Raskausdiabeteksen seuranta?
Heips!
Kerttokaahan uteliaalle kokemuksia, miten Jyväskylässä (tai ihan missä vaan Suomessa, varmaan aika sama kaikkialla) seurataan raskausdiabetestä? Olis kiva tietää, mitä luultavasti on nyt edessä.
Rv 26 sokerirasitustesti oli vielä normaali. Nyt sitten kiihtyvällä tahdilla ruvennut olemaan neljää plussaa aamupissassa jne. niin sain mittarin ja olen mittaillut sokereita 3-6 kertaa päivässä viikolta 34 alkaen. Nyt viikko 35 ja 6 päivästä ehkä neljänä menee aamupalan jälkeiset sokerit yli (7.8 raja-arvo, mulla arvot 8-9.5 välillä) ja parina päivänä viidestä jää kiinni lounaan tai päivällisen jälkeen sokerit yli sen 7.8. Varmaan menis joka päivä, jos söis sitä samaa, mitä söi sillon kun arvot meni yli.
Nyt mulla on muutaman päivän päästä soittoaika äitiyspolille, ja pitää kertoa mitä ons yönyt ja mitä arvot on näyttänyt. Sen tiedän, että parinv iikon päästä muutama viikko ennen LA:ta on kokoarvio. Mutta entä sitä ennen? Antavatko jotakin tarkkoja ruokavaliovinkkejä vai pitääkö käydä sairaalassa vai mitä. Netistä olen yrittänyt etsiä vinkkiä syömiseen, mutta musta ei ole löytynyt mitään kovin fiksua. Toisaalta kaikkee saa syödä, sit kuitenkin pitää välttää liikaa hiilihydraattia. Mutta mistä sen tietää mitä ja miten paljon voi syödä? Muroja ei näemmäa inakaan maidon ja banaanin kanssa voi, puuroa testasin, jugurtin kanssa ei toiminut. Kaks paahtoleipää taas ei mennyt yli... Syönkö siis vain paahtoleipäaamiaisia, ei puuroa tai muroja vai miten tää perstuntumalta tästä etenee...
Kommentit (16)
olen jyväskylän alueelta ja mulla todettiin raskausajan diabetes, oliko se viikko 32. Loppuajan mun piti pistää insuliiniä ja olen piikkikammoinen. Sitä ennen mulle annettiin sokerin seuranta välineet kotiin, seurasin kotona ja kävin neuvola seurannossa ja äitipolilla seurasivat myös. Diabetes hoitajan luona kävin myös ja sieltä sain erinomaisen listan, mistä tulee minkäkin verran hiilihydraattia ja mitä voi syödä ja minkä verran. Nyt mulla on 1v4kk ikänen lapsi ja toukokuussa todettiin oikea diabetes. Aamuarvot ovat 7-7.3 eivät vielä pahat,mut liikaa kuitenkin ja raskausaikana suurin arvo oli hieman yli 7. Ihme, et ne antaa sun olla noin kauan, ennen kuin laittaat piikille, vaikka sama sairaala kyseessä. Mulle sanottiin, et lapsen parasta ajatellaan ja sitä et lapsi ei olis liian iso, synnytys käynnistettiin pari viikkoa etuajassa ja lapsi painoi 3,8kg
Se on kakkostyypin diabetes, joka aktivoituu raskausaikana, kun insuliinia ei erity tarpeeksi äidille ja vauvalle. Ja on varoittava merkki siitä, et kandee laihduttaa, ettei sairastu myöhemmin...
ettei diabetestä ole ollut jo ennen raskautta?
on hyviä hoitokeinoja raskausdiabetseen. Hiilihydraatit minimiin. Leiväksi valitsisin ruisleivän, jossa mahdollisimman paljon kuitua ja mahd. vähän hiilihydraatteja esim. Vaasan tumma Kuitukunkku on on sopinut mulle.
Jopa kaurapuuro saattoi nostaa minun verensokeria liikaa.
Vihanneksia voi syödä miten paljon vaan.
Itse kävin ravitsemusterapeutinkin juttusilla ja sain hyviä vinkkejä.
Tauti on pysynyt kurissa ilman insuliinia, nyt rv 40+3. Sokeriarvot nousee heti, jos syö "väärin". Esim. eilen söin grahamjauho-pohjaan tehtyä omenapiirakkaa ja heti nosti sokeriarvoja yli suositusten.
