Minkälainen on pilalle lellitty lapsi aikuisena?

talomme pohjakerroksessa, polttelee siellä ruohoa silloin tällöin. Ei voi antaa avainta asuntoomme kun varastelee. Isänsä joutuu maksamaan sen kaikki kulut kun ei vieläkään oppinut sanomaan sille ei. Poika ei ole pystynyt pitämään yhtäkään työpaikkaa. Tienaa lisäksi rahaa hakemalla reseptilääkkeitä ja myymällä niitä väärinkäyttäjille. Nuorempana, kun asui äitinsä luona, soitteli aina iltaisin miehelleni ja sanoi olevansa yksin kotona ja ei ole syönyt koko päivänä... näillä stooreilla pääsi sitten aina isänsä kanssa ulos syömään, kunnes lakkasi uskomasta sen se sepustuksiin. Oli jo nuorena mestari manipuloimaan molempia vanhempiaan, sai niiltä aina kaiken mitä halusi. Nyt ei kumpikaan halua sitä nurkkiinsa mutta eivät voi kadullekaan laittaa, yrittävät hommata sille ennenaikaiseläkettä ja luulevat että sillä pääsisivät eroon kun poika saisi säännöllistä rahaa tekemättä mitään. Veikkaan että ei tuu onnistumaan...

Se että on tottunut saamaan kaiken jää elämään luonteeseen. Minä olen aina saanut kaiken ja tulen vastaisuudessakin saamaan kaiken. Otan sen mitä tarvitsen kuten eräs viisas kerran kirjoitti.

Mitä jos tyypillä ei ole älynlahjoja siihen niin tuskin sitä vaan menee minkään yrityksen johtajaksi;)

Hänellä on suhteellisen huono itsetunto, eikä lainkaan kunnianhimoa mihinkään. Mitään ei vanhemmiltaan koskaan saanut.

En ole koskaan tavannut hänenkaltaista ihmistä sairaalloisen vaatimaton.



Kun tapasimme hänellä oli vain välttämättömät tarvikkeet: yksi puku+kauluspaita, 2 paria sukkia toiset käytössä toiset pesussa.

Asuntoa koristi yksi patja olohuoneen lattialla. Makuuhuoneessa oli vain verhot. Hän ei ole tehnyt eläessään koskaan töitä koska ei tarvitse mitään(eikä oikein vieläkään usko saavansa mitään edes tehtyään töitä). Onneksi minä tulin kuvioihin ja nyt hän on ymmärtänyt ettei ollut kovinkaan terve. Lapseni kasvatan hemmoittelemalla sopivasti. Mies ei kuluta rahaa mihinkään joten voin käyttää kaiken itselleni ja lapselleni :)

no ei kai kumpikaan ääripää todista toista ääripäätä oikeaksi?

muille aika ystävällinen, vaikkakin hieman itsekeskeinen.



Aika epävarma hän loppujen lopuksi on, ei itsenäisesti saa hirveästi aikaa, ja vaatii vanhemmiltaan hirveästi vahvistusta kaikesta. Käyttää ahdistukseen lääkkeitä, eikä oikein pärjää yksin, eikä oikein uskalla ottaa vastuuta.

kohtaa paljon n. 23-33-vuotiaita korkeakouluopiskelijoita tai jo loppututkinnon suorittaneita (useimmat akateemisista perheistä) joille ei näytä lainkaan auenneen se seikka, että työssä työnantaja maksaa rahaa tietyistä työsuorituksista, ei siitä että he 'toteuttavat itseään' 7,5 h/vrk mahdollisimman parhaalla ja elämyksellisellä tavalla. Jos tämä ei toteudu, niin sitten kiukutellaaan avoimesti.



Vaikuttaa siltä, että tuollaista erityisesti esiintyy niillä, joille kaikki siirtymät ovat olleet ylen pehmennettyjä - vanhemmat maksoivat preppauskurssin, asuvat vanhempien ostamassa asunnossa, kesätöissä ei ole ollut mikään pakko käydä jne.



ja by the way, olen itsekin yliopistotaustainen.

että jos valtio asettaa mitään vaatimuksia yliopiston henkilökunnalle, akateeminen vapaus ja kaikki pyhä on heti uhattuna.

kohtaa paljon n. 23-33-vuotiaita korkeakouluopiskelijoita tai jo loppututkinnon suorittaneita (useimmat akateemisista perheistä) joille ei näytä lainkaan auenneen se seikka, että työssä työnantaja maksaa rahaa tietyistä työsuorituksista, ei siitä että he 'toteuttavat itseään' 7,5 h/vrk mahdollisimman parhaalla ja elämyksellisellä tavalla. Jos tämä ei toteudu, niin sitten kiukutellaaan avoimesti. Vaikuttaa siltä, että tuollaista erityisesti esiintyy niillä, joille kaikki siirtymät ovat olleet ylen pehmennettyjä - vanhemmat maksoivat preppauskurssin, asuvat vanhempien ostamassa asunnossa, kesätöissä ei ole ollut mikään pakko käydä jne. ja by the way, olen itsekin yliopistotaustainen.

