Ateistit ovat suvaitsemattomia

ihan ammatikseen lähetystyötä tekeviä.

ammattilähetystyöntekijöitä, tuskin ne tollasia palkkaa kuin täällä vaahtoavat.

Mutta siis mahtavaa. Kohta saadaan "Jumala rakastaa homoja mutta vihaa syntiä" -paskaa ihan ammattilaisen tuutista.

Ateistit kun vetää purkillisen herneitä saman tien nenään niin mikäs sen viihdyttävämpää :p

antaa tulla vaan =). Harvemmin me ateistit valitetaan :).

Nuo voisi olla otannat minun elämästäni. Tässä vähän lisää:

* jäin usein päiväkodissa ilman ruokaa, koska en osallistunut ruokarukoukseen. Vanhempani kävivät tästä lukuisia keskusteluja pk:ssa.

* ala-asteella en osallistunut uskontotunnille (siinä koulussa ei et-opetusta), joten uskovainen luokanvalvojani sanoi minulle, että minun pitää osallistua kesken koulupäivää yläasteen et:n opetukseen. Yläaste 5 km päässä koulustani ja huom!täysin järjetön ja perusteeton vaatimus. Arvatkaa vaan pelottiko pientä 4. luokkalaista ajatus yläasteen oppitunnille osallistumisesta. Muillakin tavoin opettaja näytti kuinka vastenmielinen hänelle olin, koska vanhempani olivat ateisteja.

* eilen hakieassani lasta tarhasta, huomasin lokerossa pyhäkoulumonisteen. Lapseni oli siis osallistunut pyhäkouluun, vaikka selkeästi varhaiskasvatussuunnitelmassa merkintä, ettei osallistu uskonnollisiin tapahtumiin (tunnustuksellisiin). Ja taas keskusteltiin...

Luulisi lapsesta tuntuvan ikävästä kun muut osallistuvat mutta hän ei saa osallistua.

Seiska vastaa: Koska Suomessa on uskonnonvapauslaki, eikä ko. perhe halua lapselleen kyseistä uskontokasvatusta. On päiväkodin henkilökunnan ammattitaidottomuutta ja vanhempien kyvyttömyyttä kasvattajina, jos lapsesta tuntuu ikävältä ko. asia.

Meillä lapset ovat joskus kysyneet, miksi he eivät osallistu kirkon järjestämiin tuokioihin päiväkodissa/ koulussa. Olen vastannut lapsille, että Suomessa on uskonnonvapauslaki, joka mahdollistaa jokaiselle ihmiselle oikeuden valita oman uskontonsa. Meidän perheen vanhemmat ovat uskonnottomia ja kasvattajina haluamme siirtää omaa maailmankatsomustamme lapsillemme. Haluamme tarjota lapsillemme avoimet mahdollisuudet tutustua mahdollisimman objektiivisesti erilaisiin maailmankatsomuksiin ja uskontoihin (etiikasta, moraaliasioista ja arvoista en pk-ikäiselle ole selittänyt mutta iän varttuessa tämäkin on otettava keskusteluun). Meillä on vanhempina oikeus päättää lastemme kasvatukseen liittyvistä asioista ja lapsi voi varttuessaan aikuiseksi itse päättää oman maailmankatsomuksensa ja uskonsa antamiemme eväiden varassa.

Se, että perheemme on uskonnoton ei tarkoita sitä etteikö meillä olisi vahvoja arvoja ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, ympäristön suojelusta ja ihmisyydestä. Kasvatuksemme ydinideana voinee sanoa olevan: Elämisen siten, ettei vahingoita itseään tai muita.

ehkä he eivät unohda

Päiväkodeissa on uskontoa sen takia, että toistaiseksi enemmistö on sitä sinne halunnut. Enemmistön tahdon mukaan sitä mennään monessa muussakin asiassa.

Vaikka perheiden enemmistö kuuluisi johonkin puolueeseen ja hyväksyisi sen puolueohjelman, päiväkodissa ei tule olla puoluepolitiikkaa. Periaatteessahan valtapuolueen edustaja voisi käydä päiväkodissa kerran viikossa pitämässä mukavia, aatteellisia tuokioita.