Raportoin mun sokeriarvoista viikottain diabeteshoitajalle. Skannaan tuosta seurantavihosta ja lähetän sähköpostin liitteenä ja soittelen perään.
Liikuntakin tekee sokeriarvoille hyvää, mutta näin loppuraskaudessa ei enää oikein jaksa.
ja pissatesti oli sokerin kohdalta ekaa kertaa plussalla, neuvolan täti huomautti siitä ja kyseli, mitä olin aamupalaksi syönyt, mutta ei sitten antanut muita ohjeita. Mulle tehtiin sokerirasituskoe raskausviikolla 26 ja arvot oli silloin hyvät. Nyt rv.30 Voikohan sokeripitoinen aamiainen ennen mittausta saada arvot nousemaan vai alkaako sokerit nyt nousta, kun raskaus näin pitkällä. Syön kyllä monipuolisesti ja liikun päivittäin, mutta taidan syödä kuitenkin liikaa, kun painoa tulee helposti, myös näin raskaana. Muuten raskaus ollut ns. normaali ja suht helppo, eka tosin :)
...on varsin tavallista ja yks osin synnynnäinenkin munuaisten toiminnan häiriö, esim. mulla on aina ollut noin viikolta 26 asti aamupissassa sokeria ihan riippuen siitä olenko ennen neuvolaa syönyt aamupalaa vai en. Jos olen syönyt, sokeria on. Kuitenkin aina sokerirasitustesti ollut hyvä eikä vereen asti sokeri mennyt. Joskus olen kyllä miettinyt, meniskö vähän sittenkin ainakin joskus, koska olan aika pienikokoinen ja lapset olleet kaikki yli nelikiloisia, tiedä sitten... Ehkä vaan hyvä istukka jne. aina sanovat, että valtavan kokoinen ja paljon lapsivettä jne.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2009 klo 21:42"]
olen jyväskylän alueelta ja mulla todettiin raskausajan diabetes, oliko se viikko 32. Loppuajan mun piti pistää insuliiniä ja olen piikkikammoinen. Sitä ennen mulle annettiin sokerin seuranta välineet kotiin, seurasin kotona ja kävin neuvola seurannossa ja äitipolilla seurasivat myös. Diabetes hoitajan luona kävin myös ja sieltä sain erinomaisen listan, mistä tulee minkäkin verran hiilihydraattia ja mitä voi syödä ja minkä verran. Nyt mulla on 1v4kk ikänen lapsi ja toukokuussa todettiin oikea diabetes. Aamuarvot ovat 7-7.3 eivät vielä pahat,mut liikaa kuitenkin ja raskausaikana suurin arvo oli hieman yli 7. Ihme, et ne antaa sun olla noin kauan, ennen kuin laittaat piikille, vaikka sama sairaala kyseessä. Mulle sanottiin, et lapsen parasta ajatellaan ja sitä et lapsi ei olis liian iso, synnytys käynnistettiin pari viikkoa etuajassa ja lapsi painoi 3,8kg
[/quote]
Miten piikkikammoisena pystyit ottamaan itseltä verensokerin? Itselläni alkaa vs seuranta keskiviikkona ja olen hyvin piikkikammoinen ihminen, enkä siedä niitä yhtään. Varsinkin kauhistuttaa, se että pidän sormenpäähän pistämistä vielä kamalampana kuin sitä, että multa otettais verikokeet kyynärtaipeesta. Tässä olen eilisestä neuvolan soitosta ollut nyt ihan paniikissa ja nukkunut en ole ollenkaan tämän asian takia. Ja mietityttää tietenkin että jos kerran ammattilaistenkin on vaikea saada otettua multa verensokeria sormenpäästä, niin miten mä pystyn siihen itse, useasti päivässä. Tällä hetkellä niin ahdistunut ja stressaantunut olo koko asian tiimoilta. Mulla todettiin sokerirasituksessa kaikissa kolmessa arvoissa pientä nousua. Onko se vs seuranta sitten koko loppuraskauden ajan vai vähennetäänkö mittauksia jos arvot näyttävät olevan kohillaan useamman päivän ajan?
