***Huhtikuun helmet 2009 lokakuuhun***

Älä huoli satuilija, ei täälläkään Pyry (5,5 kk) liiku yhtään mihinkään eikä puhu mitään :) Just ja juuri pääsee kyljeltä mahalleen, mutta ei selälätään mahalleen eikä mahaltaan minnekään. Mutta eipä sillä kiirettä ole, varmaan tuon perässä ehtii juosta riittämiin myöhemminkin. Hurjaa, että moni jo liikkuu niin aktiivisesti ja "jutteleekin" niitänäitä :))



Pyryllä on kaksi hammasta alhaalla, ja kun se on muutaman kerran puraissut oikein kipeästi tissiä, olen sanonut "pöp-pöp" ja tunkenut sormen ikenien väliin, että jos meinaa maitoa saada, niin ei tarvi pureskella. Se kun käy aika kipeää. Hampaiden pesu on myös alettu aamuin illoin, eikä tuo pidä sitä pahana.



Ruokana edelleen pelkkä tissimaito, ja kun vauvalla on 17. pvä puolivuotissynttärit, niin sen kunniaksi alkaa sitten potun syönti :) Johtuen tuosta ruuasta, niin syö tietenkin yöllä tosi monta kertaa, mutta kyllä mie sen vielä kestän. Se kun nukkuu vieressä, niin kääntää vain kylkeä ja törkkää toisen tissin suuhun ;)



Pyry on kuitenkin paljon nyt jämäköitynyt ja jaksaa jo hienosti pitää päätä pystyssä. Siinäpä tärekeimmät taidot toistaiseksi :) Niin - ja pääsemme lähes tunnin vaunulenkille joka päivä!!! Mahdoton edistys, kun ennen ei vaunuissa voinut olla hetkeäkään :)



Shinon

Ai niin ja Verticialle onnittelut uudesta masuasukista :) Kiva juttu. Meille tämä jää ensimmäiseksi ja ainoaksi, joten täytyy nyt yrittää nauttia täysin siemauksin :)

mutta pakki joka helkamasta puuttui on aktiivisessa käytössä. Ihmettelen kun siinä kääntymisessä ei oo mitään edistystä. Muuten jalat sätkii kuin sammakolla ja pakitus ja oikealle kierto sujuu hyvin.



Muksun ensi puuro on maistunut meillä 2 iltaa. Tavallinen kaurapuurokin upposi mut soseutin sitä vähän sileemmäksi.



Pakkasin just vauvan vaatteet karjalan lapsille kun huomen on keräys ja ai kun veti haikeaksi. Täs on meidän kultanuppuset. Just sit kun yhen murkkuikäsen saat pidettyä ruodussa ja lähetettyä omaan elämään niin onkin toisen vuoro. Asutaan kahdestaa varmaan sit kun täytän 60! Ehkä onkin hyvä et jättää lasten teon nuoremmille. Jaksuja vaan verticialle. Sul on viel onneks kepee jalka, heh.



Saku juttelee kans kovasti. Äsken oikein karju sängyssä kun kokeili jutella kovalla äänellä ja sit nauratti kun äiti tuli kuikuilemaan.



Niin muuten, sakukin nukkui mummilassa 6 h syömättä parilla tutituksella! Kai ne on ne tissit tai äidin läheisyys kun unta häiritsee!?



Nyt tutimaan. Mies istuu partsalla lukemassa varmaan puoliyötä joten huomen pitää olla äiskän pulkassa.



Päkkänä

Myöhäisonnittelut Kaisa_kissalle, peukutan myös työpaikan puolesta. Mun työnhaku ei ole edistynyt mihinkään. (Tuli freudilainen, kirjoitin eka työnhalu...)



Huh, sisko kävi tänään, että sain siivottua (mies ei ehtinyt ennen kuin lähti). Ekan kerran elämän aikana se kauhisteli, millainen kaaos meillä on...no ekan kerran elämässä täällä on puolivuotias tuholainen.



Mistäs täällä olikaan puhetta? Ruskasta juu, olihan kirpeä ilma ja ihanat värit. Mä vaan oon niin kesäihminen, että syksyssä on haikeutta aina. Mullakin synttärit loppukuusta; taitaa olla peräti 11 vuotta enemmän kuin Kaisa-kissalla...mummoäiti J. Näkökin on niin vanhuudesta heikentynyt, että ryppyjä ei ainakaan näy. Elämä on aika armollista välillä.