Päiväkodeissa ja kouluissa on sitouduttava lasten oikeuksien noudattamiseen:

"Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi."

Suomessa on oikeus uskonnonvapauteen ja vanhemmat saavat päättää, haluavatko lastensa osallistuvan esimerkiksi uskonnon harjoittamiseen (virsien veisaamiseen, rukoilemiseen...). Kun päiväkodissa harjoitetaan uskontoa ja ateistiperheen lapsi eristetään täksi ajaksi muista, silloin lasta syrjitään vanhempien mielipiteiden ja vakaumuksen vuoksi.

Aikuisten osalta asiat ovat kunnossa. Suomessa on uskonnonvapaus. Nyt pitäisi kohdistaa huomio lasten oikeuksiin!

Se, että perheemme on uskonnoton ei tarkoita sitä etteikö meillä olisi vahvoja arvoja ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, ympäristön suojelusta ja ihmisyydestä. Kasvatuksemme ydinideana voinee sanoa olevan: Elämisen siten, ettei vahingoita itseään tai muita.

Uskoisin, että useat ateistivanhemmat ajattelevat hyvin samaan tapaan. Pyrkimyksenä on elää tämä ainut elämä hyvin. Oma käsitykseni on, että monet ateistit ovat myös suvaitsevaisia ja kiinnostuneita erilaisista maailmankatsomuksista. Erilaisuus on rikkautta!

millä tavoin ateistit ovat suvaitsemattomia!

t. agnostikko.

Se, että perheemme on uskonnoton ei tarkoita sitä etteikö meillä olisi vahvoja arvoja ihmisoikeuksista, tasa-arvosta, ympäristön suojelusta ja ihmisyydestä. Kasvatuksemme ydinideana voinee sanoa olevan: Elämisen siten, ettei vahingoita itseään tai muita.

Uskoisin, että useat ateistivanhemmat ajattelevat hyvin samaan tapaan. Pyrkimyksenä on elää tämä ainut elämä hyvin. Oma käsitykseni on, että monet ateistit ovat myös suvaitsevaisia ja kiinnostuneita erilaisista maailmankatsomuksista. Erilaisuus on rikkautta!

normaali ihminen riippumatta siitä mitä uskoa tunnustaa vai tunnustaako sitä ollenkaan.

millä tavoin ateistit ovat suvaitsemattomia!

"Mielestäni uskonto on tavallaan virhe ohjelmistossa" sanoi mieheni eilen. Tarkoittaa, että hänen mielestään usko mihinkään yliluonolliseen on tyhmyyttä, eikä hän arvosta ihmisiä, jotka uskovat höpöhöpöjuttuihin. Hänen mielestään uskonto pitäisi kieltää ja kaikki uskonnon opetus lopettaa (myös uskontotiede, joka ei ole "tiedettä", koska se käsittelee uskontoa). Hänen mielestään CERN tulee lopulta todistamaan, että ihmiset ovat koneita ja mitään syytä uskonnolle ei ole.

Meillä oli aiheesta eilen kauhea riitä. En minäkään usko mihinkään uskontoon, mutta minun mielestäni mieheni ajattelumalli on teknouskontoa pahimmillaan. Suvaitsematonta.

varsinkin kun he tuomitsevat uskontojen lähetyskäskyt ja siinä sivussa itse laittavat linkkiä "eroa kirkosta" -sivulle :D

Miten ihmeessä nuo saa rinnastettua? Linkin laittaminen on hieman eri asia kun toiseen maahan matkustaminen ja siellä paikallisen kulttuurin muuttaminen. Sitähän lähetystyö nimittäin on: sen avun (koulutus ja terveyshuolto) nimissä käännytetään ihmisiä ja rikotaan heidän jo vuosisatoja voimassa ollut järjestys - ja vain sillä perusteella, että lähetystyöntekijät + kirkko katsovat, ettei alkuperäisuskonnot ole tarpeeksi hyviä ja nämä ihmiset pitää saada sen "oikean jumualan" piiriin.

