Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Nyt se on tehty, moen kuukauden harkinnan jälkeen tunnustin tappioni exälle

Vierailija
11.10.2009 |

Vuosien perhehelvetti on takana. Exäni hankkiutui raskaaksi kun laitoin avioeropaperit vetämään. Minä hullu lankesin kiristykseen ja exän isän tappouhkauksen alla ja jäin perhehelvettiin.



Erosin muutama vuosi sitten. Alkoi tappelu omaisuudesta. Täysin turha tappelu. En halunnt kuin omat tavarani ja asunnon myynnin. Olin valmis antamaan kaiken muun exälle mutta ei, se ei käynyt. Olisipitänyt antaa kaikki. Jouduttiin palkkaamaan asianajajien lisäksi pesänselvittäjä.



Sitten alkoi tappelu lapsestamme. Exäni on tehnyt kaikkensa kääntääkseen lapsen minua vastaan. Jokaikisen tapaamisen jälkeen hän on joko palautustilanteessa tai sen jälkeen tai noutotilanteessa järjestänyt kohtauksia. Ulkpuolista kuljettaakin on käytetty mutta ei, sitä naista ei kuriin saa.



Oikeus on määrännyt tapaamiset mutta en ole saanut lastani tavata. Lapsi on riitojemme keskellä eikä taatusti voi hyvin.



Nyt tuli viimeinen pisara. Ilmoitin exälle, että lapsella ei ole enää isää. Toivottavasti tämä suuren luokan narsistiäiti on nyt tyytyväinen; hän voitti ja sai tahtonsa läpi, minä luovutan ja tunnustan tappioni.



Mutta yhtä asiaa exäni ei ole ottanut huomioon: Mitä lapsemme sanoo äidilleen 10 v päästä? Lapsi muistaa tapahtumat ja kasvaessaan hän saa niihin uuden perspektiivin ja ymmärtää tapahtumia sekä ymmärtää joutuneensa äidin manipulaation kohteeksi. Lapsi voi olla hyvinkin katkera äidilleen.



Kommentit (79)

Vierailija
21/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voin hyvin kuvitella tilanteen, että erossa olisin täynnä kostonhalua eikä minua henkilökohtaisesti haittaisi vaikka ex kiehuisi hiljalleen tervapadassa... mutta onko ne tunteet lasten vika? Eivät. Jokainen normaali ihminen kykenee ajattelemaan lastensa parasta ja tajuamaan, että nimenomaan niillä lapsilla on OIKEUS hyvään suhteeseen MOLEMPaan vanhempaansa.



Heikko ja naurettava paska se, joka ei omien tunteidansa yli pääse lasten hyvän takia.



Tsemppiä. Älä luovuta, lasten takia. Valitettavasti näyttää siltä, että sinulta vaaditaan nyt mahdottomia, sinun pitää olla aikuinen ja omistaa selkäranka teidän molempien puolesta.



T: femakko

Vierailija
22/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun kysyin lapselta (joka nyt on jo lähes aikuinen), miten hänen mielestään isän tulisi vastaavassa tilanteessa toimia: luovuttaa ja jättää lapsi tasapainottomalle äidille, jotta riita päättyisi, vai jatkaa taistelua. Nuori sanoi, että kaikkein pahinta olisi hylätä lapsi kokonaan. Älä siis hylkää lastasi. Säilytä edes jokin pieni yhteys häneen, jotta hän voi säilyttää uskonsa rakkauteesi ja voi itsenäistyessään ottaa sinuun yhteyttä.



Narsistin lapsi itsenäistyy yleensä nopeasti, koska hän ei ole alunperinkään saanut elää lapsen elämää, vaan on joutunut ottamaan vastuuta aikuisen mielialoista. Murrosiässä lapsi todennäköisesti kääntyy narsistia vastaan tajutessaan, ettei vanhempi olekaan pitänyt hänestä kunnolla huolta vaan on toiminut hänen etuaan vastaan.