Ehkä nuorena jaksaisi enemmän, mutta mä oon ihan helisemässä ton yhden lapsen kanssa. Täytyy tosiaan pitää pieni tauko ennen seuraavaa, jos seuraavaa tulee. Unohtelen asioita ja iltaisin lähinnä itkettää...Eilen jätin koko käsilaukun neuvolan odotustilaan ja tänään lompakon Ikean vessaan. Savulohipastasta unohdin kerman. Onneksi omaisuus kuitenkin löytyi ja pastakin vei pahimman nälän.



Urhon yöt on ihan onnettomia vieläkin. Nyt se on ruvennu saamaan jotain ihmeellisiä karjumiskohtauksia, jotka kestää puoli tuntia. Suoraa huutoa kurkku putkella. Mä jotenkin luulen, että se suuttuu tosta tassuttelusta. Jos ei heti anna maitoa, niin vetää itsensä sellaisille kierroksille, ettei saa rauhotuttua ollenkaan. Lisäksi liikkuu, pungertaa ja istuskelee unissaan, niin että mä herään siihen. Ollaan koko perhe ihan uuvuksissa.



Sitten eritevaroitus. Viimeiset kolme yötä oon heräillyt myös kuukautiskipuihin, jotka tuntuu lähinnä jälkisupistuksilta. Oon joutunu käymään yöllä kuumassa suihkussa, vetäny Buranaa 600 ja pyöritelly kuumavesipulloa vatsalla. Lisäksi vuodan ihan tajuttomasti: kaks tuntia ja sekä side että tamponi läpi... huoh. Ehkä tää tästä rauhottuu. Ja tosiaan. Käyn ensi viikolla hakemassa sen kuukupin, lupaan, nyt lainaan yöksi Urhon vaippoja (en oikeasti).



Hmmm. Voi että. se karjuu tuolla sängyssä. Vaikea nukahtaa. En kuitenkaan aio ottaa "ylös". On kaatanu maidotkin sänkyyn... laitoin tuplapeiton päälle, ei sitä märissä tarvi kuitenkaan. Käyn välillä rauhoittelemassa, mutta huuto alkaa heti, kun lasken takaisin sänkyyn, voi ei....



Vai puhutaan teillä jo, hauskaa! Meillä ei oikeastaan puhuta juurikaan. Vokaaleja tulee, kiljuntaa, uhittelua ja naurua, mutta sanoja ei. Paitsi ehkä just "Ei", joka tulee myös versiona "eieieieieiei". Täytyy varmaan panostaa omaan puheeseen ja kypsästi ja kehittävästi kertoa, että asiat voi tehdä toisinkin. Puuh. Tänään oon varmaan sanonu 50 kertaa "Urho, ei!", joten sitä näköjään saa, mitä tilaa. Urho konttaa jo aika ketterästi ja on nyt ruvennut nousemaan pystyyn tukea vasten eli pääsee moneen paikkaan ja esim. hapuilemaan olohuoneen pöydältä kamaa. Erityisesti mieleen on kengät, rattaiden renkaat, vessaharja, vaipparoskis, avaimet, puhelin, kamera, sähköjohdot, stereot jne. Lisäksi sillä on aika hyvät lihakset, mutta kehonhallinta melko onnetonta; oon kauhuissani monta kertaa päivässä, kun tekee noita äkillisiä nykäisyjä milloin mihinkin. Kävelytuolin ostin kirppikseltä, että saan vessahommat hoidettua rauhassa.



Huh, nyt leikkii tuolla sängyssä ja vaikertaa.



45 min. myöhemmin. No niin, kävin sit kuitenkin hakemassa tänne ja syliin, katseltiin Tartu mikkiin ja nukahti syliin puolen tunnin jälkeen. Nukutus siis kesti 1 h 45 min. Jee. Ei onneksi aina yhtä horroria, mutta usein silloin just kun mies on veke. Koska meillä samat rutiinit aina, puuro, iltavaippa ja yöpaita, halittelu, unilaulu ja maito. Eli jos pikkumiehellä oli ikävä sitä isoa karvanaamaa, joka myös täällä asustaa. Ihana, rakas pieni aarre. On se suloinen, etenkin nukkuessaan.



