Meillä ei haaskata ruokaa - entä teillä?

t. suurperheen äiti

menee ikävä kyllä ruokaa haaskuun :(

Joskus paljonkin. Tarvisi paremmin suunnitella viikon ruoat, hävettää ihan.

Olemme lapseton pariskunta, joten ruokaa ei kuitenkaan kulu samaan tahtiin kuin lapsiperheissä, joten ehkä se osaltaan selittää asiaa, ei kuitenkaan oikeuta sitä. "Kaikki" vaan ehtii mennä pilalle/vanheta ennen kuin on saatu syötyä loppuun. Kerran viikossa täytyy heitellä jääkaapista kasviksia, säilykkeitä, ruoantähteitä jne. roskikseen (tai biojätteeseen joskus).

Neuvoja otetaan vastaan!

Ja kun teette ruokaa, teette sitä vähemmän. Tai sitten syötte sitä samaa niin kauan että loppuu ja sitten vasta valmistatte uutta ruokaa.

menee ikävä kyllä ruokaa haaskuun :( Joskus paljonkin. Tarvisi paremmin suunnitella viikon ruoat, hävettää ihan. Olemme lapseton pariskunta, joten ruokaa ei kuitenkaan kulu samaan tahtiin kuin lapsiperheissä, joten ehkä se osaltaan selittää asiaa, ei kuitenkaan oikeuta sitä. "Kaikki" vaan ehtii mennä pilalle/vanheta ennen kuin on saatu syötyä loppuun. Kerran viikossa täytyy heitellä jääkaapista kasviksia, säilykkeitä, ruoantähteitä jne. roskikseen (tai biojätteeseen joskus). Neuvoja otetaan vastaan!

tiedän kyllä syynkin, en ikinä katso jääkaappiin kun menen kauppaan vaan ostelen mitä sattuu. Sitten sitä on maitoja 5kpl jääkaapissa ja juustonpaloja 4, ja kaikki vanhat heittää aina pois kun haluaa mieluummin syödä tuoretta. Leipää menee kanssa ihan kamalasti roskiin. Ja ihan ruokaa, jos teen jotain ruokaa, ja sitten laitan loput jääkaappiin, ajatuksena syödä sitä vielä seuraavana päivänä, niin löydän sen sieltä jääkaapista sitten parin viikon päästä, kun se itse kävelee sieltä vastaan... Että tällaista meillä.

leipää ja hedelmiä. Noita vaan ei aina ehdi syömään ennen kuin menevät huonoiksi.

Otan aina eväät töihin, jos jää ruokaa yli tai sitten se ruoka menee koiralle.



Leipää menee hukkaan kun mä syön ruisleipää ja mies ei, niin sitten on vaikka kuinka monta pakettia avattuna ja homehtumassa. Oon tosin joistain leivistä tehnyt itse korppujauhoja, mutta niiden menekki ei kamalan suurta ole. Maitoa, vihanneksia tai hedelmiä ei mene ikinä hukkaan. Ne tulee syötyä.

Kyllä me syödään hyvä ruoka aina pois mutta pilaantuneita tai epäilyttäviä ei koskaan.

Biojäteastiassa on yleensä vain kahvinporot ja teepussit ja omenan karat.

Viimeks kun sinne ruokaa heitin, niin taisvat olla omenoita jotka oli menneet jo huonoiksi, kun niitä oli niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet jääkaappiin enkä ehtinyt soseeksi tekemään.

Joskus jää perunoita tai makaronia, todella harvoin ehkä pari leivän kannikkaan, mutta ei, ne eivät mene haaskuun, annan koiralle.

mikä meillä menee roskiin ruokkisi vähintään yhden henkilön!! Aivan tolkuttomasti menee haaskuun, joko vanhentuneita (olen tässä suhteessa aika neuroottinen) tai sitten sellaista mitä kukaan ei syö muuten vaan

sulattaa vain sen verran kerrallaan mitä tulee syötyä. Ei siis koko paketin tarvi olla homehtumassa.

Leipää menee hukkaan kun mä syön ruisleipää ja mies ei, niin sitten on vaikka kuinka monta pakettia avattuna ja homehtumassa. .