Tästä syystä en koskaan anna lähetystyöhön senttiäkään vaan tuen kehitysmaita muiden, riippumattomien järjestöjen kautta.

Uskonnonvapaus ja lapsen oikeudet toteutuvat silloin, kun vanhempi voi päättää, laittaako hän lapsensa seurakunnan järjestämään kerhoon vai kunnalliseen kerhoon. Samoin vanhempi voisi valita, meneekö lapsi koulun jälkeen harrastamaan uskontoa (seurakunta voisi järjestää uskontotunnit koulun jälkeen) vai musiikkia.

Ei voi olla oikein, että valitessaan kunnallisen päiväkodin tai koulun vanhempi joutuu valitsemaan uskontakasvatuksen tai lapsen eristämisen & syrjimisen väliltä.

Päiväkodeissa on uskontoa sen takia, että toistaiseksi enemmistö on sitä sinne halunnut. Enemmistön tahdon mukaan sitä mennään monessa muussakin asiassa.

Vaikka perheiden enemmistö kuuluisi johonkin puolueeseen ja hyväksyisi sen puolueohjelman, päiväkodissa ei tule olla puoluepolitiikkaa. Periaatteessahan valtapuolueen edustaja voisi käydä päiväkodissa kerran viikossa pitämässä mukavia, aatteellisia tuokioita.

Päiväkodeissa ja kouluissa on sitouduttava lasten oikeuksien noudattamiseen:

"Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi."

Suomessa on oikeus uskonnonvapauteen ja vanhemmat saavat päättää, haluavatko lastensa osallistuvan esimerkiksi uskonnon harjoittamiseen (virsien veisaamiseen, rukoilemiseen...). Kun päiväkodissa harjoitetaan uskontoa ja ateistiperheen lapsi eristetään täksi ajaksi muista, silloin lasta syrjitään vanhempien mielipiteiden ja vakaumuksen vuoksi.

Aikuisten osalta asiat ovat kunnossa. Suomessa on uskonnonvapaus. Nyt pitäisi kohdistaa huomio lasten oikeuksiin!

varsinkin kun he tuomitsevat uskontojen lähetyskäskyt ja siinä sivussa itse laittavat linkkiä "eroa kirkosta" -sivulle :D

Miten ihmeessä nuo saa rinnastettua? Linkin laittaminen on hieman eri asia kun toiseen maahan matkustaminen ja siellä paikallisen kulttuurin muuttaminen. Sitähän lähetystyö nimittäin on: sen avun (koulutus ja terveyshuolto) nimissä käännytetään ihmisiä ja rikotaan heidän jo vuosisatoja voimassa ollut järjestys - ja vain sillä perusteella, että lähetystyöntekijät + kirkko katsovat, ettei alkuperäisuskonnot ole tarpeeksi hyviä ja nämä ihmiset pitää saada sen "oikean jumualan" piiriin. Tästä syystä en koskaan anna lähetystyöhön senttiäkään vaan tuen kehitysmaita muiden, riippumattomien järjestöjen kautta.

Se kun uskoaan tunnustava lähtee tekemään lähetystyötä on ihan eri asia kuin se että busseissa on ateistien joku "jumalaa ei ole" -kampanja... Siinä missä uskoaan tunnustavat edellä, ateistit perässä. Jos ateismi olisi vanhempaa perua niin varmasti jossain päin maailmankolkkaa ateisti olisi kertomassa "jumalattomuuden" ilosanomaa toteemiaan veistelevälle alkuperäisasukkaalle.

Omalta kohdaltani mä voin todeta että mä annan hyväntekeväistyyteen KUA:n kautta. Niillä kuitenkin on pitkät perinteet ja valmiit organisaatiot paikallisten ihmisten auttamiseen.