Nyt en jaksa enempää. Käyn tekemässä munaleivän. Palaan paremmalla mielellä,



Sande ja Urhomus 6 kk

tosiaan kiitos kun kerroit kuinka vauhdikasta teillä on kun Urho äheltää mennä täyttä häkää ilman järkeä. Ehkä meillä ei ookaan niin kiire sen liikkumisen kanssa. Miten niin mukavuudenhalunen? Ja niihän tässä sitä sitten juostaan monta vuotta perässä että mitä se nyt touhuaa...



Nyt tämä äiti lähtee lukemaan harry potteria ja näkemään taikomisunia...



Satuilija ja Aamu (joka on nukkunu jo monta tuntia väliheräämisen kera)

Nyt tulee pönttöilyä osa1 : Eilen illalla esikoinen pissi pönttöön ja tänä aamuna sinne tuli kakatkin. Supistajaa nyt kuitenkin käytettiin pienentämään pöntön reikä sekä Aku Ankkaa rentouttamaan tunnelmaa. Eilen sai "lahjonnaksi" reippaasta suorituksesta pienen autolelun. Potat joutaa nyt odottamaan Tomppaa kaappiin. Voi tätä riemun määrää! Isyyslomalla ollaan jaksettu kasvattaa näitä lapsiakin. Omassa huoneessa nukkumisessa täytyy vielä edistyä. Poika nimittäin läpsyttelee viimeistään kello viisi meidän sänkyyn. Ja sitten me neljä nukutaan tai yritetään nukkua nenät suorassa. Sandellakin kuulostaa oikeaan aikaan tulevan miehen isyysloma.



Liikkumisesta, meilläkään ei Tomppa hätäisempiä miehiä ole. Syntyikin vasta viikko lasketun ajan jälkeen. Tällä hetkellä keskittyy lähinnä varpaittensa maisteluun leikkimatollaan. Istuminen käy jo aika mukavasti syöttötuolissa. Olen miettinyt myös tätä ikää. Ehkä nuorempana jaksaisi enemmän, mutta toisaalta ikä antaa asioihin toisenlaista perspektiiviä. Osaan mielestäni nyt paremmin ajatella sitä, että aikansa kutakin ja tämä aika on kuitenkin ehkä parasta. Oli muutakin, mutta tuo vaunuissa makoileva aloittaa oopperaa.

Moi! En ole pariin viikkoon tainnut keretä käymään täällä lueksimassa saati kirjoittamassa. Mutta mitä nyt pikaisesti silmäilin niin täällä on tainnut tulla vauvauutisia :)

Jos en väärin tajunnut niin Onnittelut Verticialle!!!! :) oon niin iloinen sinun puolestas!

Itse tein pari viikkoa sitten testin mutta negaa se näytti :( joten harjoituksia jatketaan :)



Nyt täytyy mennä. Sylissä on nimittäin huomenna 6 kk täyttävä todella pahanhajuinen vauva.



Vaipanvaihtamisiin prinsessa65

Meillä näyttää tuo ulkona vallitseva raikas ilma vaikuttavan positiivisesti päikkäreihin.



Ehdin jo vielä vaatelaatikot Karjalan lapsille ja maksaa kaikki miljoona laskua ja suuunnitella muutenkin nuo talousjutut. Jossain vaiheessa pitäisi saada se asunnonvaihtokin aikaan niin pitää yrittää pitää tuo talous tiukasti kurissa. Nuo on kaikki mun juttuja meidän perheessä ja hyvä kun mies tietää koska sillä on tili tullut.



Viime yönä käytiin tahtojen taistelua siitä, että nukahdetaanko ilman tissiä vai ei ja nukutaanko omassa sängyssä vai ei. Saku voitti tunnin taistelun jälkeen joten nukuimme tissin jälkeen tyytyväisesti kylki kyljessä suhteellisen pitkään.



Tänä aamuna meni jo kokkareinenkin kaurapuuro aika hyvin alas kun en viitsynyt enään "sileyttää" sitä.