Vai nauraa aitiossa kun tämä hemmoteltu pettyy kun ei saa? Kummasta te saisitte nautinnon? Minusta on mukava solvata näitä hemmoteltuja äidin ja isän kultia.

ihminen, juuri tuo, joka oireilee psyykkisesti. Toisaalta kadehdin sitä valtavaa huomiota, mitä hän vanhemmiltaan edelleen aikuisenakin naisena saa, äitinsä tekee ruuat, siivoaa, hoitaa lapset, ihan mitä vaan, jotta tyttärensä ei tarvitsisi tehdä mitään.



Ja toisaalta tiedän, että oman äitini kasvatustyyli on kuitenkin oikeampi, minusta on tullut paljon menestyneempi, terveempi ja onnellisempi ihminen oikeastaan millä tahansa mittarilla mitattuna. Mutta silti.. olisihan se ihanaa, kun saisi silloin tällöin olla vanhempiensa maailmankaikkeuden keskipiste :)

Onko hemmoteltu ihminen automaattisesti paha? Raamatussa Josef oli hemmoteltu mutta kävi legendaarisen "elämänkoulun". Pahoja itseasiassa olivat hänen kateelliset veljensä. Tämän palstan kirjoittajista moni muistuttaa Josefin verenhimoisia veljiä.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2009 klo 19:42"]

Hänellä on suhteellisen huono itsetunto, eikä lainkaan kunnianhimoa mihinkään. Mitään ei vanhemmiltaan koskaan saanut.
En ole koskaan tavannut hänenkaltaista ihmistä sairaalloisen vaatimaton.

Kun tapasimme hänellä oli vain välttämättömät tarvikkeet: yksi puku+kauluspaita, 2 paria sukkia toiset käytössä toiset pesussa.
Asuntoa koristi yksi patja olohuoneen lattialla. Makuuhuoneessa oli vain verhot. Hän ei ole tehnyt eläessään koskaan töitä koska ei tarvitse mitään(eikä oikein vieläkään usko saavansa mitään edes tehtyään töitä). Onneksi minä tulin kuvioihin ja nyt hän on ymmärtänyt ettei ollut kovinkaan terve. Lapseni kasvatan hemmoittelemalla sopivasti. Mies ei kuluta rahaa mihinkään joten voin käyttää kaiken itselleni ja lapselleni :)

[/quote]

Sinulla on sairas elämän tyyli. Se että on rahaa ei tarkoita että niitä pitää käyttää. Jos miehesi säästää ei se tarkoita että sinä voit käyttää ne rahat

Kun mies on tuollainen hemmoteltu iltatähti, saanut aina kaiken haluamansa. Nyt on menestyksekäs yrittäjä, haluaa saavuttaa haaveilemiaan asioita ja on valmis tekemään töitä niiden eteen.

Kun mies on tuollainen hemmoteltu iltatähti, saanut aina kaiken haluamansa. Nyt on menestyksekäs yrittäjä, haluaa saavuttaa haaveilemiaan asioita ja on valmis tekemään töitä niiden eteen.

Minulla oli hemmoteltu prinsessa työtoverina, onneksi ei ole enää. Aina kun olisi pitänyt itse ajatella ja ottaa vastuuta töissä ihan siis hänen omista projekteistaan, hän heittäytyi avuttomaksi pikkutytöksi. Neuvoin kyllä mutta en ryhtynyt tekemään hänen töitään ja siitä seurasi kaikenlaista kiukuttelua.

Missään nimessä hän ei voinut esim. tehdä edes hetkellisesti pidempään töitä vaikka se olisi ollut välttämätöntä, kun piti päästä kuntosalille juuri tietyllä kellonlyömällä...eipä sitten meillä kovin kauan ollutkaan. Ymmärsi ihan itse lähteä kun ei ne prinsessan elkeet menestyneet meillä, ehkä siellä uudessa paikassa menee paremmin.