Noin iso lapsi tosiaan muistaa kyllä kaiken eikä mene kuin muutama vuosi, kun hän alkaa itse ymmärtää ja ottaa kantaa asioihin. Hän tulee melko varmasti ottamaan sinuun yhteyttä äidistään välittämättä, salaa, jos on tarpeen. Äidin ote ei pidä kuin enää muutaman vuoden ajan, ja se olkoon toivosi.



Koeta järjestää niin, että voit edes soittaa hänelle silloin tällöin ja kertoa, että rakastat häntä jatkuvasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sosiaalityöntekijälle kahdestaan lapsen kanssa. Kertokaa tilanteista ja kaikesta, mitä on tapahtunut. Sopikaa, että noudat lapsen koululta ja palautat hänet sinne. Osta lapselle kännykkä, mikäli hänellä ei sellaista ole ja soita, kun lapsi pääsee koulusta ja on yksin. Lapsesi ei anna sinulle anteeksi, jos hänet jätät. Mietipä, mitä lapsen äiti sitten lapselle sinusta väittäisi. Voit myös ottaa yhteyttä oikeusaputoimistoon ja hakea oikeusteitse oikeutta sinulle ja lapsellesi. Aina voit hakea muutosta lähivanhempijärjestelyynkin. Silloin kotitilanne tutkitaan tarkoin ja tulos voi olla sinulle myönteisempi kuin nyt. (Oletan siis, että lapsella on hyvä olla kanssasi eikä itselläsi ole vastaavia ongelmia kuin äidillä.)



Ja sille yhdelle miehelle ketjussa: tee nopeasti jotain tuolle katkeruudellesi. Lähelläsi ei varmasti ole kenelläkään hyvä olla, kun tunnet tuollaista vihaa kokonaista sukupuolta eli puolta maailmaa kohtaan.

Vierailija
24/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsiin, niin exäsi ei voi itsekseen päättää, että lapset eivät saa nähdä isäänsä! Hae asialle täytäntöönpanoa oikeudesta, jos äiti ei muuten usko. Ja ihan ekana kerrot lastenvalvojalle, että äiti ei anna lasta.



Hommaa kaikesta todistusaineistoa. Kuvaa exän riehumista, säästä viestit yms. Voit tarvita niitä oikeudessa.



Älä luovuta. Ei etenkään, kun lapsesi olisi todennäköisesti parempi olla sinun kuin äitinsä luona... Nämä ovat ikäviä tarinoita ja eniten kärsii lapsi.

Vierailija
25/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun lapsesi täyttää 12v saa hän päättää itse kumman vanhemman luona hän asuu.jos lapsi on 10v niin hän osaa kertoa asioista sossussa ja saat taatusti asiat järjestykseen.pidän sulle peukkuja.

Ja nähnyt aivan liikaa ikäisekseen.

Exäni on hyökännyt kimpuni kinkkuhaarukan kanssa, heittänyt mikroaaltuunilla.

Kun olen palauttanut lapsen tapaamiselta on exä heittänyt lapsen lelut pitkin pihaa, noutaessani lasta on exäni työntänyt sormet kurkkuunsa ja huutanut, että sisälläni asuu piru.

Kun olin lapsen kanssa Korkeasaaressa, lapsi halusi olla siellä kauemmin kuin oli sovittu mutta exä ei suostunut siirtämään palautusaikaa.

ap

Vierailija
26/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä taitaakin olla kyse sinusta ja ex-vaimostasi, ei sinusta ja lapsestasi. En voi kuvitella tilannetta, että luopuisin lapsestani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä hylkää lasta vaikka ex olisi millainen paska mt-ongelmainen, sellaisia kun me vaan ollaan aina toisen osapuolen mielestä.

Vierailija
28/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

keväästä asti olen harkinnut, että annan exäni voittaa. Sen takia, että lapsi ei enää joutuisi revityksi yhtään enempää.



On vaikea kuvitella asioita mutta kun tilanne tulee eteen, niin se on aivan eri juttu.



Mitä tulee täytäntöönpanoon, nin ensin tulee uhkasakko ja sitten ulosottomies hakee lapsen. Ensinnäkään en halua moista noutotilannetta lapselleni ja toisekseen exäni tuntien saattaa lapsi jopa joutua vaaraan siinä tilanteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en voi sietää vanhempia jotka käyttävät lapsia aseena erossa!