Kai te kaupasta kuitenkin tuoretta kotiin kannatte? Haaskaamista on se, että ruoan antaa pilaantua niin että se täytyy heittää pois syömisen sijaan.

Kyllä me syödään hyvä ruoka aina pois mutta pilaantuneita tai epäilyttäviä ei koskaan.

Aiemmin meni tosi paljon roskiin, kun en vain tullut suunnitelleeksi mitään kovin pitkälle ja aina halusin, ettÄ kuitenkin on monta valinnanvaraa sen mukaan mitä tulee mieleen ruokaa laittaa.Kerran tajusin, että sehän on ihan älytöntä, että maksaa kaupassa itsensä kipeäksi ja sitten kaataa roskiin kotona parin päivän päästä. Niinpä opettelin tavan suunnitella ostokset niin, että nykyään ei mene juuri ikinä mitään roskiin. Laitan myös aina selkeästi ruokaa niin, että sitä riittâÄ yhdeksi päiväksi tai kahdeksi. Aiemmin taisin aina vain ajatella, että teen ainakin "tarpeeksi." Ja aina lensi sitten roskikseen iso osa. Joskus harvoin saattaa maksamakkara tai muu levite vanhentua, tai joku salaattikerä mennä pilalle, mutta muuten ei kovin usein mikâän enää lennä roskiin. Ja rahaa sâästyy ainakin luulisin noin viitisen kymmentä euroa viikossa. Eli meillä ainakin kannattaa, sillâ rahalla saa vaikka mitä. Ja ruokaakin on kivempi laittaa, kun on suunnitelma valmiina, niin ei tarvitse väsyneenä ensin alkaa pohtimaan mitä tekisin... Luulen, ettÄ perusperiaatteeksi riittää se, että arvioi realistisesti mitä kuluu minkäkin verran ja ostaa vain sen. Jos joku loppuu niin aina lähikaupasta saa lisää hâtätilanteessa ja toiseksi ei sitä kukaan kuole jos jotakin puuttuu päivän tai pari ennen kuin ehtii kauppaan. Nyt on meiltä laktoositon maito ja jugurtit lopussa. Niitä tietysti tarvittaisiin päivittäin, mutta en jaksanut eilen rynnätä kauppaan, niinpä haen ne tänään. Ei siinä koululainenkaan ehdi kärsiä jos pari pv joutuu juomaan vettä ja mehua maidon sijasta. Luulen, että nykymaailmassa vain kuvitellaan, että kaikkea pitäisi olla koko ajan valmiina kotona. Tuskin meidänkään lapsuudessa oli ihan joka pâivä jotakin erityistä jääkaapissa. MUistelen ainakin suurimmaksi osaksi syöneeni ihan perusruokaa ja joskus vain jotakin erityistä...

tiedän kyllä syynkin, en ikinä katso jääkaappiin kun menen kauppaan vaan ostelen mitä sattuu. Sitten sitä on maitoja 5kpl jääkaapissa ja juustonpaloja 4, ja kaikki vanhat heittää aina pois kun haluaa mieluummin syödä tuoretta. Leipää menee kanssa ihan kamalasti roskiin. Ja ihan ruokaa, jos teen jotain ruokaa, ja sitten laitan loput jääkaappiin, ajatuksena syödä sitä vielä seuraavana päivänä, niin löydän sen sieltä jääkaapista sitten parin viikon päästä, kun se itse kävelee sieltä vastaan... Että tällaista meillä.

NELJÄ JUUSTONPALAA! Hitto, meillä on kyllä yks leivänpäällysjuusto ja yks parmesaanikökkäre kerrallaan, ovat kyllä juustot sen verran kalliita, että tiedän kyllä, milloin olen sellaisen ostanut.

Kannattaa suunnitella viikon ruokalista noin suunnilleen, mulla ainakin auttanut paljon. Ollaan toistaiseksi lapsettomia, käydään tekemässä ruokaostokset kerran viikossa. Joskus tietty tulee käytyä toinenkin kerta, mutta pääkauppareissu 1krt/vko. Se on auttanut mua ruokalistan suunnittelussa paljon. Ostan "varmuuden vuoksi" -ruokaa myös, mutta ainoastaan sellaista, mikä säilyy.