Nyt sitten pyykin pesuun, että saa pesue puhdasta päälle. Meillä mies tekee muuten aika lailla kaikkea kun vähän patistaa, mutta pyykkeihin se ei koske.



Syksyistä viikonoppua!



Päkkänä



Ai niin, piti mainitsemani, että kävin kiireenhallinta seminaarissa perjantaina. Jotenkin vaan vähän huvitti kun monet puhui, että miten pitää kotona yrittää ottaa sitten itselleen aikaa ja käydä vaikka vastapainoksi lenkillä tms. Heh heh! Ei tainnut olla pienten lasten äidin paikka tuo. Töihin tuli kyllä hyviä vinkkejä. Niin ja ne kaikki 100 tekemätöntä asiaa pitäisi kuulemma kirjata lapulle ja tehdä sitten yksi kerrallaan silloin tällöin pois niin se motivoi kun lista lyhenee. Jep jep!!! Mitäs jos siihen listaan tulee enemmän asioita lisää kun se lyhenee??? Ei taida enään silloin toimia motivaattorina ;-)

Kaikki taitaa olla viikonlopun pyörteissä kun on palstalla niin hiljaista.



Meillä nukuttiin eilen 3 h päikkäreitä aamupäivällä. Oli raikas ilma ja syötin puuron ennen unille menoa. Taisi olla oikea veto.



Kyllä nää viikonloppu aamut on ihania kun saa löysäillä rauhassa. Tai no niin rauhassa kuin mitä 10 kg punnus antaa, mutta ei tartte lähteä silmät killissä ulos ja ihmetellä töissä kun on puolet vaatteista nurin perin. Kerran meinasin lähteä ilman silmälaseja töihin.



Muuten sitä normimeinikiä. Siivousta ja pyykkäystä. Lisäksi laittelen esikoisen ipodia kuntoon. Sinne piti hakea jotain japani anime pätkiä youtubesta. Voi noita nuoria... ;-)



Pikkuäitille onnittelut onnistuneesta vessatotuttelusta. Sehän kuulosti vallan loistavalta.



Päkkänä (joka täällä yksin höpäjää)

Yöllä tuuli ulvoi ja parvekelasit paukkui. Urholla sitkeää limaa nenässä, eikä anna ottaa nenäfriidalla. Pyörittiin kolmeen asti sängyssä, mutta sitten vedettiinkin kunnon setti yhdeksään yhdellä herätyksellä. Nyt olo on jotakuinkin sellainen, että uskallan lähteä auton rattiin.



Ollaan menossa mökille pariksi päiväksi. Kun illalla ollaan perillä joskus kasin aikaan, toivon, että mies on laittanut valkoviinin viilenemään ja blinit lämpimiksi...eilen puhelimessa lupasi, että voin vaan nukkua kaks päivää. Kiva kiva, meinaan kyllä nauttia pari lasia viiniä ja lukea ainakin yhden hyvän kirjan.



Matkalla käydään siskonpojan 5-vuotispäivillä. Ollaan Urhon kanssa harjoiteltu esitys. Mä laulan ja se komppaa helistimellä.



Kämppä on nyt myynnissä, joten pitää tulla loppuviikosta siivoilemaan.



Tsemppiä Verticialle, nostan kyllä hattua, että jaksatte toisen heti perään. Meillä on siskon kanssa vuosi ja kuukausi ikäeroa ja ollaan tosi läheisiä. Pidän peukkuja, että kaikki menee hyvin.



Mulla on ollut etomista ihan ilman raskauttakin... mitä väsyneempi olen, sen pahempi. Välillä kakotuttaa. Tai sitten johtuu liiasta kahvinjuonnista :) Ei ole kiva homma. Toinen ongelma on mun kädet. Aikaisemmin menee tosi huonoon kuntoon stressistä, talvisin ja välillä muuten vaan, eka sormet menee vesirakkuloille, sitten kipeille haavoille. Nyt kun koko ajan pesemässä jotain, niin ihan hirveässä kunnossa ovat. Onko jollain muulla? Mikä avuksi? Oon nyt kokeillut Bepaa ja Hydrokortisonia ja puuvillahanskoja.