Mene lastenvalvojalle, pyydä myös että lasta kuultaisiin, ei se sairas äiti voi itse maailmaa hallita.



Ihme paskiaisia ihmisistä tulee erossa...



t, eronnut ja lasten isän kanssa jaettu huoltajuus ja hyvin toimii

Vierailija
30/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ensin minusta tehdään väkisin isä ja sitten kun haluan isän roolii hoitaa, niin se ei kelpaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kait kukaan muu voi olla noin luuseri kuin mies? Ei ole lapsen etu että isä ei lastaan näe. Etkä myöskään lasta sillä säästä että annat sen äidille joka ei selvästikään ole tasapainoinen. Tekosyynä käytät lasta kun itse et tilannetta jaksa. Jos ulosottomies hakee lapsen niin sitten hakee. Ne tekee sitä työkseen ja varmasti osaavat käyttäytyä lasten edun mukaisesti. Jos siinä tilanteessa tapahtuu jotain vaarallista niin äitihän siitä pulaan joutuu. Joo lapsikin kärsii mutta kärsii nyt tilanteesta joka tapauksessa. Pienin paha ratkaisee. Itse tappelisin vaikka loppuun asti jos niikseen tulisi. Tosin parempi laiha sopu kuin lihava riita ja jos sen takia vähän itse joutuisi kärsimään niin sekin hirveän paljon parempi kuin se että lapsi kärsisi.



Vaadi lapsen vaihtaminen ensi- ja turvakodin kautta väkivaltaisuuteen vedoten. Sitä kautta saat myös todistajat jos lasta ei paikalle toimiteta tai jos vaihtotilanteessa on jotain kummallista. Ota lisäksi toinen puhelinliittymä ja ilmoita lapsesi äidille että tästä lähin tarkistat tämän hetkisen liittymän vain kerran viikossa ja pidää siitä kiinni. Jos uhkailee viesteissä niin toimita ne aina suoraan poliisille tai lastensuojeluvalvojalle. Elä itse ota mitään yhteyttä lapsen äitiin. Teidän ei tarvitse olla missään yhteydessä vanhempina varsinkin jos äiti on yksinhuoltaja. Rauhoittakaa tilanne vaikka väkisin.



Vierailija
32/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avaatte vaikka lapselle oman gmail tilin, jonka olemassaolosta ei kerro äidilleen. Voi sitten lukea meilinsä kirjastossa tai kavereilla.



Lähetä tekstareita lapsen kännyyn, lähetä meiliä, lähetä postia, muista jouluna ja synttäreillä. Älä hylkää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miesten on ihan turha valitaa, että "äiti ei anna tavata lasta"! Jos MIES haluaa tavata lastaan, niin a) tekee tapaamissopimuksen lastenvalvojan luona tai tarvittaessa hakee oikeudelta päätöksen ja b) jos äiti ei anna lasta, niin sitten hommaa tuon tapaamissopimuksen täytäntöönpanon.

Ei kait kukaan muu voi olla noin luuseri kuin mies? Ei ole lapsen etu että isä ei lastaan näe. Etkä myöskään lasta sillä säästä että annat sen äidille joka ei selvästikään ole tasapainoinen. Tekosyynä käytät lasta kun itse et tilannetta jaksa. Jos ulosottomies hakee lapsen niin sitten hakee. Ne tekee sitä työkseen ja varmasti osaavat käyttäytyä lasten edun mukaisesti. Jos siinä tilanteessa tapahtuu jotain vaarallista niin äitihän siitä pulaan joutuu. Joo lapsikin kärsii mutta kärsii nyt tilanteesta joka tapauksessa. Pienin paha ratkaisee. Itse tappelisin vaikka loppuun asti jos niikseen tulisi. Tosin parempi laiha sopu kuin lihava riita ja jos sen takia vähän itse joutuisi kärsimään niin sekin hirveän paljon parempi kuin se että lapsi kärsisi. Vaadi lapsen vaihtaminen ensi- ja turvakodin kautta väkivaltaisuuteen vedoten. Sitä kautta saat myös todistajat jos lasta ei paikalle toimiteta tai jos vaihtotilanteessa on jotain kummallista. Ota lisäksi toinen puhelinliittymä ja ilmoita lapsesi äidille että tästä lähin tarkistat tämän hetkisen liittymän vain kerran viikossa ja pidää siitä kiinni. Jos uhkailee viesteissä niin toimita ne aina suoraan poliisille tai lastensuojeluvalvojalle. Elä itse ota mitään yhteyttä lapsen äitiin. Teidän ei tarvitse olla missään yhteydessä vanhempina varsinkin jos äiti on yksinhuoltaja. Rauhoittakaa tilanne vaikka väkisin.

