Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Keksiikö teidän lapset tekemistä kotona?
14.09.2009 |
Olin viikonlopun yksin lasten kanssa ja ei voi muuta kuin ihmetellä, miten pph jaksaa katella niitä päivät pitkät. Tappelua, väninää, ininää, ulinaa. Mitään leikkiä eivät itse keksineet, vaan huuhailivat levottomina kiusasivat toisiaan ja kotieläimiä. Kun järjestin jonkun leikin, se kiinnosti 2 minuuttia ja taas alkoi sama väninäulinaininätappelu. Mikään ei ollut kivaa, mitään ei huvittanut tehdä. Videoita olisivat vaan halunneet tuijottaa ja väninäulinaininä kun en antanut.
Mikä noita vaivaa?? Miten niistä on tullut noin onnettomia?! Eikö 4v ja 2v jo pitäisi jotain leikkiä eikä parkua kuin pikkuvauvat? Oletteko kaikki kotiäidit jotain ohjelmatoimistoja ja jatkuvasti viihdyttämässä lapsia vai tekeekö teidän muksut jotain ihan itsekin?
Kommentit (65)
siis ihan konkreettisesti. Suosittelisin kyllä lämpimästi edes lyhennettyä työviikkoa tai sitten siivoojaa avuksi. Lapset on pieniä vain hetken. Tuntuu tosi karmealta, että suhtaudut lapsiisi tuolla lailla!
6.45 kello herättää
7.30 lapset herätetään
8.15 lapset hoitopaikkaan
8.45 minä töissä
16.00 lähden töistä
16.30 lapsia hakemassa ellei mies ole jo hakenut
16.45 kotona: sähläystä ja yritys istua hetkeksi sohvalle muksujen kanssa
17.00 pikku kakkonen: mies alkaa ruuan laittoon, minä järjestelen sillä aikaa jotain, esim. tyhjennän tiskarin tai laitan pyykkikoneen pyörimään
18.00 ruoka. Ruuan jälkeen siivoan pöydän.
18.30-19.00 keksitään jotain tekemistä, mennään ulos jos hyvä keli
20.00 iltapalalle
20.30 lapset sänkyyn ja iltasatu (usein nukahdan samalla)
21.00 lapset viimeistään unten mailla. Jos en ole nukahtanut nukuttaessa, raivailen romuja, ripustan pyykkejä tai laitan kuivia vaatteita kaappeihin. Jos mies nukuttaa, teen nämä hommat sillä aikaa ja lopun iltaa vedän sohvalla lonkkaa.
22.30 itse nukkumaan
Lyhennetty työviikko olisi toki kiva, mutta se ei taloudellisesti onnistu eikä muutenkaan (mulla on määräaikainen). Tein vuosi sitten jonkun aikaa lyhennettyä, mutta miinuksen puolelle meni taloudellisesti, kun palkkaa tuli vähemmän mutta hoitomaksut ja matkaskustannukset pysyi samoina.
Suhtautuminen lapsiin... En mä oikein tiedä, miten lyhennetty työpäivä tai siivooja vaikuttais mun suhtautumiseen. Kotona on kuitenkin elettävä ja sellainen suhtautuminen on mun mielestä ihan vääristynyt, että lapsille järjestettäisiin pelkkiä sirkushuveja ja arkeen kuuluvat asiat tehtäisiin yöllä tai muuten lapsilta piilossa. Miten ne ite oppis koskaan elämään ja hoitamaan huushollia, jos ne kuvittelis että joku kotitonttu käy hoitamassa kaikki hommat?
Mun mielestä meillä on aika normaalia elämää. En ole mikään siivoushullu enkä työnarkomaani. Mua vaan todella rassaa jatkuva öykkämöykkä kotona. Olen varmaan itsekin viikon yksinhuoltajuuden jäljiltä väsynyt ja erityisen äreä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotityöt ovat normaalia arkea, jos lapset ovat kotihoidossa.
Miten kotityöt muuttuvat epänormaaliksi arjeksi, jos lapset eivät ole kotihoidossa?
He ovat kuitenkin pieniä. Riistät myös itseäsi.
Miten riistän itseäni?
kun lapsesi ovat pieniä.
Mitähän väliä on 10 vuoden päästä sillä, että viimekin viikonloppuna vältit sitkeästi ja uutterasti kotitonttu-harhaluulot ja pidit ne pyykkisessiosi?
