meille tuli ero

Esikoinen on mun äitillä nyt hoidos tän yön. Pääsin ekaa kertaa 4 päivään suihkuun:)

Ihanaa tseppausta täälä! Saisinkin jotain taika-ainetta että mun mies tajuis voitais muuttaa takasyhteen ja olla ihana rakastava perhe. Mies rakastaa vaan mua muttei lapsiaan ja en voi sitä ymmärtää,kun meillä on kaks aivan ihanaa tytärtä

mitä oikein haluat ja sitten keskustella miehen kanssa eikä täällä pohdiskella.

ja mies pesee kahden lapsen hampaat, hoputtaa kahta isompaa pesemään hampaat ja sit menee lukemaan iltasadut.

Joten meillä mies hoitaa pääasiassa iltatoimet sekä kuskaa kuopuksen päiväkotiin. Minä joskus haen jos pääsen töistä aiemmin.

Parina iltana viikossa minulla menoja silloin mies hoitaa koko illan.

Pääsääntöisesti minä teen pyykkihuollon ja ruuan.

et molempien pitää olla siinä lasten kanssa, ei siitä tuu muute mitään, ymmärrän jos et jaksa, jos joudut tekeen kaiken itse. :)

Lapset pienellä ikäerolla ei parin ekan vuoden aikana enää tunnukaan järkevältä ratkaisulta, mutta kyllä se helpottaa. Nyt yrität saada miehen kanssa jonkunlaisen sopimuksen miten hänenkin pitää kantaa vastuu lastenhoidosta. Sitten yritätte ottaa tukiverkosta kaiken mahdollisen irti: olisko joku joka voisi katsoa lapsia joku ilta (ulkoilla vaikka isomman kanssa jne). Jos omaa tukiverkkoa ei ole niin kysy neuvolasta paikkakuntanne perhetyöntekijöiden tilannetta. Perheenne on nyt ennaltaehkäisevän avuntarpeessa, jos sinäkin alat lopullisesti väsyä.

Tsemppiä! Mekin oltiin eroamispisteessä, mutta sitkutettiin eteenpäin ja nyt on jo helppoa. Lapset 4v ja 6v.

miehen kasvaan isäksi ja ymmärtään että lapset on tärkeintä maailmassa? Onko teijän miehillä kestäny tajuta että ne on isiä ja lapset tarvii niitä?

ihan sen takia et saisin etes sillon omaa aikaa kun esikoinen on isällä joka toinen vkl mutta en tiä toteutuuko sekään. Oon vaan nii väsyny tähän että kaikki etes pieni tauko helpottais. mulla ei oo rahaa yhtään mihkään ylimääräseen joudun ellän sossun tuella ja on vuokra rästit päällä ja joka laskusta muistutus.

Todella mielellään touhuaa lasten kanssa, niin paljon kuin pystyy. Heräilee yölläkin hoitamaan, tosin harvemmin kuin minä, mutta se taas johtuu minun heräämisherkkyydestä..

Aika harvoin joudun pyytämään häntä lasten kanssa olemaan, mutta kotihommiin sitten saatan useinkin joutua apua pyytämään.. Hän menee mieluummin ulkoilemaan lasten kanssa ja antaa minun tehdä ruuan/siivota rauhassa. (ovelaa luistamista kotitöistä??)

sanon vaat ettet pety sitten kun et lapsiasi saakkaan joka toinen viikonloppu isälle....



... taitavat mennä lopuksi huostaanottoon ...

vaihtoehtoja päästä pariterapiaan?



Monilla paikkakunnilla esim seurakunnan kautta pääsee ilmaiseksi!

1 vuosi ja 3viikkoo!!! ja lisää kauhistelemisen aihetta oon ite 20-vuotias ja ainoastaan ylioppilas jonka suoritin esikko kainalossa



ap

ansaitset kunnon miehen ap

mutta pahimmassa tilanteessa isä ei haluakkaan/ole kykenevä ottamaan lapsia edes joka toinen vkl. joten siihen on hyvä varautua ettei vapaata tule silloinkaan..