[quote author="Vierailija" time="16.09.2009 klo 21:44"]
Se on kakkostyypin diabetes, joka aktivoituu raskausaikana, kun insuliinia ei erity tarpeeksi äidille ja vauvalle. Ja on varoittava merkki siitä, et kandee laihduttaa, ettei sairastu myöhemmin...
[/quote]
Höpö höpö. Millähän sitten selittyy se, että raskausajan diabtes yleensä häipyy synnytyksen jälkeen eikä kaikille välttämättä edes tule oikeaa kakkostyypin diabetestä? Ja pitäisikö minun laihduttaa normaalipainosta alipainon puolelle, vain jotta välttäisin diabeteksen? Ei kiitos. Perintötekijöilleen kun ei mitään voi.
Mutta itse asiaan. Liikunnalla ja ruokavaliolla on mulla pysynyt arvot ihan ihanteellisissa lukemissa, vaikka tulikin raskausdiabetesdiagnoosi. Kaikki pahimmat sokerimätöt olen jättänyt pois/minimiin. Kokojyvää, kasviksia, proteiinia sopivassa suhteessa. Ei liikaa hiilareita yhdellä aterialla. Siinä se.
Olen kakkostyypin diabeetikko, normaalipainoinen ja ikäni urheillut mutta sukurasite kova.
Nyt olen raskaana ja tablttilääkitys maksimissaan eli seuraavaksi insuliini käyttöön; toivottavasti saan lykättyä vielä jonkin aikaa.
Ruokavalioni:
aamupala
30 g Bran flakes ja sokeritonta jogurttia noin 2dl, kaakao veteen ilman sokeria
lounas
2 dl keittoa, 3-4 rkl raejuustoa, kuitupitoinen leipä, levitettä, 2 siivua juustoa
päivällinen
salaatti/kasviksia, kanaa/kalaa/lihaa
iltapala
runsaasti vehnäleseitä (paras ravintosisältö), purkki maustamatonta rahkaa, Pilttisose purkki, omena
Päivän mittaan juon vettä 3-4 litraa.
Painoni nousi 75 kiloon, jolloin sokeriarvoissa huomattava kohoaminen. Painoa tullut noin 9 kg tähän mennessä, rv 23. Alussa paino nousi huomattavan nopeasti mutta nyt painonnousu noin 200 g/viikko.
Liikun joka ikinen päivä!!
[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 10:11"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2009 klo 21:42"]
olen jyväskylän alueelta ja mulla todettiin raskausajan diabetes, oliko se viikko 32. Loppuajan mun piti pistää insuliiniä ja olen piikkikammoinen. Sitä ennen mulle annettiin sokerin seuranta välineet kotiin, seurasin kotona ja kävin neuvola seurannossa ja äitipolilla seurasivat myös. Diabetes hoitajan luona kävin myös ja sieltä sain erinomaisen listan, mistä tulee minkäkin verran hiilihydraattia ja mitä voi syödä ja minkä verran. Nyt mulla on 1v4kk ikänen lapsi ja toukokuussa todettiin oikea diabetes. Aamuarvot ovat 7-7.3 eivät vielä pahat,mut liikaa kuitenkin ja raskausaikana suurin arvo oli hieman yli 7. Ihme, et ne antaa sun olla noin kauan, ennen kuin laittaat piikille, vaikka sama sairaala kyseessä. Mulle sanottiin, et lapsen parasta ajatellaan ja sitä et lapsi ei olis liian iso, synnytys käynnistettiin pari viikkoa etuajassa ja lapsi painoi 3,8kg
[/quote]
Miten piikkikammoisena pystyit ottamaan itseltä verensokerin? Itselläni alkaa vs seuranta keskiviikkona ja olen hyvin piikkikammoinen ihminen, enkä siedä niitä yhtään. Varsinkin kauhistuttaa, se että pidän sormenpäähän pistämistä vielä kamalampana kuin sitä, että multa otettais verikokeet kyynärtaipeesta. Tässä olen eilisestä neuvolan soitosta ollut nyt ihan paniikissa ja nukkunut en ole ollenkaan tämän asian takia. Ja mietityttää tietenkin että jos kerran ammattilaistenkin on vaikea saada otettua multa verensokeria sormenpäästä, niin miten mä pystyn siihen itse, useasti päivässä. Tällä hetkellä niin ahdistunut ja stressaantunut olo koko asian tiimoilta. Mulla todettiin sokerirasituksessa kaikissa kolmessa arvoissa pientä nousua. Onko se vs seuranta sitten koko loppuraskauden ajan vai vähennetäänkö mittauksia jos arvot näyttävät olevan kohillaan useamman päivän ajan?
