Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tänään abortti

Vierailija
01.10.2009 |

Niin, mulla oli tänään raskaudenkeskeytys aamulla, miten te muut aborttiin päätyneet olette jälkeenpäin voineet?

Olin rv 11-3 jos sillä nyt toipumisen kannalta niin on merkitystä, en tiedä.

Kommentit (153)

Vierailija
41/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos raskauteen ei ole mitään hengenvaaraan liittyvää estettä.

ryhtyä, koska se on vielä raskaampaa henkisesti, kuin abortti! Kannat lasta, synnytät ja annat pois. Kaikki kyselevät raskauden etenemisestä jne ja hups vaan lasta ei ole! Ei se adotio mikään helppo juttu ole. Poisannetut lapsetkin usein ovat melko sekaisin kuultuaan, että adotoitu. Miksi minut annettiin pois? Mikai en kelvannut?

Vierailija
42/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi en saanut elää? Miksi en saanut syntyä, olla sylissäsi? Nuku lapseni ikiunta, syvää unta, pidempää kuin äitisi elämä

En syytä ketään murhaajaksi, enkä osaa sen kummemmin perustella, mutta minä en pystyisi. En mitenkään. Ihmisiä on niin monenlaisia, ja minä en vaan ymmärrä miten joku pystyy aborttiin. En tiedä missä menee raja, ja miksi. Ehkäisyä voin käyttää, mutta raskaaksi tultuani en pystyisi aborttia tekemään. Muuhun en ota sinänsä kommenttia, mutta sinä joka sanoit että painostaisit tai jopa pakottaisin teinityttäresi aborttiin niin herrajumala mieti nyt vähän! Sinä ehkä pystyisit aborttiin ja voisit elää itsesi kanssa sen jälkeenkin, mutta mitä jos tyttäresi ei olekaan samanlainen kuin sinä? Mitä jos hän ei koskaan pääsisikään siitä yli? Toki sen vaihtoehtona voi mainita mutta painostus tai jopa pakottaminen on mielestäni täysin asiatonta!

kyynelehdittävää. Todella hirveitä asioita. Mutta te kiihkoilijat jankutatte tätä iänikuista nauhaa.

Tuo runonpätkä on järkyttävää revittelyä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vielä rv 24 jolloin maha taatusti näkynyt ja saanut vastaanottaa onnitteluja raskaudesta.

Jos raskauteen ei ole mitään hengenvaaraan liittyvää estettä.

ryhtyä, koska se on vielä raskaampaa henkisesti, kuin abortti! Kannat lasta, synnytät ja annat pois. Kaikki kyselevät raskauden etenemisestä jne ja hups vaan lasta ei ole! Ei se adotio mikään helppo juttu ole. Poisannetut lapsetkin usein ovat melko sekaisin kuultuaan, että adotoitu. Miksi minut annettiin pois? Mikai en kelvannut?

Vierailija
44/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi en saanut elää? Miksi en saanut syntyä, olla sylissäsi? Nuku lapseni ikiunta, syvää unta, pidempää kuin äitisi elämä

En syytä ketään murhaajaksi, enkä osaa sen kummemmin perustella, mutta minä en pystyisi. En mitenkään. Ihmisiä on niin monenlaisia, ja minä en vaan ymmärrä miten joku pystyy aborttiin. En tiedä missä menee raja, ja miksi. Ehkäisyä voin käyttää, mutta raskaaksi tultuani en pystyisi aborttia tekemään. Muuhun en ota sinänsä kommenttia, mutta sinä joka sanoit että painostaisit tai jopa pakottaisin teinityttäresi aborttiin niin herrajumala mieti nyt vähän! Sinä ehkä pystyisit aborttiin ja voisit elää itsesi kanssa sen jälkeenkin, mutta mitä jos tyttäresi ei olekaan samanlainen kuin sinä? Mitä jos hän ei koskaan pääsisikään siitä yli? Toki sen vaihtoehtona voi mainita mutta painostus tai jopa pakottaminen on mielestäni täysin asiatonta!

kyynelehdittävää. Todella hirveitä asioita. Mutta te kiihkoilijat jankutatte tätä iänikuista nauhaa. Tuo runonpätkä on järkyttävää revittelyä!

Mutta nyt puhuttiin tästä. Ja enhän minä mikään kiihkoilija ole, sanoin että minä en pystyisi, enkä ymmärrä niitä jotka pystyvät. (en myöskään ymmärrä esim. tupakoivia ihmisiä) Ja sanoin sitten vielä että painostus ja pakottaminen ovat täysin epäasiallisia tuossa tilanteessa.

