Miesystäväni isosisko kärsii lapsettomuudesta, miten kertoa että meillä yritys päällä myös?
Olemme miesystäväni kanssa päättäneet nyt jättää ehkäisyn pois. Valmistun ensi kesänä ja lapsi saa tulla jos on tullakseen. Mieheni useita vuosia vanhempi sisko on juuri hiljattain avautunut veljellensä siitä, kuinka miehensä kanssa ovat jo pitkään yrittäneet lasta ja ovat nyt aloittamassa hoidot.
Minusta tuntuu jotenkin tahdittomalta kertoa heille aikeistamme, mutta mieheni taas haluaisi kertoa siskollensa. Emme haluaisi mitenkään pahoittaa heidän mieltänsä tai lisätä heidän stressiään asiassa. Miten te lapsettomuudesta kärsineet olette suhtautuneet läheisienne vauvauutisiin?
Kommentit (67)
Eikö riitä jos kerrotte sitten kun lapsi on tulollaan?
kertooko kukaan haluamme tulla raskaaksi ???
No enpä ole ikinä kuullutkaan moista.
Sitten kun olet plussannut ja eka ultra on ohi, voitte kertoa.
Se että kärsii lapsettomuudesta ei tarkoita ettei voi iloita toisen onnesta.
Ei kaikesta tarvitse avautua kaikille, varsinkaan näin yksityisestä asiasta. Oletko edes läheinen kälysi kanssa, ap? Toivottavasti teillä kaikilla tärppää kohtuullisessa ajassa. :)
kaikista pahin on kun pläjäytettään märkärätti naamalle, tsadaa olen raskaana
Ehdottomasti, jos vain suinkin hempeä varoitus asiasta
--6 vuotta lapseton--
siitä, että te harrastatte seksiä ilman ehkäisyä? Aika tahditonta. Eri asia on, että juuri näinhän useimmat lapset saavat alkunsa. Ja lapsista kyllä sitten puhutaan ja niiden odotuksesta. Mutta ei kyllä tuosta "yritys päällä" -vaiheesta. Tai en ole kyllä kenenkään ystäväni kuullut puhuvan, vaikka tällä(kin) hetkellä heitä on peräti 8 äippälomalla, joten sitä "yritystäkin" lienee riittänyt menneiden vuosien aikana.
Voi jessus! Miksi pitäisi kertoa, että yrittää lasta? Puhukaa asiasta sitten, kun on OIKEASTI jotain kertomista.
Se että kärsii lapsettomuudesta ei tarkoita ettei voi iloita toisen onnesta.
Eräs läheiseni kärsii lapsettomuudesta ja käy hoidoissa. Puhuin hänen kanssa viimeksi, kun hän oli juuri saanut tietää yhden ystävänsä saaneen lapsen. Hän itki lohduttomasti tyyliin "tämäkin petturi vielä!". Olin aivan hämmästynyt. Aivan kuin koko hänen kaveripiirinsä pitäisi kuolla sukupuuttoon vain sen takia, että tämä yksi ihminen ei onnistu, hoidoista huolimatta, tulemaan raskaaksi. Ei kyllä vaikuttanut todellakaan voivan iloita toisen raskaudesta vaan se teki tuon ihmisen aivan hysteeriseksi.
Mutta tuntuu, että salaamme nyt jotain mistä jäämme sitten "kiinni" jos meillä alkaa odotus. Miehen sisko kun nyt tosiaan on asiasta alkanut veljellensä avautumaan, niin tuntuu kuulemma vähän vaikealta puhua aiheesta, kun tuntuu että salaillaan. Mutta tuota juuri pelkäsin, että saattaisi pahoittaa heidän mieltänsä. Mutta pahoittavatkohan kuitenkin kun/jos kuulevat sitten meidän odotuksesta ja vielä lisäksi, ettemme kertoneet?
ap
siitä, että te harrastatte seksiä ilman ehkäisyä? Aika tahditonta. Eri asia on, että juuri näinhän useimmat lapset saavat alkunsa. Ja lapsista kyllä sitten puhutaan ja niiden odotuksesta. Mutta ei kyllä tuosta "yritys päällä" -vaiheesta. Tai en ole kyllä kenenkään ystäväni kuullut puhuvan, vaikka tällä(kin) hetkellä heitä on peräti 8 äippälomalla, joten sitä "yritystäkin" lienee riittänyt menneiden vuosien aikana.
viimeksi oli kahta vaille, etten purskahtanut itkuun. Rääkkäystä pahimmalla ärrällä :S :(
-se 6 vuotta lapseton-
Kertokaa ihmeessä kaikista pahin on kun pläjäytettään märkärätti naamalle, tsadaa olen raskaana
Ehdottomasti, jos vain suinkin hempeä varoitus asiasta
--6 vuotta lapseton--
Onko se nyt jotenkin erikoista ja odottamatonta, että kaksi parisuhteessa elävää saavat perheenlisäystä? En millään ymmärrä sua. Sorry.
tomuutta laisinkaan. Ei nyt varsinkaan avautua jostain yrityksestä. Se nyt on varsin intiimi asia, enkä itse ainakaan haluaisi tietää muiden yrityksestä yhtään mitään.