[/quote]
Ajattele, että sun täytyy tehdä se vauvan terveyden takia. Psyykkaa itsesi siihen, että vauvan hyvinvoinnin vuoksi pystyt ylittämään itsesi.
Mäkään en yhtään tykkää piikeistä, tosin mulla ei varmaankaan ole ihan noin pahaa piikkikammoa kuin sulla. Mulla todettiin raskausdiabetes rv 34 (tuli aivan puun takaa), ja olin aluksi tosi hermona siitä pistämisestä. Ekalla pistämiskerralla kokosin itseäni henkisesti yli tunnin ennen kuin sain pistettyä. Mun kädet oli hiestä niin märät, ettei se laite meinannut edes pysyä mun kädessä.
Sitten suutuin itselleni ja ajattelin, että on se nyt jumalauta kummallista jos ei oman lapsensa hyvinvoinnin eteen ole valmis tuota tekemään. Sain pistettyä, ja siitä se sitten lähti.
Vinkki: aseta se laitteen neula tarpeeksi pitkäksi, ettet joudu pistämään turhaan monta kertaa.
En tosin ole Jyväskylästä, enkä asu edes Suomessa, mutta minulla on selkeät ohjeet rd:n hoitoon. Minut pistettiin mittaamaan ja dieetille rv. 8, kun yksi paastoarvo oli hieman koholla. Sen jälkeen olen noudattanut dieettiä (ilman herkkupäiviä, niitä kerkiän pitämään, kun vauva on maailmassa) ja arvot ovat olleet paremmat kuin hyvät.
Dieettiini kuuluu 14-16 hiilihydraattiannosta (annos 10 g) päivittäin, eli noin 1800 kcal. Hiilihydraatit tulevat olla täysijyväleipää, täysijyväpastaa, riisiä tai perunaa, osittain maitotuotteita ja hedelmiä. Kasviksia ja salaatteja ei tarvitse laskea niiden pienen hiilihydraattipitoisuuden vuoksi.
Aamupala:
3 HH-annosta viljatuotteita, esim. mysliä (selviää paketin kyljestä laskemalla, paljonko saa syödä) tai leipää (n. 75 g täysjyväleipää)
1 hh-annos maitotuotteita, eli 250 g MAUSTAMATONTA jugurttia tai 250 ml maitoa.
Leivän päälle tietty juustoa, kinkkua, kurkkua, tomaattia...
Välipala:
2 hh-annosta leipää, hedelmää, jugurttia, tms.
Päiväruoka:
4 hh-annosta, ne saa esim. 320 g perunoita, 220 g täysjyväpastaa tai -riisiä.
Lisukkeeksi kanaa, kalaa, lihaa, PALJON salaattia, kasviksia...
Välipala:
2-3 hh-annosta leipää, jugurttia, hedelmää (tuo siis tarpeen mukaan)
Iltapala:
3 hh-annosta leipää, lisukkeeksi leikkeleitä, juustoa, salaattia, kasviksia...
Tällä on nyt menty ja pian meidän vauva jo syntyykin. Lapsi on täysin viikkojen mukaan kehittynyt, itsellä paino on pysynyt enemmän kuin kurissa (nyt painoa vähemmän, kuin raskauden alussa) ja mikä parasta: insuliinia ei ole tarvittu, eikä todennäköisesti tulla tarvitsemaankaan. Diabetologi, gynekologi ja diabetesassistentti ovat erittäin tyytyväisiä.
En tosin ole Jyväskylästä, enkä asu edes Suomessa, mutta minulla on selkeät ohjeet rd:n hoitoon. Minut pistettiin mittaamaan ja dieetille rv. 8, kun yksi paastoarvo oli hieman koholla. Sen jälkeen olen noudattanut dieettiä (ilman herkkupäiviä, niitä kerkiän pitämään, kun vauva on maailmassa) ja arvot ovat olleet paremmat kuin hyvät.