Ja muuten: ei tuu ostettua niin paljon turhia herkkuja kun käy harvoin kaupassa! Meillä tietty auttaa myös se, että kaupat on n. 10 kilsan päässä. Pääkauppareissulta tuon kotiin yleensä ainoastaan tummaa suklaata, harvoin muita herkkuja.

sulattaa vain sen verran kerrallaan mitä tulee syötyä. Ei siis koko paketin tarvi olla homehtumassa.

Leipää menee hukkaan kun mä syön ruisleipää ja mies ei, niin sitten on vaikka kuinka monta pakettia avattuna ja homehtumassa. .

Enemmän taitaa olla mulla omasta viitseliäisyydestä kiinni. :)

meille ostetaan kerralla vain sen verran ruokatarvikkeita, kuin mitä seuraavina parina päivänä aiotaan kuluttaa. Tavallisesti syömme vähintään kahtena peräkkäisenä päivänä samaa ruokaa, on helpompi lämmittää valmista ruokaa kuin tehdä aina uutta. Vaikka olisimme rikkaampiakin, tuskin kuluttaisimme tämän enemmän tai söisimme toisenlaista ruokaa. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä sen verran kauan, että rutiinit on muodostuneet melko saumattomiksi, eikä meillä ole ainakaan tähän asti tullut erimielisyyksiä ruuanhankinnan ja - laiton suhteen. Molemmat ollaan lähtöisin suht köyhistä oloista, joten kunnioitus ruokaa kohtaan on imetty ilmeisesti jo äidinmaidossa.

on kanssa rahat tiukilla ja yritän välttää ettei mitään menisi roskiin,mutta välillä kyllä menee:(

Katson aina, mitä jääkaapista löytyy ja tarvittaessa sovellan jämät mukaan uuteen ruokaan. Kuivakaapin aineet säilyvät lähes rajattomasti, toki seuraan niidenkin tilannetta.



Ei ole kauaa kun nalkutin miehelle isosti siitä, että hän oli jättänyt syömättä purkillisen raejuustoa. Oli käskenyt minua tuomaan sitä kaupasta ja silti ei ollut syönyt, ja minäkään en ollut huomannut juuri sen purkin päiväystä kytätä. Pidin melkoisen saarnan...

paitsi ne ruuat, jotka lapset jättää lautaselta syömättä (välillä siis ihan koskemattomat annokset, mutta useimmiten vain pienet määrät).

Että se on aivan valtava määrä mitä ihmiset heittää roskiin ruokaa. Vaan sen takia että ei oo muistanut syödä tai haluaa syöd aina vaan tuoretta.



Pyrkimykseni on että heitettäis mahdollisimman vähän ruokaa roskiin.

Mutta kyllä sitä silti mielestäni vieläkin ihan liikaa sinne roskiin päättyy.



Mutta koko ajan pyritään parantamaan systeemiä niin että tulis syötyä kaikki ruuat eivätkä ne lentäis roskiin.



Mies on vaan vähän nirso syömään uudelleen lämmitettyjä ruokia. Keitot ja laatikot menettelee, muuten ei tykkää syödä lämmitettyjä ruokia, pöh :-( (mutta minä siis voin ihan hyvin syödä niitä eilisiä hänen mielestä...)

Jos jotain on menossa vanhaksi, teen niistä ruokaa heti. Jos jää jotain yli, ne syödään seuraavana päivänä. Yleensä makaroonia tai riisiä tulee keitettyä ihan liikaa, eikä ne seuraavana päivänä maistu kovin herkulliselta, niin teen niistä jotain uuniruokaa. Juuri kekkasin tehdä ylijääneestä keitetystä makaroonista makaroonilaatikkoa ilman lihaa, upposi oikein hyvin lapsille ja miehelle.



Leipäjämiä jää kyllä kaikkein helpoiten, yritän sitäkin välttää tuolla pakastamisella. Lihaa tai kalaa ei mene hukkaan, kypsennän ja pakastan, jos sellainen uhka tulee.