30v sitten itse kokenut, ettei isä ikinä ottanutkaan luokseen vaikka aina lupasi...

ei oo kyllä menos huostaan! itepähän oon ukkoni valinnu ja ipanoita tehny et kyl nää hoidan vaikka si pitäis roskiksista ruoka hakee!!!! Ajattelin vaan kysyä neuvoja jos jollakin on vastaavanlainen tilanne ollu että parisuhdetoimii mutta perhe-elämä ei!!!!



ap

odota, että lapset ovat koulussa- ota ukosta ilo irti siihen asti- sisulla vaan ap

kuin sä itse,niin pidän ihan mahdollisena,että "kasvaa isäksi",kaikilla se ei vaan tapahdu yhdessä yössä (oltiin itse 22&25 kun esikoinen syntyi).Vasta nyt muutaman kuukauden ajan mies on ollut ns.täysillä mukana lasten kasvatuksessa,kun nuorimmainen on vuoden ikäinen.Myöntänyt itsekin että pelkää suorastaan pieniä lapsia,eikä halua/osaa opetella vauvanhoitoa..nykyisin on isistä mitä parhain,ja mullekin irtoaa luppoaikaa aina välillä :)

ei oo mitään vikaa,muuta kuin se että ei osaa olla isä. Aina ollu mulle todella hyvä ja pitäny mua kuin kukkaa kämmenellä ja rakastaa sunnattomasti,tiedän sen. ja harmittaa hirveesti jättää kaikki vaan sen takia että se ei tajua. kamala ikävä nytkin.



ap

eli mua 9 vuotta vanhempi.

Pakko jaksaa ei auta kun elää päiväkerrallaan. laitan nää äitiysloman jälkeen hoitoon ja ite meen töihin tai opiskeleen niin sitte pitäis alkaa taloustilanne paranee siihen asti pitää kituuttaa.



Pakko se on jaksaa,on mulla mun oma äiti joka näitä hoitaa aina kun pyydän ja ex anopilta saa kans apua mutta siltä rn kehtaa enää pyytää kun pitää eroo mun vikana,vaikka mun mielestä molemmissa on aina vikaa kun tulee ero



ap

ihan vaan "musta tuntuu" mielipide,mutta jos rakastatte toisianne,ja tää arjen pyöritys on ainoita kiistakapuloita teidän välillä,niin viiminen virhe on erota pikku-lapsiaikana,koska kaikkein onnellisimmalle pariskunnallekin ko.tilanne on äärimmäisen rankka ja haastava,believe me,kokemusta on,omat lapseni ovat tasan 2v:n ikäerolla..ja kuten edellä kerroin,oman mieheni suhtautuminen on ollut vähän samaa sarjaa kuin teillä t:18

Älkää erotko, ainakaan nyt. Nyt on juuri se aika elämästä, kun ei kannata sitä tehdä. Hakekaa apua, käytännön lastenhoitoapua ihan mistä vaan, jotta saat levätä.



Siis mulla mies auttoi kohtuullisen kiitettävästi ja silti on ollut perhe-elämä välillä kierää, ja ikäerokin peräti 2 vuotta.



Olisiko miehelle apua siitä, että tosi käytännön tasolla sopisitte, että mitä hän tekee. Esimerkiksi meillä mies hoiti kakkosen vauva-aikana kaikki aamutoimet: esikoisen ja vauvan pesut, ruokkimiset (no minä imetin vauvan), puuron mulle pöytään ja kahvin keitti ja sain käydä yksin aamupesulla. Sitten jaksoin päivän hyvin, kun sain aamulla rauhassa nousta. Meillä oli raskasta, koska kakkonen heräili öisin jatkuvasti jonnekin 8-9 kk ikään ja senkin jälkeen usein. Nyt vastaa nukkuu kunnolla ja olen toipumassa.