Minun tuntemani pariskunta on lapsia vielä 40-vuotiaina, perheellisinä ihmisinä. Vanhemmat rahoittavat edelleen heidän elämäänsä, hoitavat heidän lapsiaan todella paljon ym. Ja mikäpä siinä, eipä se meiltä muilta ole pois.

Mutta: kun nämä ihmiset tulevat muille, ihan oikeasti aikuisille ja omasta elämästään vastuun ottaville ihmisille kertomaan, miten heidän pitäisi elämäänsä elää, ottaa aivoon - ja paljon. Ihan yhtä hyviä neuvoja saa alakoululaisilta...

No minun tuttavapiirissäni se hemmoteltu 24-vuotias "tyttö" on kyllä todella lapsellinen ja naivi ikäisekseen. On varakkaan perheen lellitelty prinsessa, joka saanut aina kaiken haluamansa, paljon matkoja, paljon luxustuotteita jne. Mitään ei ole tarvinut tehdä asioiden eteen, esim. auttaa siivouksessa, pyykkäyksessä, vaikka asui kotona 22 vuotiaaksi. Äiti hoito kaiken, myös kesätöyöpaikan hommaamisen, auton ja ajokortin hankinnan, auton huollot (tyttö sai oman BMW:n), auton vakuutukset hoitaa vanhemmat ja maksaa kaiken.

Tämä tyttö on aika itsekeskeinen, ja mukavuudenhaluisin ihminen ketä tiedän. Nytkin kun asuu jo omistusasunnossa (kolmio tietenkin) niin äitinsä käy sielä siivoamassa... Ja edelleen maksaa mm. matkat Kaukomaille perheen kanssa. Vanhemmat auttoivat asunnonhankinnassa ja sisustuksessa. Tälle neidille ei kelpaa kuin luxustuotteet. Kaikki pitää olla kalleinta ja parasta, koti on sisustettu kuin sisustuslehdessä (tyyliin omakotivalkoinen). On tehty asuntoon remontit viimeisen päälle.

Ihan mukava tyttö, mutta kovin itsekeskeinen, mukavuudenhaluinen, laiska ja lyhytjännitteinen. Kaikki pitäisi tulla kuin tarjottimella. Kaikessa asiassa vaivaa vanhempiaan, mitään ei tehdä itse. Kovatie on tällaisella kasvaa oikeasti aikuiseksi. Laittaa aina oman mukavuuden ja itsensä toisten edelle. Ei häpeä vaivata turhaan sukulaisia, ja pyytää apua joka ikiseen asiaan.

Pitäisi määritellä "pilalle lellitty". Jos se tarkoittaa, että lapsi saa kaiken periksi ja mitään sääntöjä, rajoja ei ole (esim. jos kiukuttelee ruokapöydässä niin saa jotain herkkua että huuto loppuisi, jos ei suostu menemään hampaanpesulle niin saa valvoa kunnes nukahtaa, jos haluaa lelun kaupassa niin saa aina ja tällaista jatkuvasti) niin uskoisin, että ainakaan ihmiselle ei kehity minkäänlaista kykyä käsitellä negatiivisia tunteita ja pettymyksiä.

Sen sijaan lasta ei varmaankaan voi kehua, helliä ja huomioida liikaa.

Oma pikkusisko. oli lellikki pienenä. Aikuisena hän on kadehdittavan itsevarma. Hyvin menestynyt. Empaattisuutta voisi olla muita kohtaan. 

Yleensä mikään ei suju ja kaikki aina on pilalla kun ei saa kaikkea mitä haluaa kun on tottunut siihen. Raha asiat eivät suju todellakaan hyvin kun tuhlannut kaikki rahat vaatteita ostellen.

Tunnen kolme sisarusta, jotka ovat tunnekylmästä kodista, mutta siivoamisen lisäksi heidän ei lapsuudessaan tarvinnut kuin opiskella. Jokainen heistä on hyvin menestynyt siinä mitä ovat alkaneet tekemään.

Siviilissä taas ei mene kovin vahvasti Yksi eronnut yh, toisella täysin tossu mies joka tekee kotona k a i k e n. Ja kolmannella "normaali mies". Kolmas seurustellut jonkun 2-3vuotta ja ovat eronneet varmaan yli kymmenkunta kertaa. Koko sisaruslauma on todella itsekästä ja kovaa porukkaa. Eivät varmasti tee mitään, mistä eivät odottaisi vastapalvelusta. Paitsi eläinten kanssa. Olen yllättynyt siitä että kolmikolla on eläimiä yhden kotieläintilan tarpeiksi :D

Olen sivusta seuranneena ihmetellyt kuinka heillä voi olla suht hyvät välit keskenään.