Mutta sitten iloisempiin asioihin. Vähänkö noi kasvaa nopeasti. katsoin aamulla, kun Pikku-Urho luki asiantunteva ilme naamallaan Hesarin mainosliitettä juhlapaita päällä ja farkut jalassa. Se näytti jo niin isolta.



Toisaalta taas, kun puin sen (Remun) 74 cm haalariin, se näytti hukkuvan siihen. Kädet ja jalat mahtuivat hihoihin...Onneksi meillä on toinen 68 cm haalari.



Eilen mietin, mikähän Urhosta tulee isona. Urho on lähes sairaalloisen kiinnostunut tekniikasta, toisaalta... se tykkää järsiä kenkiä, seurailla mua ja eilen oli ahtautunut nojatuolin alle lootusasentoon. Lisäksi sillä on hyvin suloiset, mutta hiukan dumbomaiset korvat ja levoton luonne. Merkit siis viittaavat vahvasti siihen, että siitä tuleekin isona joogaava sirkuskoira. Mutta onneksi ei vielä tarvitse tehdä lopullisia valintoja jatko-opintojen suhteen. Nyt keskitytään siihen, että siitä tulee Hyvä Ihminen.



Torstaina olis Hesamiittipäivä, mites on. Onko joku tulossa?



Sitten me ollaan Urhon kanssa kovasti kiinnostuneita Pablo-sedän töherryksistä. Haluaisko joku lähteä meidän kanssa joku päivä vaikka ei tällä vaan seuraavalla viikolla katselemaan taidetta.



Kivaa viikonloppua ja ensi viikon alkua,



Satu ja Urkki

Meillä nuhaa havaittavissa, yö meni itkustellen ja äitin syliin oli hyvä nukahtaa aamusyötöstä, muuten kiva, mut eipä ollu äitin asento semmonen että oisin voinu ite nukahtaa kovinkaan vahvasti. Ja kuinka ollakaan oltiin sovittu että saan tänä aamuna nukkua, ja sainhan siis niin että mies laitto tytön sit päikkäreille, mutta olipa niin repaleinen yö ettei oo kauheen levänny olo. Ja omakin nokka tuppaa vuotamaan vähän väliä.



Sandelle noista käsistä, mulla on nimittäin ihan samaa ja oon niistä käyny myös allergiasairaalassa. Ilmeisesti jatkuva vedellä lutraaminen aiheuttaa sen ja kun käden iho menee rikki niin sen paraneminen vie 1,5 kk, siis niin että suojaa niitä kokoajan kun käyttää vettä. Rasvaa paljon ja yöks rasvat ja puuvillahanskat, mutta ensin se iho täytyy saada ehjäks. No mulla on siis vähän väliä kädet auki kun en muista laitta hanskoja käteen kun pesen pyllyä tai muutakaan. Mutta mulle määrättiin Elocon 0,1% hoitovoidetta jota laitan iltasin ja puuvillahanskat yöks, ja on muuten auttanu jo kummasti yksikin yö, niin että on parempana. Pitäis käyttää pari viikkoa sillon kun huonona ja sit kerran tai kaks viikkoon ehkäsevänä käyttönä. Ja yks rasva mitä mulle suositeltiin oli ceridal, laittaa sitä ennen kun rupee pesemään mitään, siis ihan vähän niin se tekee semmosen suojaavan kalvon. Perusvoiteeksi määrättiin lipolania. Näillä oon päässy pahimmista helposti yli ja mulla on jopa käsissä nahka, kun välillä ollu ihan vereslihalla. Niin että lääkäriltä kannatta pyytää tota eloconia, se on ihan huippuvoide.



Hesamiitistä, me oltais tulossa jos vaan Aamu ei oo mitenkään kauheen räkänen... en viitti lähtee mihinkään jos se on kauhee kränä.



Mutta nyt täytyis ruveta siivoilee kun tyttö ja mies on anopilla, saan siivota rauhassa. Vaikka just nyt ei jaksais ollenkaan.