Enkä usko että tuo on kovinkaan tavallista. En tunne ketään, jolla yhteinen aika lasten kanssa olisi noin vähäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen enempää kuin ap
jos työpäivä on 8 tuntia, niin noin se vain menee
no ei ole välttämätöntä. Työaikoja voi limittää niin että toinen joustaa aamusta ja toinen illasta.
Kotitöitä voi ulkoistaa. Se huomioidaan verotuksessa.
Jompikumpi tai molemmat voi tehdä lyhennettyä työaikaa.
Kotityöt voi hoitaa toisin. Ap:nkaan ei ole mikään pakko järjestää mitään pyykkäyssessioita. Miksei laita konetta pyörimään heti kotiin tultua ja kuivumaan kun lapset katsovat telkkaa? Tai miksei pyykkää aamulla?
Miksi se viikonlopun ruokaa pitää tehdä alusta asti juuri silloin viikonloppuna? Sen voi hoitaa tehokkaammin.
Onko kaupassakäynti tehokasta?
Jne. jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin on paljon aloja, joissa töissä on oltava esim. klo 8-16, eli ei ole mahdollisuutta liukuvaan työaikaan
lyhennettyyn työaikaan sen sijaan ei ole oikeutta esim. määräaikaisilla ja ns. pätkätyöläisillä (siihen on oikeus vasta kun on ollut vuoden työpaikassa)
ihan vain sivuhuomautuksina nämä, kun usein noita asioita tunnutaan pitävän itsestäänselvyyksinä
jaksanut lukea kaikkia viestejä, sori jos tulee toistoa.
Itsellä on lapset 3-v ja 1-v, ja olen kotona lasten kanssa. Kolmevuotias kyselee koko ajan, mitä voisi tehdä, ja hänen kanssaan pitäisi leikkiä. Mielestäni on ennen kaikkea luonnekysymys. Pystyy kyllä keskittymään ja rauhoittumaan, mutta ei tahdo itse keksiä mitään tekemistä. Olen samaa mieltä ap:n kanssa, että täytyyhän lapsen tottua siihenkin, ettei äiti ole mikään ohjelmatoimisto, ja todellakin, teen kotitöitä lasten ollessa valveilla. En voisi kuvitellakaan pyykkääväni sun muuta silloin, kun lapset nukkuvat. Haluan edes yhden hetken päivässä, jolloin voin rauhassa juoda kahvikupillisen.
Mielestäni tuo jatkuva kyseleminen on todella rasittavaa, mutta minkä sille mahtaa. Eli kaiken summana, ap:n tunnelmat kuulostivat tutuilta, enkä todellakaan koe äidin tehtäväkseni viihdyttää lapsiani koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kumpikaan vanhempi ei saa muuta työtä kuin tismalleen määräaikaisen 8 - 16 päivän??
Ja voi olla hoitovapaalla. Ap:lla toinen lapsi on vasta 2-vuotias. Mitä hän siellä päivähoidossa ylipäätään tekee?
enkä varsinkaan superäiti, joka jaksaa koko ajan leikkiä ja touhuta lasten kanssa, mutta silti en tajua, miten vaikeaa ja aikaavievää se kotitöiden tekeminen VOI joillekin olla. Esim. pyykinpesu on nykyaikaisilla välineillä NIIN helppoa, että en edes laske sitä kotiTYÖKSI, korkeintaan pieneksi puuhasteluksi. Pyykin laittamiseen koneeseen menee kaksi minuuttia ja kun kone pyörii, ehtii tehdä vaikka mitä muuta, vaikka touhuta lasten kanssa, tehdä jotain muuta puuhastelua tai ihan vaan löhötä sohvalla (jonka minä yleensä valitsen...). Meilläkin kone pyörittää normaaliohjelmaa sen pari tuntia, jonka jälkeen menee viitisen minuuttia, kun ripustan pyykit. Kaiken kaikkiaan pyykin pesemiseen menee siis omaa aikaani noin seitsemän minuuttia, joskus ehkä jopa kymmenen. Hyvin ehtii arki-iltaisinkin pestä koneellisen. Usein laitan toisen koneellisen pyörimään yöksi ja ripustan pyykit aamulla. Puhtaiden pyykkien lajittelu hoituu telkkaria katsellessa, mainoskatkoilla on hyvä kiikuttaa vaatepinot kunkin kaappiin tai sitten vain huutelen perheenjäseniä hakemaan omansa sohvalta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50, kuinkahan todennäköistä on,
että kumpikaan vanhempi ei saa muuta työtä kuin tismalleen määräaikaisen 8 - 16 päivän?? Ja voi olla hoitovapaalla. Ap:lla toinen lapsi on vasta 2-vuotias. Mitä hän siellä päivähoidossa ylipäätään tekee?
lyhyempään hoitoaikaan alkaa vasta silloin kun on ollut vuoden töissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikähän ap:llakaan siitä ollut kyse.