Ja tuolla samalla logiikalla että maailmassa on paljon pahempiakin asioita niin esim. Suomen kouluampumistragedioita on turha surra koska jossain muualla maailmassa kuolee paljon enemmän lapsia väkivaltaisesti.

Vierailija
45/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos raskauteen ei ole mitään hengenvaaraan liittyvää estettä.

ryhtyä, koska se on vielä raskaampaa henkisesti, kuin abortti! Kannat lasta, synnytät ja annat pois. Kaikki kyselevät raskauden etenemisestä jne ja hups vaan lasta ei ole! Ei se adotio mikään helppo juttu ole. Poisannetut lapsetkin usein ovat melko sekaisin kuultuaan, että adotoitu. Miksi minut annettiin pois? Mikai en kelvannut?

ei ole helppoa kun onnitellaan on niin rankkaa kun se vauva painaa ja rajoittaa ryyppäämistä yms. menoja, ei ole helppoa jotenka parempi tappaa häiritsemästä... voi miten julma ihminen sinä olet! oikeasti en ole tiennyt että näin kylmiä ihmisiä on. olen järkyttynyt! ennemmin lapsi myöhemmin varmasti ajattelee että onneksi minua ei murhattu kuin toivoisi niin tapahtuneen ettei tarttis ihmetellä miksi annettu pois.

Vierailija
46/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

entä jos tyttärenne raiskattaisiin? Pakottaisitteko silti synnyttämään lapsen?

Se että tein silloin 16-vuotiaana abortin raiskauksen seurauksena, oli ja on yhä minulle vaikea asia, mutta ikimaailmassa en pakottaisi tytärtäni lasta pitämään joka olisi saanut alkunsa samanlaisissa oloissa kuin minun raskauteni sai alkunsa. Tottakai tukisin jos tyttäreni haluaisi lapsen pitää, olisin jopa ylpeä siitä kuinka rohkea ja vahva tyttö minulla on. Minä en ollut tarpeeksi vahva. Romahdin raiskauksensa ja pahoinpitelyn takia niin täysin, että yritin tappaa itseni. Olisiko se silloin ollut edes lapselle oikein syntyä sellaiseen tilanteeseen?

Raskausviikolla jolla keskeytyksen tein lapsi oli alkio, ei siis vielä sikiö tai vauva. Jos minä saisin joskus kuulla oleva adoptoitu, että äitini ei halunnut minua ja isäni on toinen äitini raiskanneista miehistä, minä toivoisin todella että minut olisi abortoitu. Te voitte pitää minua murhaajana, oloni ei voi teidän sanoistanne enään pahentua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

entä jos tyttärenne raiskattaisiin? Pakottaisitteko silti synnyttämään lapsen?

Se että tein silloin 16-vuotiaana abortin raiskauksen seurauksena, oli ja on yhä minulle vaikea asia, mutta ikimaailmassa en pakottaisi tytärtäni lasta pitämään joka olisi saanut alkunsa samanlaisissa oloissa kuin minun raskauteni sai alkunsa. Tottakai tukisin jos tyttäreni haluaisi lapsen pitää, olisin jopa ylpeä siitä kuinka rohkea ja vahva tyttö minulla on. Minä en ollut tarpeeksi vahva. Romahdin raiskauksensa ja pahoinpitelyn takia niin täysin, että yritin tappaa itseni. Olisiko se silloin ollut edes lapselle oikein syntyä sellaiseen tilanteeseen?

Raskausviikolla jolla keskeytyksen tein lapsi oli alkio, ei siis vielä sikiö tai vauva. Jos minä saisin joskus kuulla oleva adoptoitu, että äitini ei halunnut minua ja isäni on toinen äitini raiskanneista miehistä, minä toivoisin todella että minut olisi abortoitu. Te voitte pitää minua murhaajana, oloni ei voi teidän sanoistanne enään pahentua.

ottanut jälkiehkäisypilleriä raiskauksen jälkeen?? se olisi kyllä eka ajatus mulla.

Vierailija
48/153 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

en muista mitään muuta kun että tunsin olevani yksinäisin ihminen maailmassa. itkin itkin ja itkin. 13.12 on mulle huono päivä ja kadun aina että menin tekemään sen. Tapoin lapseni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/153 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

en muista mitään muuta kun että tunsin olevani yksinäisin ihminen maailmassa. itkin itkin ja itkin. 13.12 on mulle huono päivä ja kadun aina että menin tekemään sen. Tapoin lapseni.

