Miten moni puhuu englantia vähintään lähes natiivitasoisesti?

Kävin yliopiston täällä Irlannissa ja kaikki gradut sun muut oli tietysti englanniksi.



Olen asunut täällä nyt 11 vuotta ja vasta noin viiden-kuuden vuoden jälkeen pystyin vääntämään sellasta nopeaa tilannevitsiä ja leikkimään sanoilla eri tilanteissa. joskus tulee silti kirjallisuudessa vastaan sanoja tai sanontoja, jotka eivät aukea yhtä syvällisellä tasolla kuin suomenkieliset kieli-iloittelut. Eivät varmaan koskaan tule aukeamaankaan.



Vauvoille en myöskään PYSTY puhumaan englantia, vaan sellanen vauvakieli tulee jostain syvältä selkärangasta AINA suomeksi, oli vauva minkäkielinen tahansa. : D

osaan hyvin englantia, mutta mun on tosi vaikea ymmärtää natiivien, erityisesti ei-amerikkalaisten, puhetta.



aksentti on voimakas ja sanasta, ilmaukset yms. on niin laajoja, että en välttämättä ymmärrä. johtunee siitä, että usein puhekumppanit on yhtä huonoja/hyviä kun mä, ja ei natiiveja.



Kielitaito ei pääse kehittymään, kun ei ikinä tapaa niitä natiiveja.

että ns. natiivitasoinen kielellinen kompetenssi vaatii vahvan kielioppi ja sanastopohjan sekä vuosien harjoittelun natiiviympäristössä. Senpä takia suomalainen kielenopettaja ei yleensä kovin loistavasti osaa englantia eikä muitakaan kieliä.

Ja kun te osaatte englantia noin hemmetin hyvin, niin tarkistakaapa mitä natiivi tarkoittaa. Kukaan muu kuin alkuperäinen englantilainen ei ole natiivi, joten kukaan muu ei voi puhua englantia kuin natiivi. Korkeintaan lähes kuin natiivi, kuten aloittaja jo otsikossaankin mainitsi.

voihan joku puhua, kuin natiivi. Ei kukaan ole väittänytkään, että olisi natiivi. Puhuuhan Jope Ruonansuukin kuin Jörn Donner, mutta ei hän silti väitä itseään Donneriksi.

että ns. natiivitasoinen kielellinen kompetenssi vaatii vahvan kielioppi ja sanastopohjan sekä vuosien harjoittelun natiiviympäristössä. Senpä takia suomalainen kielenopettaja ei yleensä kovin loistavasti osaa englantia eikä muitakaan kieliä.

vain vuosia englanninkielisessä maassa asuneita tai vaihtoehtoisesti kustannetaan vuosien opiskelu ulkomailla. Toteuttamiskelpoistako?

kuten väitit, jos teet noin alkeellisia virheitä.

suomalaiset kielenopettajat ovat oleskelleet ainakin yhden jakson englanninkielisessä maassa. Ainakin ennen kuului kieliopintoihin. Ja suomalaiset kieltenopettajat on kansainvälisesti hyviä, ainakin englanninkieliset on ihmeissään, kuinka hyvin esim. pohjoismaalaiset puhuu englantia pelkän kouluenglannin jälkeen. Itse ne lukee vuosia ranskaa tai saksaa, kukaan tuttuni ei kuulemma sillä pärjää (ellei sitten ole asunut ko. maassa). Ja kun vielä autoin saksalaisia turisteja saksaksi Irlannissa, sai suomalainen kieltenopetus paljon kehuja.

Ja se pakollisen kieliharjoittelun pituus oli joko 1 kk kurssia tai 3 kk muuta oleskelua. Ei siinä ajassa todellakaan opi natiivin tasoiseksi puhujaksi!

nyt on siis vaatinut, että kieltenopettajien pitäisi puhua, kuin natiivi? Mitä väliä sillä on, jos äiti osaa paremmin vierasta kieltä, kuin opettaja? Voihan isäkin olla ydinfyysikko tai ammattimuusikko tai alallaan pätevämpi kuin opettaja, eihän se silti tarkoita sitä, ettei opettajasta olisi mihinkään.

kuten väitit, jos teet noin alkeellisia virheitä.

Koska teen niin alkeellisia virheitä suomenkielessä niin en ole suomenkielinenkö? Olen Suomen kansalainen, viettänyt lapsuuteni englanninkielisessä maassa, käynyt englanninkielistä koulua Suomessa, luen ja kirjoitan paremmin Englantia kuin Suomea, mutta koska en puhu ja kirjoita kunnolla Suomea en voi olla kaksikielinen?