Itse olen kärsinyt lapsettomuudesta ja tiedän kuinka rankkaa ja elämää hallitsevaa se on ja kuinka vaikea on välttää katkeruuden tunteita. On myös erittäin vaikea iloita muiden raskauksista. Mutta se on ihan sama, miten sen raskausuutisen töräyttää - tuska omasta lapsettomuudesta on aina ihan sama. Oikeastaan ainoa asia, joten voi hieman helpottaa lapsettoman tuskaa, on kertoa ekaksi asia vaikka puhelimessa, jotta lapseton voi hetken työstää asiaa yksikseen eikä tarvitse hallita ilmeitään, kuten face-to-face -tilanteessa.
T: kahden lapsen äiti
siitä, että te harrastatte seksiä ilman ehkäisyä? Aika tahditonta. Eri asia on, että juuri näinhän useimmat lapset saavat alkunsa. Ja lapsista kyllä sitten puhutaan ja niiden odotuksesta. Mutta ei kyllä tuosta "yritys päällä" -vaiheesta. Tai en ole kyllä kenenkään ystäväni kuullut puhuvan, vaikka tällä(kin) hetkellä heitä on peräti 8 äippälomalla, joten sitä "yritystäkin" lienee riittänyt menneiden vuosien aikana.
viimeksi oli kahta vaille, etten purskahtanut itkuun. Rääkkäystä pahimmalla ärrällä :S :(
-se 6 vuotta lapseton-
Että te kaikki lapsettomat ajattelette suoraan, että kaikki teidän lapsettomat ystävät todellakin haluaa lapsia. Kun nyt olette jo ajatuksen tasolla hyväksyneet tämän asian, ei ole yllätys, kun joku sitten ilmoittaa teille asiasta (siis vasta siinä vaiheessa), kun asiassa on jotain ilmoitettavaa eli lapsi joko syntynyt tai vähintäänkin kasvamassa kohdussa.
Kertokaa ihmeessä kaikista pahin on kun pläjäytettään märkärätti naamalle, tsadaa olen raskaana
Ehdottomasti, jos vain suinkin hempeä varoitus asiasta
--6 vuotta lapseton--
Onko se nyt jotenkin erikoista ja odottamatonta, että kaksi parisuhteessa elävää saavat perheenlisäystä? En millään ymmärrä sua. Sorry.
Sitä ei vaan haluaisi elää jatkuvassa pelossa millon tulee seuraava isku kasvoille (en tiedä monta yllätystä vielä kestän)
Ja se on paljon helpompi, kun tietää, että toiset yrittää. Heidän tapaamisiaan pitää skarpata lähitulevaisuudessa.
Varautua pahimpaan iskuun.
Toki olen onnellinen ystävien kavereiden, tuttavien ja sukulaisten lapsista. Mutta se ensireaktio pelottaa AINA!
Siinä näkee aina sen kauhean raakuuden, mitä itse ei saa ehkä koskaan kertoa?
-se 6 vuotta lapseton-
siitä, että te harrastatte seksiä ilman ehkäisyä? Aika tahditonta. Eri asia on, että juuri näinhän useimmat lapset saavat alkunsa. Ja lapsista kyllä sitten puhutaan ja niiden odotuksesta. Mutta ei kyllä tuosta "yritys päällä" -vaiheesta. Tai en ole kyllä kenenkään ystäväni kuullut puhuvan, vaikka tällä(kin) hetkellä heitä on peräti 8 äippälomalla, joten sitä "yritystäkin" lienee riittänyt menneiden vuosien aikana.
viimeksi oli kahta vaille, etten purskahtanut itkuun. Rääkkäystä pahimmalla ärrällä :S :( -se 6 vuotta lapseton-
saa tulla??!!?
Eli kun et itse tule raskaaksi ei ystäväsikään saa tulla??!!?
-se 6 vuotta lapseton-
kiitos kommenteistasi, puhut ainakin kokemuksesta. Tätä siis pohdimme, että olisiko asia helpompi ottaa vastaan näin "yritys"-tietona vaiko sitten vain täräyttää "odotus"-tietona, kun on lukuisat kerrat puhelimessa ensin kuunneltu heidän yrittämisestä, tutkimuksista ja hoidoista ja itse oltu hiljaa salaten oma yritys.
Vaikealta tuntuu päättää, että mitä tehdä. Emme millään haluaisi heidän mieltänsä pahoittaa yhtään sen enempää tai pahemmin kuin on "pakko".
ap
minä en lähde tähän mukaan, sorry
Eli kun et itse tule raskaaksi ei ystäväsikään saa tulla??!!?
-se 6 vuotta lapseton-
jos mulla läheinen ihminen kärsisi lapsettomuudesta ja kertoisi hoitoihin menosta niin kyllä varmaan kertoisin että meilläkin on lapsi toiveissa. Jotenkin tuntuisi paremmalta antaa joku "ennakkovaroitus" että raskausuutisia saattaa olla tuloillan.
mutta silti moukka kertoessasi "yrittäväsi lasta" niin miten olisi keskustelun avaaminen siltä suunnalta, että "ollaan miehen kanssa jo puoli vuotta yritetty perheenlisäystä, mutta ei vain kuulu. Pitäisikö tässä vaiheessa jo huolestua asiasta? Missä vaiheessa olisi hyvä mennä tutkimuksiin?" Näin teillä olisi ikään kuin jotain yhteistä.
kertokaa sitten kun tulet raskaaksi.