Nuo voisi olla otannat minun elämästäni. Tässä vähän lisää: * jäin usein päiväkodissa ilman ruokaa, koska en osallistunut ruokarukoukseen. Vanhempani kävivät tästä lukuisia keskusteluja pk:ssa. *

Milloin olet syntynyt? En usko tuota kohtaa, että pk-lapsi jäisi ilman ruokaa ellei lue rukousta.

* eilen hakieassani lasta tarhasta, huomasin lokerossa pyhäkoulumonisteen. Lapseni oli siis osallistunut pyhäkouluun, vaikka selkeästi varhaiskasvatussuunnitelmassa merkintä, ettei osallistu uskonnollisiin tapahtumiin (tunnustuksellisiin). Ja taas keskusteltiin...

Tuo on osittain sitä kapeakatseisuutta. Olen itse kai luokittelussa ateisti, vaikka inhoan sitä sanaa. Itse sanon vaan etten kuulu kirkkoon, muu luokkittelu on turhaa. Lapset ei kuulu myös kirkkoo, mutta kun tarhasta kysytään julu ja pääsiäiskirkosta, niin en ikinä kiellä ottamasta lasta mukaan. Lapselle on oikeus itse päättää aikanaan uskostaan jos sellaista on. Miksi kieltäisin kirkkoon viemisen? Ei se uhkaa minun maailamnäkemystä mitenkään. Laspset pitävät kirkkotarinoita tarinoina, ja se kuuluu yleissivistykseen tuntea oman kotimaansa uskonto. Ei se tarkoita että niitä kirkossa käännytetään. samoin askartelemme joulukortteja.

Se on uskonnon tai uskonnottumuuden vapautta että jokainen saa valita itse, myös omat lapset.

oppia tuntemaan muutenkin kuin osallistumalla tunnustukselliseen jumalanpalvelukseen tai pyhäkouluun. Se on sitä yleissivistystä, samalla tavalla kuin tutustumme esim. hindulaisuuteen, islamiin, juutalaisuuteen ja buddhismiin.



Kiitos seiska, vastasitkin jo puolestani kysymykseen, miksi en anna lapseni olla pyhäkoulussa? Aika erikoista muuten, että kukaan ei kommentoi mitään siihen syrjintään ja nöyryytykseen, jota itse olen saanut kokea uskovaisilta (esim. ruoatta jättäminen). Jos nyt joku kysyy olisinko halunnut lapsena rukoilla ruokarukouksen tai osallistua uskontotunneille, niin en taatusti olisi. Missä on uskovaisilla ihmisyys, lähimmäisen rakkaus ja eettiset ohjenuorat silloin, kun pientä lasta pitää nöyryyttää?

fakta, uskot tai et. Melkoista kapeakatseisuutta sinulta kiistää/mitätöidä asia. Tuleeko vaikea olo, että tällaisia toimintatapoja on ollut oikeasti olemassa? Että uskovaiset, hurskaat ihmiset voisivat toimia näin? Tällaistahan tapahtuu tänä päivänäkin, Suomessa ehkä piilotetummassa muodossa, mutta maailmalla hyvin yleistä vieläkin.

keskustelusta pystyy näkemään että ateistit edustavat kaikkea kaunista ja hyvää ja uskoaan tunnustavat kaikkea hirveää ja pahaa.

Ei päiväkodin tai koulun uskontokasvatus uhkaa minunkaan maailmankatsomustani. Kuuluin lapsena kirkkoon ja istuin itse niin koulun uskontotunneilla kuin kirkkokäynneilläkin. Ne vain lisäsivät kriittisyyttäni uskontoja kohtaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että koulu olisi ollut parempi paikka ilman uskontokasvatusta. Sen ajan olisi voinut käyttää paremmin. Uskontojen tuntemus kuuluu yleissivistykseen, mutta nykyisenlainen uskontokasvatus ei ole paras tapa hankkia tätä yleissivistystä. Asiat eivät muutu koskaan, jos epäkohtia ei tuoda esiin.