Harvinaisen mielenkiintoista. Olenko siis tästä lähtien Suomen kansalainen, yksikielinen -siis englanninkielinen. Suomenenglanninkielinen :D Ei sen puolen, on meitä paljon -nimittäin meidän koulu oli täynnä samanlaisia suomalaisia..

se on aivan helppoa.

lisäksi ääntää kieltä täydellisesti, lisäksi tietenkin intonaatio ja kielen konnotaatiot ovat kohdallaan.

Täydellinen kieliopin hallinta, sujuva puhuminen ja sanastonhallinta ei ole natiivintasoista kielitaitoa.



Natiivitasoisuus tarkoittaa, että kun puhut sen oikein natiivin kanssa, hän ei huomaa ettei kieli ole äidinkielesi.



Ja natiivin koulutustaustasta riippuu, kuinka hyvin hän kieliopin ja sanaston hallitsee. Moni tälläkin palstalla kirjoittaja hallitsee kieliopin ainoastaan tyydyttävästi vaiika natiivi onkin =)

kuten väitit.



Ja mitä enemmän tänne kirjoitat, sitä enemmän paistaa se, että et tosiaankaan osaa suomea kovin hyvin.



Eikähän se pelkkä suomalaisuus sitä takaa, että olisit suomenkielinen tai kaksikielinen.

sanavarasto laajeni tämän keskustelin myötä, en nimittäin ollu ikinä ennen kuullu sanaa natiivi ja nyt tiedän myös sen merkityksen.



En vaan nyt oikein tajunnut, miksi vierasta kieltä pitäisi puhua natiivisti (onpa muuten äkikseltään aika kömpelö sana). Eikö se riitäkään, että normaali elämästä selviää.. Olin muuten todella hyvilläni auttavasta kielitaidostani, kun lomareissulla Norjassa autosta hajosi kytkin. Ei käyny mielen vieressäkään, että olisi pitänyt osata jotain kieltä natiivisti.. :) ihan normaali kouluenglanti riitti.

http://herkules.oulu.fi/isbn951426648X/html/c115.html



Kyllä 54 on kaksikielinen, tämän ketjun tietojen pohjalta.



49/52 (kieltenope)

aina se ei mene yksi yhteen kuten Suomi ja suomi, Ruotsi ja ruotsi.



Ääntämisen ja intonaation oppii parhaiten nuorena. Oman kokemuksen mukaan vielä lukioiässä omaksuu paikallisen puhetavan täydellisesti, mutta myöhemmin ei enää.



Suurin osa lukioiässä vaihtoon lähtevistä palaa takaisin puhuen täydellisesti kohdemaan kieltä. Opiskeluaikana vaihdossa olleilla en ole tätä huomannut. Samoin jostain syystä lukioiässä oma äidinkieli heikkenee vaihtovuoden aikana, samaa ei tapahtu enää vanhempana, vaikka asuisikin muualla. Nyt puhun siis 1 vuoden vaikutuksista kieleen.



Olin itse lukioaikana vuoden vaihdossa ja puhun edelleen natiivintasoisesti kyseisen maan kieltä, edelleen minua luullaan siellä natiiviksi ja muualla sen maan kansalaiseksi. Vaihtovuoden aikana suomen kieleni heikkeni ja esim. sen aikaisten kirjeiden lukeminen on huvittavaa kun olin unohtanut sanoja ja tein niistä suoria suomennoksia, kirjoitin suomea kyseisen kielen sanarakentein jne.

Saman huomasin myös monesta luokkakaverista, jotka olivat samaan aikaan vaihdossa.



Saman huomaan myös oppilaistani.



t. kieltenope

ttätini on asunut 40 vuotta Saksassa, ja puhuu hyvin saksaa, opiskeli siellä yliopistossa, ja kirjoittelee joskus erilaisiin julkaisuihin saksaksi. Nykyisin tietysti nettiaikaan voi seurata helposti suomenkielisiä viestimiä, mutta näin ei ollut suinkaan 70-luvulla. Silti hän puhuu erinomaista suomea, joskus erittäin harvoin joutuu miettimään jotain suomen kielen sanaa, kuten kenties lumivyöry tai mielenosoitus yms. Mutta muuten kieli on monipuolista ja kielioopi hallussa vielä 40 vuoden jälkeen.

teista natiivitason puhujista kukaan ristikoita? Minulta niita "kuluu" 3-4 viikossa.

On varsin yleistä, että vaihto-oppilaiden äidinkieli heikkenee vaihtovuoden aikana, monilla näkee äidinkielessä vaihto-oppilasmaan kielen vaikutuksia (sanamuunnokset, sanajärjestys jne). Ehkä 16-17- vuotiailla kieli tarttuu paremmin kuin 20+.

Tunnen oppilaan, jolla oli vaihtarivuoden jälkeen todellisia vaikeuksia äidinkielensä kanssa, pystyi paremmin kommunikoimaan vaihtarimaan kielellä. Toki se oma äidinkieli tulee hyvin nopeasti takaisi Suomeen paluun jälkeen.