Oltiin muuten eilen markkinoilla ja ostin lampaantaljan vaunuihin, talvea ja kylmempiä kelejä varten. Onneks siskollani oli kaksostenrattaan olemassa, niin helpotti menoa kun matkassa oli vaan yhdet rattaat ja kolme lasta, serkkutyttökin on niin pieni ettei voi olettaa sen kävelevän kauheen pitkää matkaa. Ja kelit oli puolellamme. Mutta kummasti oli meijänkin tyttö rauhallinen ja katteli vaan ympärilleen kun oli niin paljon tapahtumaa ja nähtävää.



Nyt meen alottaa, jos sais ees vähän tehtyä.



Kaikille harmaata sunnuntaita, ainakin täältä etelän suunnalta.

Pilipilipom... Tämä päivä taidetaan viettää sisätiloissa.



Meillä on aloitettu tissinukahtamisvieroitus. Kai se menee jotenkin tassuttelumeiningillä, pidän kättä tytön päällä ja peukalolla silittelen ja taputtelen. Isommat silittelyt kirvottavat isommat huudot, samoin syliin ottaminen. Ekana iltana huutoa oli 40min, tokana 20min ja eilen iloitsin, että nyt vaan 10min, mut mitä vielä. Tunnin huudon (ja megajättiyrjöjen) jälkeen heijasin pienen unten maille, mut tissiä sai vasta seuraavalla heräämisellä. Yöheräilyt ovat kuitenkin vähentyneet radikaalisti, nyt heräillään vain 1-2 kertaa. Aamuisin Sylvi saattaa herätä 6-7 maissa, mutta syötön jälkeen jää höpisemään omaan sänkyyn ja nukahtaa ihan itsekseen, edistystä sekin!



Ja niille tiedoksi, jotka kauhistelevat tätä vauvan huudattamista: Sylvi huusi aikaisemmin jopa 2h putkeen, jos ei nukuttanut tissille, joka ilta. Sitten sorruttiin taas tissinukuttamiseen, jonka vuoksi neiti alkoi heräilemään jopa parin tunnin välein.



Muuten ollut ihana viikonloppu, neiti ollut superhyvällä tuulella! Mun hyvä mieli johtuu myös siitä, ettei mies tee enää töitä viikonloppuna työhuoneen siirryttyä muualle. Sylvi on ihan isin tyttö, isä saa isoimmat naurut. Toisaalta isä ei kaiva räkäpalleroita nenästä, eikä ainakaan vie tissiä suusta iltaisin (mitenkähän olisi jos isäkin voisi imettää?) =)



Pikkuäidin esikoiselle taputukset, hyvähyvä!



Joo meilläkin kuivuu posket, johtuiskohan se tuosta kuolan määrästä?



Kaisa_kissakos se kyseli, meille tulee loppukuussa 6 vuotta avioliittoa täyteen.



Ei Sylvikään kauheasti liiku. Varpaiden löydyttyä kiinnostus kääntymiseen on kadonnut ja mahallaan köllöttely on edelleen ikävää minuutin parin jälkeen...



Me tullaan ehdottomasti hakemaan Urholta liikkumisoppia torstaina, eikä edes aiota myöhästyä tuntia kuten viimeksi!



Pablo-setä kiinnostaa myös. Oltiin torstaina Atskin kahvilassa lounaalla ja vähän mietin jos oltais menty tsekkaileen kuvia, mut porukkaa oli vähän turhan paljon. Toisaalta törmäsin tuttuihin, jotka olivat isommalla jengillä (paljon alle vuoden ikäisiä lapsia) katsomassa näyttelyä. Ateneumista saa muuten Baby Björnin reppuja lainaan, voisi kokeilla kun niissä saa vauvan nenä eteenpäin, toisin kuin meidän manducassa. Sylvi ehkä viihtyisi paremmin ja samalla imisi vaikutteita... (Kuten Berliinissä Bauhaus-näyttelyssä, neiti kirjaimellisesti imeskeli näyttelyesitteen =) )



Ai niin tekniikasta vielä, me annettiin Sylville oma johto, joku ylimääräinen tietokonepiuha tiukalla solmulla, ettei siihen voi kuristua. Annetaan aina tiukan paikan tullen kun mikään muu ei enää viihdytä. Johto on niin mielenkiintoinen, että kaikki huolet, väsymys ja kitinä unohtuu saman tien, suosittelen!