Vierailija
34/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miesten on ihan turha valitaa, että "äiti ei anna tavata lasta"! Jos MIES haluaa tavata lastaan, niin a) tekee tapaamissopimuksen lastenvalvojan luona tai tarvittaessa hakee oikeudelta päätöksen ja b) jos äiti ei anna lasta, niin sitten hommaa tuon tapaamissopimuksen täytäntöönpanon.

Ei kait kukaan muu voi olla noin luuseri kuin mies? Ei ole lapsen etu että isä ei lastaan näe. Etkä myöskään lasta sillä säästä että annat sen äidille joka ei selvästikään ole tasapainoinen. Tekosyynä käytät lasta kun itse et tilannetta jaksa. Jos ulosottomies hakee lapsen niin sitten hakee. Ne tekee sitä työkseen ja varmasti osaavat käyttäytyä lasten edun mukaisesti. Jos siinä tilanteessa tapahtuu jotain vaarallista niin äitihän siitä pulaan joutuu. Joo lapsikin kärsii mutta kärsii nyt tilanteesta joka tapauksessa. Pienin paha ratkaisee. Itse tappelisin vaikka loppuun asti jos niikseen tulisi. Tosin parempi laiha sopu kuin lihava riita ja jos sen takia vähän itse joutuisi kärsimään niin sekin hirveän paljon parempi kuin se että lapsi kärsisi. Vaadi lapsen vaihtaminen ensi- ja turvakodin kautta väkivaltaisuuteen vedoten. Sitä kautta saat myös todistajat jos lasta ei paikalle toimiteta tai jos vaihtotilanteessa on jotain kummallista. Ota lisäksi toinen puhelinliittymä ja ilmoita lapsesi äidille että tästä lähin tarkistat tämän hetkisen liittymän vain kerran viikossa ja pidää siitä kiinni. Jos uhkailee viesteissä niin toimita ne aina suoraan poliisille tai lastensuojeluvalvojalle. Elä itse ota mitään yhteyttä lapsen äitiin. Teidän ei tarvitse olla missään yhteydessä vanhempina varsinkin jos äiti on yksinhuoltaja. Rauhoittakaa tilanne vaikka väkisin.

ole tilanteeseen joutunut!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asia kyllä järjestyy, mikäli niin haluaa. Voisi olla hyväkin, että ap:n tapauksessa lapsi näkisi äidin käytöksen tapaamistilanteessa, jonka voi vaikka jopa poliisi turvata. Silloin lapsi ymmärtäisi, että hänellä on kaksi vanhempaa, ja isä todella haluaa olla hänen kanssaan.



AP:n tapauksessa muuttaisin aivan lähelle lasta (mikäli työn puolesta mahdollista), jolloin lapsi voisi tulla luokseni milloin itse haluaisi.

Vierailija
36/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vain jos siltä pyydetään virka-apua. Virkapyyntö ei tule ellei lapsi ole fyysisesti vaarassa. Koettu on tämäkin tilanne kun exä lukitsi itsensä ja lapsen kotiinsa eikä luovuttanut lasta sovittuun tapaamiseen. Soitin päivystävälle sosiaalityöntekijälle eikä sekään auttanut, koska lapsi sanoi puhelimeen ettei halua isää tavata.