Tuossa tilanteessa olisi sitten fiksua jäädä hoitovapaalle, oppia tekemään kotityöt järkevämmin tai muuten tehostaa omaa toimintaansa.
on aina samaan aikaan samassa jamassa. Joko molemmat määäräaikaisina 8 - 16 työajalla tai sitten saavat vakituisen työn tismalleen samaan aikaan niin, että vasta vuoden päästä kumpikin olisi oikeutettu työajan lyhentämiseen. Joopa joo.
Mulla on 2v ja 4v tytöt, sekä 2kk ikäinen poika.
Tytöt ovat vielä kuukauden pph:lla, ennen kuin jäävät kotiin.
Meillä viikonloppuisin on silloin tällöin samanlaista kun kerrot. Mun vastaus siihen on, että antaa lasten tapella, inistä, raivota, huutaa.. kyllä ne siihen jossain vaiheessa kyllästyvät. Näin ainakin meillä.
Tytöt saattavat saada ihme raivokohtauksia ihan pienistä, mutta jo hetken kuluttua leikit sujuvat taas normaalisti.
Siihen, etteivät lapsesi keksi itse tekemistä en kyllä osaa vastata... Mun tytöt leikkivät keskenään kaikkea mahdollista.
Heidän lempipuuhaansa on keinua takapihalla. Sitä jaksavat tehdä vaikka tunninkin putkeen :). Lisäksi tutkivat takapiohalla ötököitä, kukkasia ja ajelevat piha-autoilla..
Sisällä leikkivät nukeilla, mini-keittiöllä, pehmoeläimillä, legoilla ja piirtävät. Nuorempi ei tykkää lastenohjelmista, mutta esikoinen haluaa joskus katsoa jonkun ohjelman...
Molemmat tykkäävät myös katsella kirjoja tosi paljon. Nuorempi haluaa usein, että luen hänelle, mutta nykyään hänkin on innostunut katselemaan kirjoja itsenäisesti.
Nuorimmaiseni on äärettömän helppo vauva, joten tyttöjen hoitopäivän jälkeen mun on helppo antaa aikaa tytöille.. he osallistuvat paljon kotihommiin, molemmat tykkäävät siivoamisesta tosi paljon - ihan kuten minäkin ;)!!
(tytöt ovat olleet pph:lla kesäkuusta alkaen, kun minulle tehtiin sektio eikä mieheni voi pitää isyyslomaa töistä...).
Oletko kokeillut lähteä kävelylle lastesi kanssa? Silloin sitä yhteistä aikaa tulee väkisin, kun vaan kävelette ja katselette luontoa, ihmisiä, taloja ym.
kannattaa myös varata aikaa vain toiselle lapselle ja sitten toiselle. Ei välttämättä samana päivänä, mutta ehdottomasti vain niin, että silloin sinä ja vain hän teette jotain yhdessä. Ei tarvi olla mitään ihmeellistä, esimerkiksi saunotte tai käytte kaupassa.
jos ette usko, kysykää tätä vaikka työhallinnosta tms. Eiköhän netistäkin löydy faktaa.
Tällä hetkellä moni saa olla tyyytyväinen, että saa edes niitä pätkätöitä, ja tämä koskee myös meitä akateemisia.
Alue: Aihe vapaa
vaan työntekijä. Hän ei ole - tai hänen ei pitäisi olla - yhtä tärkeä kuin oma vanhempi.
Sitäpaitsi ei kai ne perhepäivähoitajatkaan mitään tuntikausien pyykkiorgioita työajalla saa järjestää?
Ja jos minun lapseni olisi perhepäivähoitajalla, joka puhuisi lapsista tuolla lailla kuin ap puhuu nyt lapsistaan, valittaisin esimiehelle.