Sitteri heräilee, mukavaa sunnuntaita!



t. Tsili & Sylvi 6kk ja risat

Aurinko hiukan näyttäytyi meille. Ja sade pitänyt taukoa. Esikoinen istuu nyt pöntöllä, sanoi anna minun olla rauhassa, edistystä jälleen. Tomppaa alkoi nyt jokin nyppiin. Joten paremmalla ajalla.

Meillä ei ainakaan tietoakaan mistään auringosta, taukos just sen verran että kerittiin anopilta kotia. Kävin siis minäkin siellä syömässä.



Eihän se koti täysin siistiytynyt, mutta ei nyt ainakaan tarvi pelätä et krotiili purasee pyllystä vessassa. Siitä tulikin mieleeni että Onnea pikkuäidin esikoiselle, sehän rupee kohta olemaan jo ihan iso kun vessassa käy... :)



Josko alkais koomaa ihan vaa huvikseen, ku en sit huvita niin mikään.



Satuilija ja lattialla ähisevä, huuteleva ja varpaitaan tutkaileva Aamu

Syksy ilta alkaa hämärtyä. Kohta tulee talvi kääk! Itse pidän eniten keväästä toukokuussa ollaan menty naimisiinkin ja kesäkuun alussa olen syntynyt. Kesä ihan jees ja syksykin menettelee, mutta talvi ja varsin tämä pimein vuoden aika tympäisee aina.



Ihana tuo meidän esikoinen kun on niin ylpeä siitä, että on jo isopoika. Vielä kun siellä omassa sängyssään viihtyisi heräämättä koko yön. Ensi yön saa olla täällä mummolassa. Täällä nimittäin naputtelen appi-ukon uudella tietokoneella jossa netti toimii hienosti. Tomppa kuolaa mummon sylissä ja esikoinen pistää sisustusta uuteen uskoon.



Nukuin Tompan kanssa päiväunet kun oli pää kipeänä, tämä syksykö se synkistää. Tässä pimeässä se hyvä, ettei pölyt niin näy. Nyt haluu esikoinen päästä pelaamaan Hertan-maailma pelejä papan tietsikalla. Heippatirallaa! Se äitin nettijutuista.



pikkuäiti ja ylpeä esikoinen

Ihan aluksi lämpimät onnittelut Verticialle tulevan vauvan johdosta! Itsekin miehen kanssa podemme vauvakuumetta uudelleen. Testi näytti muutama viikko sitten negaa, eikä vielä oteta paineita tärppäämisestä. Tulee kun on tullakseen. Toisaalta hyvä, ettei vielä ole tärpännyt kun muistelen Kassun odotusaikaa ja ensimmäisen kolmen kuukauden väsymystä. En rehellisesti sanottuna tiedä, kuinka jaksaisin hoitaa Kassua jos olisin nyt yhtä väsynyt kuin vuosi sitten häntä odottaessa.



Kassu kasvaa huimaa vauhtia edelleen. Pituutta 6kk:n neuvolassa 70.7 cm ja painoa 10kg 80g. Eli painon suhteen taitaa edelleen olla muiden edellä. :-) Tosin painonnousu on tasoittunut. Aiemmin tullut noin kg/kk, nyt vajaa 400g viimeisimmän kuukauden aikana. Kassu syö hyvällä ruokahalulla aamu- ja iltapuurot, kalaa, kanaa, possua, nautaa ja kasviksia + hedelmiä soseena. Yöllä syö yleensä kerran, välillä useammin. Toisinaan tuntuu, että roikkuu tississä vähän väliä ottaen hörpyn tai pari. Yöt on etenkin aamupuoleen levottomia. Ukkeli potkii, kääntyilee ja ähisee. Neuvolan mukaan kuuluu ikään kun opettelee liikkumaan. Tekee kuulema samoja juttuja unissaan kuin mitä opettelee valveilla ollessa. Kassu kääntyy ketterästi selältä vatsalleen ja päinvastoin, menee kierimällä eteenpäin ja pakilla taaksepäin sekä kiertää vatsalla ollessaan napansa ympäri. Istua ei osaa vielä täysin ilman tukea ja pystyyn ei omin avuin osaa vielä nousta. Toisaalta odotan kauhulla, mihin kaikkialle ehtiikään kun lähtee sujuvammin liikkeelle...