Dieettiini kuuluu 14-16 hiilihydraattiannosta (annos 10 g) päivittäin, eli noin 1800 kcal. Hiilihydraatit tulevat olla täysijyväleipää, täysijyväpastaa, riisiä tai perunaa, osittain maitotuotteita ja hedelmiä. Kasviksia ja salaatteja ei tarvitse laskea niiden pienen hiilihydraattipitoisuuden vuoksi.
Aamupala:
3 HH-annosta viljatuotteita, esim. mysliä (selviää paketin kyljestä laskemalla, paljonko saa syödä) tai leipää (n. 75 g täysjyväleipää)
1 hh-annos maitotuotteita, eli 250 g MAUSTAMATONTA jugurttia tai 250 ml maitoa.
Leivän päälle tietty juustoa, kinkkua, kurkkua, tomaattia...
Välipala:
2 hh-annosta leipää, hedelmää, jugurttia, tms.
Päiväruoka:
4 hh-annosta, ne saa esim. 320 g perunoita, 220 g täysjyväpastaa tai -riisiä.
Lisukkeeksi kanaa, kalaa, lihaa, PALJON salaattia, kasviksia...
Välipala:
2-3 hh-annosta leipää, jugurttia, hedelmää (tuo siis tarpeen mukaan)
Iltapala:
3 hh-annosta leipää, lisukkeeksi leikkeleitä, juustoa, salaattia, kasviksia...
Tällä on nyt menty ja pian meidän vauva jo syntyykin. Lapsi on täysin viikkojen mukaan kehittynyt, itsellä paino on pysynyt enemmän kuin kurissa (nyt painoa vähemmän, kuin raskauden alussa) ja mikä parasta: insuliinia ei ole tarvittu, eikä todennäköisesti tulla tarvitsemaankaan. Diabetologi, gynekologi ja diabetesassistentti ovat erittäin tyytyväisiä.
[/quote]
Ajattele, että sun täytyy tehdä se vauvan terveyden takia. Psyykkaa itsesi siihen, että vauvan hyvinvoinnin vuoksi pystyt ylittämään itsesi.
Mäkään en yhtään tykkää piikeistä, tosin mulla ei varmaankaan ole ihan noin pahaa piikkikammoa kuin sulla. Mulla todettiin raskausdiabetes rv 34 (tuli aivan puun takaa), ja olin aluksi tosi hermona siitä pistämisestä. Ekalla pistämiskerralla kokosin itseäni henkisesti yli tunnin ennen kuin sain pistettyä. Mun kädet oli hiestä niin märät, ettei se laite meinannut edes pysyä mun kädessä.
Sitten suutuin itselleni ja ajattelin, että on se nyt jumalauta kummallista jos ei oman lapsensa hyvinvoinnin eteen ole valmis tuota tekemään. Sain pistettyä, ja siitä se sitten lähti.
Vinkki: aseta se laitteen neula tarpeeksi pitkäksi, ettet joudu pistämään turhaan monta kertaa.
[/quote]
Juu, tässä todellakin tarvitsee itseään psyykata ja paljon. Hassuintahan tässä on se, että itse toimin lähihoitajana vanhuspuolella ja vs:n ottaminen on tuttua, eikä mun tee pahaa, se että otan toiselta vs:n tai pistän insuliinin. Mutta heti kun tiedän että neula on tulossa muhun, niin saan aivan kamalan paniikkikohtauksen. En vain siedä neuloja, jos ne minuun tulevat. Kammo jäänyt aikoinaan, kun multa otettiin verikokeita ja annoin sitten luvan labrassa, että opiskelija saa minusta verta ottaa ja täähän tökki sitten pari kertaa kunnolla ohi.