Tai siis päivämäärä eri.. 3.3. vietetään mun surupäivää.

Vierailija
50/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sain tyrmäystippoja juomaani, ja kyllä, tälläistä voi tapahtua ihan alkuillasta kahvilassa. Oma syyni että jätin juomanivessa käynnin ajaksi pöytään jossa oli vieraita ihmisiä , mutta en olisi uskonut niin käyvän.

Siksi toisekseen, kun kokee jotain kamalaa, ei ehkä ajattele täysin selvästi. Vaikka minua ei olisi huumattu, voi olla etten olisi edes tajunnut hakea jälkiehkäisyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/153 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselleni tehtiin keskeytys 10 vuotta sitten viikolla 7. Itse toimenpide meni ketuiksi, kohtua ei tyhjennetty kunnolla ja sain tulehduksen... Jouduin makaamaan sairaalassa (toimenpiteestä ensin jo kotiuduttuani) useamman päivän saamassa suonensisäisiä antibiootteja, myös kaavinta tehtiin uudelleen.



Kokemus oli minulle traumaattinen. Olin tuolloin 17v enkä todellakaan halunnut lasta. Silti heräsin toimenpiteen jälkeen heräämössä siihen, että itkin niin etten meinannut saada henkeä. Tiesin etten unohtaisi ikinä mitä olen tehnyt. Enkä unohdakaan. Koko homma oli minulle henkisesti jotenkin liikaa, en oikeastaan muistanut jälkeen päin sairaalassa olosta juuri mitään. Olin siellä monta päivää, mutta muistan vain välähdyksiä. Mieli suojaa varmaan näin ihmistä hajoamiselta.



Ensimmäinen vuosi oli ehkä pahin. Asia painoi minua tosi paljon, mutta missään siitä en saanut puhuttua. Varsinkin humalassa ollessani olin aivan tolaltani usein, itkuinen ja ahdistunut, mutten kenellekään voinut kertoa miksi. Häpesin niin paljon tekoani. Siitä ei edelleenkään tiedä kuin mieheni (ollaan siis yhdessä edelleen), ja yksi ystäväni.



Tiedän että monelle keskeytys on helpompi kokemus, toiset varmaan osaavat käsitellä näitä asioita paremmin. Toivottavasti ap sinulle ei jää hommasta pidemmäksi aikaa surua. Tehty mikä tehty, ei sille enää mitään voi.



Tsempit ja hyvät voinnit.

Vierailija
52/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

[,

ei ole helppoa kun onnitellaan on niin rankkaa kun se vauva painaa ja rajoittaa ryyppäämistä yms. menoja, ei ole helppoa jotenka parempi tappaa häiritsemästä... voi miten julma ihminen sinä olet! oikeasti en ole tiennyt että näin kylmiä ihmisiä on. olen järkyttynyt! ennemmin lapsi myöhemmin varmasti ajattelee että onneksi minua ei murhattu kuin toivoisi niin tapahtuneen ettei tarttis ihmetellä miksi annettu pois.

Kaikki sinun tekstisi ovat asiattomia! Asiatonta on sanoa, että anortin teettävä haluaa automaattisesti ryypätä ja rellestää, eliminoida lapsi pois häiritsemästä! Olet kammottava kuvotus!

Ja asiallista on toki se, että äiti kiljuu, että meillä ei abortteja tehdä! Eli saa pakottaa pitämään lapsi, mutta ei saa pakottaa aborttiin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

,

ottanut jälkiehkäisypilleriä raiskauksen jälkeen?? se olisi kyllä eka ajatus mulla.

Ehkä vois tehdä hyvääkin kokea sekin, niin tulis vähän perspektiiviä.

Valtaosa raiskauksista ei tule poliisin tietoon, uhrit eivät traman, järkytyksen ja häpeän takia hakeudu terveydenhuoltoon. Jälkiehkäisy siinä helvetissä voi olla viimeisenä mielessä!

Jännä, että haukutte hirviöiksi ja julmiksi abortin tehneitä ja sitten itse suollatte tälläista julmuutta suustanne!

Tulisipa joku Tukinaisen työntekijä tänne hiukan kertomaan asioista!