Meillä ei puhuta ja rehellisesti sanottuna epäilen, ettei yksikään 5-6 kk:n ikäinen mukula puhu mitään "järkevää". Ei pahalla ketään kohtaan. Kassu jokeltelee tyyliin "ähä-ähä" yms ja ottaa kontaktia, hymyilee, nauraa ääneen, hihkuu, murisee...Kassu osoittaa sekä ilon että mielipahan voimakkaasti. Jos jokin ei häntä miellytä, niin se kuuluu ja kauas. Oma tahtoa pikkumiehestä löytyy.



Pitänee tältä erää lopetella ja mennä suosiolla ajoissa nukkumaan. Kassu herättää lähes poikkeuksetta kuuden maissa ja on siinä vaiheessa silmät kirkkaina valmis uuteen päivään...ei siis puhettakaan että enää asettuisi uudelleen nukkumaan.



Taapero82 ja Kassu 6kk ja puolitoista vkoa

sakulla on kauhea naarmu poskessa eikä mitään hajua mistä se tuli. Todennäköisesti raapasi itseään kun hosui tuttiaan. Oli kyl harvinaisen paha ja ihan verinen. Slaagin meinasin saada kun näin sen.



Vettä tullut täälläkin kun esterin hanurista. Nukkuminen ei partsalla onnistunut kun pellit rymisi urakalla.



Meidän pojasta tulee varmaan painonnostaja. Sellainen on tuo pituus-paino suhde. Esikoisesta tulee varmaan hunsvotti taiteilija. Ihmettelen välillä mistäköhän puusta nää meidän omenat on pudonneet.



Sängynlaidalla notkuu päkkänä ja yrittää vahtia ikeniä hankavaa kuolakonetta.

Tompalla menossa iltamaito. Äiti joi juur iltakahvit.. meinaa vaan tuo kahviholismi pitää pintansa. Tompallakin pieni naarmu otassa kun pääsi kynnet tässä kasvamaan. Omat kynnetkin ihan kamalat. Pitäisiköhän laitattaa sellaiset rakennekynnet? Ha-haa olisikohan nuo kauan upeat? Kassu näyttää vähän Tompalta meiltä löytyy sama kiva kietaisu ronsu-body. Latasin kuvia koneelle niin tässä yksi iloksenne. Meillä esikoinen oli vauvana samoissa mitoissa kuin Saku eli siis lyhyempi ja painavampi kuin Tomppa. Vieläkin on sellainen vähän pullukka, mutta muutenkin iso ikäisekseen.

hyvöö yötä

tuollainen kuva, eipä oikein tarkka otos ole. Tomppa siinä osottaa sapuskaa riemunkirjavassa yöpuvussaan, joka ostettiin cm:n mammuttimarkkinoilta. (2pukua yht. 10€)

Onnea pikkuäidin esikoiselle suuresta rohkeudesta. Lahjominen kannustaa.:-)



Mulla on hauis mustelmilla, kun Jupe nipistelee syödessään. Siinä on jotenkin alhaisempi kipukynnys, niin en aina huomaa estellä, tissistä kun nappaa niin karjaisen. Meillä mennään edelleen täysimetykellä ja 1-2 yöheräämisellä, eli näin jatketaan, jos ei neuvolassa muuta neuvota, 5 kk tarkistus luvassa torstaina. Synttärit on vasta 27 päivä, silloin on luvassa pottua tai päärynää, en vielä tiedä kumpaa :-) Viime viikolla alkoi syöttötuolissa istuminen sujua, eli taidan päästä tavoitteeseen, eli opetan istuvaa lasta syömään. Nyt on myös toisten syöminen alkanut etäisesti kiinnostaa, eli hyvällä mallilla mennään.



Liikkuminen ei ole edistynyt muuten, mutta nyt Jupe viihtyy miesten punnerrusasennossa, aika äijä! Eli satunnaisesti päästään puoli metriä eteenpäin/taaksepäin/sivulle, mutta mitään järkevää suunnitelmaa siihen ei ole. Mahalleen kääntyy aina samaa kautta ja selälleen vain sattumoisin (kuka nyt selällään haluis olla???) ;-)



Sellaista viikon alkua



tuuti