hyvällä katso). Tosin ehkäpä minulle on sattunut maailman ainoa hyvä ex-mies joka ei turhista kitise ja elaritkin saatiin sovittua ihan ilman riitaa(mutta meillä ei kummallakaan ole tällä hetkellä juuri tuloja joten ehkäpä se johtuu taasenkin siitä).



Haluaisin kyllä jotenkin tietää mitä ajattelee ihminen joka ei halua omalle lapselleen ostaa vaatteita vaan sen takia että on itse valinnut sille "väärän" äitin tai isän. Melkoisen keskenkasvuista touhua