Harmillista sinänsä kun haluasin nauttia tästä raskaudesta täysin siemauksin, mutta nyt se nauttiminen onkin muuttunut painajaiseksi. Edelliset kaksi raskautta ovat olleet todella helppoja, mutta tässä kolmannessa näyttää nyt kaikki kääntyvän päälaelleen. Ja edellisissä raskauksissa mulla ei ole todettu (eikä kyllä testattukaan) raskausdiabetesta. Kummastuttaa vain, että miten nuo arvot koholla ovat, kun syön mielestäni monipuolisesti ja terveellisestikin, sekä liikun kumminkin joka päivä. Työmatkatkin kuljen aina pyörällä ja iltaisin tai aamusiin tunnin lenkki vielä (riippuen onko aamu vai iltavuoro), niin liikuntaakin tulee harrastettua paljon. Ruokailuaikojen säännöllisyys taas saattaa heitellä, koska teen kolmivuorotyötä ja töissä nyt ei välttämättä aina ehdi syömään ihan niin säännöllisesti ja "sääntökirjan" mukaan.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2013 klo 11:03"]
Juu, tässä todellakin tarvitsee itseään psyykata ja paljon. Hassuintahan tässä on se, että itse toimin lähihoitajana vanhuspuolella ja vs:n ottaminen on tuttua, eikä mun tee pahaa, se että otan toiselta vs:n tai pistän insuliinin. Mutta heti kun tiedän että neula on tulossa muhun, niin saan aivan kamalan paniikkikohtauksen. En vain siedä neuloja, jos ne minuun tulevat. Kammo jäänyt aikoinaan, kun multa otettiin verikokeita ja annoin sitten luvan labrassa, että opiskelija saa minusta verta ottaa ja täähän tökki sitten pari kertaa kunnolla ohi.
Harmillista sinänsä kun haluasin nauttia tästä raskaudesta täysin siemauksin, mutta nyt se nauttiminen onkin muuttunut painajaiseksi. Edelliset kaksi raskautta ovat olleet todella helppoja, mutta tässä kolmannessa näyttää nyt kaikki kääntyvän päälaelleen. Ja edellisissä raskauksissa mulla ei ole todettu (eikä kyllä testattukaan) raskausdiabetesta. Kummastuttaa vain, että miten nuo arvot koholla ovat, kun syön mielestäni monipuolisesti ja terveellisestikin, sekä liikun kumminkin joka päivä. Työmatkatkin kuljen aina pyörällä ja iltaisin tai aamusiin tunnin lenkki vielä (riippuen onko aamu vai iltavuoro), niin liikuntaakin tulee harrastettua paljon. Ruokailuaikojen säännöllisyys taas saattaa heitellä, koska teen kolmivuorotyötä ja töissä nyt ei välttämättä aina ehdi syömään ihan niin säännöllisesti ja "sääntökirjan" mukaan.
[/quote]
Sä pystyt siihen kyllä, mä luotan suhun. Ajattele asiaa järjellä niin tiedät, että sun on vain tehtävä se. Ehkä tässä voisi myös olla sun tilaisuutesi päästä piikkikammosta eroon? Ainakin mulla siitä pistämisestä tuli nopeasti niin arkipäiväinen juttu, että sen kun vain pistin ilman mitään hengitysharjoituksia tms.
Raskausdiabetes ei tosiaankaan aina tarkoita sitä, että elintavat olisivat huonot. Mä pidin sitä lähinnä lihavien ihmisten ongelmana, kunnes sain sen itse (ja en todellakaan ole lihava). Olin syönyt ja elänyt varsin terveellisesti, liikuntaa olisin kyllä voinut harrastaa vähän enemmänkin. Mulla on ilmeisesti vain hyvin vahva sukurasite sairastua diabetekseen.
[/quote]
Sä pystyt siihen kyllä, mä luotan suhun. Ajattele asiaa järjellä niin tiedät, että sun on vain tehtävä se. Ehkä tässä voisi myös olla sun tilaisuutesi päästä piikkikammosta eroon? Ainakin mulla siitä pistämisestä tuli nopeasti niin arkipäiväinen juttu, että sen kun vain pistin ilman mitään hengitysharjoituksia tms.
Raskausdiabetes ei tosiaankaan aina tarkoita sitä, että elintavat olisivat huonot. Mä pidin sitä lähinnä lihavien ihmisten ongelmana, kunnes sain sen itse (ja en todellakaan ole lihava). Olin syönyt ja elänyt varsin terveellisesti, liikuntaa olisin kyllä voinut harrastaa vähän enemmänkin. Mulla on ilmeisesti vain hyvin vahva sukurasite sairastua diabetekseen.
[/quote]
Kiitos tsemppauksesta! Enköhän mä siihen ajan kanssa sitten pysty. Harmittaa kun tää stressaa niin paljon vaan nyt, että ei pysty edes ajattelemaan muuta tällä hetkellä.
Juuri kävi ilmi,että on raskausdiabetes:(Enkä oikein vielä tiedä tästä homman etenemisestä mitään.Mistä tiedetään,että kyseessä on raskausajandiabetes,eikä kakkostyypin?