Minäkin vieni lapseni kirkkoon esimerkiksi häihin ja hautajaisiin. Koulussa he eivät osallistu kirkkoretkille, koska mielestäni kirkkoretket eivät kuulu kaikille tarkoitettuun kouluun. Tunnustuksellinen oman uskonnon opetus on kotien ja seurakuntien tehtävä - ei koulun tai päiväkodin!

Tuo on osittain sitä kapeakatseisuutta. Olen itse kai luokittelussa ateisti, vaikka inhoan sitä sanaa. Itse sanon vaan etten kuulu kirkkoon, muu luokkittelu on turhaa. Lapset ei kuulu myös kirkkoo, mutta kun tarhasta kysytään julu ja pääsiäiskirkosta, niin en ikinä kiellä ottamasta lasta mukaan. Lapselle on oikeus itse päättää aikanaan uskostaan jos sellaista on. Miksi kieltäisin kirkkoon viemisen? Ei se uhkaa minun maailamnäkemystä mitenkään. Laspset pitävät kirkkotarinoita tarinoina, ja se kuuluu yleissivistykseen tuntea oman kotimaansa uskonto. Ei se tarkoita että niitä kirkossa käännytetään. samoin askartelemme joulukortteja.

Se on uskonnon tai uskonnottumuuden vapautta että jokainen saa valita itse, myös omat lapset.

fakta, uskot tai et. Melkoista kapeakatseisuutta sinulta kiistää/mitätöidä asia. Tuleeko vaikea olo, että tällaisia toimintatapoja on ollut oikeasti olemassa? Että uskovaiset, hurskaat ihmiset voisivat toimia näin? Tällaistahan tapahtuu tänä päivänäkin, Suomessa ehkä piilotetummassa muodossa, mutta maailmalla hyvin yleistä vieläkin.

Mitä olen kiistänyt sanomalla etten itse oikein usko tuota, että tarhassa eivät olisi antaneet päiväkoti-ikäiselle lapselle ruokaa. Jos se on totta, niin siitähän olisi pitänyt nostaa oikeusjuttu! Täysin laitonta. Ja se että vanhempasi ovat vain keskustelleet asiasta, tuntuu vähättelyltä. Miten itse toimisit, jos sun lapsi ei saisi ruokaa?? Siksi vaikea uskoa.

Toiseksi, kuten itse sanoin, en itsekään usko. Emme kuulu kirkkoon, eikä lapsemmekaan kuulu. Eikä tule vaikea olo että tuollaisia toiminta-tapoja on ollut, miksi itse kantaisin siitä syyllisyyttä. En ole ikinä uskonut että uskovaiset ovat sen parempia tai hurskaampia ihmisiä kuin me muutkaan.

halusin tuoda esille, että en itse koe myöskään itseäni parempana ihmisenä. Täällä pääkaupunkiseudulla tarhat ja koulut ottavat hyvin huomioon ateistit mielestäni. Aina kysytään, jos on jotain kirkkoon liittyvää.

Korostan myös että en edelleenkään näe syytä miksi lapseni ei voisi sen jälkeen kun meiltä on kysytty mennä muiden mukana kirkkoon. Se ei tarkoita että hän kääntyisi uskoon ja vaikka kääntyisikin aikanaa se olisi hänen oma valintansa.

Jos lapset kysyvät kuka on jeesus ja mikä on jumala tai mikä on enkeli, niin kerron, että ne ovat tarinoita, ja jotkut uskovat että ne ovat olemassa. En tuomiste mielenkiinnosta tai käske olemaan puhumatta asioista.

Olisitko itse suuttunut lapsellesi jos hän joku päivä päättäisi kääntyä uskoon? Sekö on suvaitsevuutta?

Olen uskonnoton. Minulla on paljon hyvin uskonnollisia ystäviä. Vaikka meillä ei ole yhteistä maailmankatsomusta, olemme samaa mieltä ainakin siitä, ettei kukaan meistä ole täydellinen :)

keskustelusta pystyy näkemään että ateistit edustavat kaikkea kaunista ja hyvää ja uskoaan tunnustavat kaikkea hirveää ja pahaa.