Tuo raiskattu nainen edellä on jo muutenkin helvetin kokenut sen raiskauksenkin takia, ei tollaisten korppikotkien tarvitse enää tulla nokkimaan lisää!

Vierailija
54/153 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedätkö. että ihan oikeesti myös abortin tehnyt ihminen tarvitsee tukea(ja mielellään vertaistukea) sekä ymmärrystä. Ja sitähän ei täällä Suomessa saa.



Kyllä ap, mä ainakin uskon, että teit ihan oikean ratkaisun omista lähtökohdistasi, jokaisella vauvalla on oikeus syntyä toivottuna, tätähän jo Suomen lainsäädäntökin tukee.



Itselläni tuo abortin tuska helpotti silloin kun sen vauvan sain rakastamani miehen kanssa. Tuskin olisin nyt tässä, jos en tuota keskeytystä olisi aikoinani tehnyt. Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/153 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkäisypillerit petti.



Fyysinen toipuminen sujui nopeasti.



Henkisesti abortin teko ei ollut mulle mitenkään ihmeellinen juttu, vähän kuin ois kitarisat poistettu.Sen hetkiseen elämäntilanteeseen ei vaan lisää lapsia sopinut. Olisin jäänyt kahden lapsen yksinhuoltajaksi ja opinnot ois taatusti jääneet kesken. Sitä mä en olisi kestänyt. Mun mielestä tein omaan elämääni oikeat ratkaisut, kun tein keskeytykset.

Vierailija
56/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ole raiskattua täällä haukkunut vaan asiallisesti on kysytty että ottiko jälkiehkäisypillerit. kun ei kertonut aluksi että ollut häviksissäkin useamman vuorokauden.



kuitenkin monella raiskatulla varmaan ensimmäiset ajatukset on että voisko olla että olisin tullut raskaaksi tästä.

Vierailija
57/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

,

ottanut jälkiehkäisypilleriä raiskauksen jälkeen?? se olisi kyllä eka ajatus mulla.

Ehkä vois tehdä hyvääkin kokea sekin, niin tulis vähän perspektiiviä.

Valtaosa raiskauksista ei tule poliisin tietoon, uhrit eivät traman, järkytyksen ja häpeän takia hakeudu terveydenhuoltoon. Jälkiehkäisy siinä helvetissä voi olla viimeisenä mielessä!

Jännä, että haukutte hirviöiksi ja julmiksi abortin tehneitä ja sitten itse suollatte tälläista julmuutta suustanne!

Tulisipa joku Tukinaisen työntekijä tänne hiukan kertomaan asioista!

Tuo raiskattu nainen edellä on jo muutenkin helvetin kokenut sen raiskauksenkin takia, ei tollaisten korppikotkien tarvitse enää tulla nokkimaan lisää!

olet kyllä itsekin melkoinen hirviö kun toiselle toivot raiskausta vaikka vain kysy jälkiehkäisypillereiden ottamisesta.

Vierailija
58/153 |
03.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

[,

ei ole helppoa kun onnitellaan on niin rankkaa kun se vauva painaa ja rajoittaa ryyppäämistä yms. menoja, ei ole helppoa jotenka parempi tappaa häiritsemästä... voi miten julma ihminen sinä olet! oikeasti en ole tiennyt että näin kylmiä ihmisiä on. olen järkyttynyt! ennemmin lapsi myöhemmin varmasti ajattelee että onneksi minua ei murhattu kuin toivoisi niin tapahtuneen ettei tarttis ihmetellä miksi annettu pois.

Kaikki sinun tekstisi ovat asiattomia! Asiatonta on sanoa, että anortin teettävä haluaa automaattisesti ryypätä ja rellestää, eliminoida lapsi pois häiritsemästä! Olet kammottava kuvotus!

Ja asiallista on toki se, että äiti kiljuu, että meillä ei abortteja tehdä! Eli saa pakottaa pitämään lapsi, mutta ei saa pakottaa aborttiin!

kyllä ole kaikkia tekstejä tänne laittanut jos niin luulet.

Vierailija
59/153 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

abortti ei ole murha. Näin se vaan on.

Vierailija
60/153 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että useimmat abortintekijät eivät pidä aborttia murhana. Minä pidän, mutta ainakin nykytilanteessa tekisin itsekin abortin, jos vahinko kävisi. On se kuitenkin minustakin vähemmän murha kuin joku kolmivuotiaan murha, koska murhattu on lähinnä solumöykky.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi seitsemän