Lapsi on nähnyt exäni käytöksen vuosia ja siitähän tämä kaikki juontaakin.



Olemme käyttäneet myös ulkopuolista lastenvalvojan nimeämää noutajaa mutta hänkään ei voi lasta väkisin ottaa jos lapsi sanoo ettei halua tulla.



Voitte ihan huviksenne uskoa, että kaikkea on kokeiltu. Asianajajaani lainaten: Kyllä tässä on usko Suomen lakiin ja oikeudenmukaisuuteen mennyt.



Totuus on se, että kaikki ovat täysin kädettömiä, mitä tulee exääni.



Vierailija
37/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen luullut, että etävanhemmalla on oikeus tavata lastaan ja oikeuslaitos järjestää sen ongelmatapauksissa.

Vierailija
38/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on lapsella eikä vanhemmalla.



Senpä takia lasta "kannattaa" manipuloida etää vastaan, jotta tapaamiset eivät toteudu ja suhde katkeaa.



Tämä on ihan oikeasti totta. Enpä olisi itsekkään uskonut jos olisin tiennyt kun lähdin.



Jos nyt lähtisin, veisin huoltajuuden suoraan oikeuteen, niin vuosien taistelu ja tappelut eivät toteutuisi.



Enkä edes usko olevani ainoa tässä maassa, joka tämän on joutunut ja joutuu kokemaan.

Vierailija
39/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

muistutan vielä, että aina asiat eivät ole ihan niin mustavalkoisia, kuin monet tuntuvat täällä ajattelevan. Ottamatta nyt varsinaisesti kantaa tuohon ap:n tapaukseen kerron, että on myös sellaisia isiä, jotka päivänselväksi toimivat lapsille haitalliseksi, mutta niin lievässä määrin, että tapaamisia ei voida estää. Ja tällaiset isät tapaavat lapsiaan siksi, että vaikuttavat siten "hyville", mutta tosiasiassa lopettaisivat tapaamiset heti, kun se olisi kasvojaan menettämättä mahdollista. Olisiko sitten aina kyseessä narsisti, en tiedä. Oma kokemus on hyvin narsistisesta ihmisestä, ja tuo erään kirjoittajan vastaus oli todella lohdullinen: "Murrosiässä lapsi todennäköisesti kääntyy narsistia vastaan tajutessaan, ettei vanhempi olekaan pitänyt hänestä kunnolla huolta vaan on toiminut hänen etuaan vastaan."



Ja muistutanpahan siitäkin, että usein tapaamisten loppuminen merkitsee totaalista hylkäämistä, jonka jälkeen lapsen elämä ei voisi vähempää kiinnostaa. Ikäänkuin suhteen ylläpito edes vaatisi jätkuvaa fyysistä kohtaamista - puhelinten ja nettiyhteyksien aikakaudella!!



Ap ilmeisesti päätyy hylkäämään lapsensa totaalisesti. Mikäs siinä, saat varmasti sympatiaa ympäristöltäsi, onhan lapsen äiti selvästi häiriintynyt. Ratkaisu osoittaa kuitenkin pelkuruutta ja lapsen tunteiten kylmää sivuuttamista. Ap voi lohduttaa itseään sillä, että lapsi sitten 10 vuoden päästä ymmärtää, mitä on tapahtunut. Lohtu on kuitenkin hyvin laiha tälle lapselle.

Vierailija
40/79 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

[iRatkaisu osoittaa kuitenkin pelkuruutta ja lapsen tunteiten kylmää sivuuttamista. Ap voi lohduttaa itseään sillä, että lapsi sitten 10 vuoden päästä ymmärtää, mitä on tapahtunut. Lohtu on kuitenkin hyvin laiha tälle lapselle.

[/quote]




että päätös on helppo? Tiedätkö, kuinka paljon olen punninnut asiaa? Olen keskustellut asiantuntijoiden kanssa useaan otteeseen. Joskus ei vain enää auta mikään muu kuin käsien pystyyn nosto ja tappion tunnustaminen. Ihan lapsen parhaaksi olen päätökseeni päätynyt.



ap