Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Keksiikö teidän lapset tekemistä kotona?
14.09.2009 |
Olin viikonlopun yksin lasten kanssa ja ei voi muuta kuin ihmetellä, miten pph jaksaa katella niitä päivät pitkät. Tappelua, väninää, ininää, ulinaa. Mitään leikkiä eivät itse keksineet, vaan huuhailivat levottomina kiusasivat toisiaan ja kotieläimiä. Kun järjestin jonkun leikin, se kiinnosti 2 minuuttia ja taas alkoi sama väninäulinaininätappelu. Mikään ei ollut kivaa, mitään ei huvittanut tehdä. Videoita olisivat vaan halunneet tuijottaa ja väninäulinaininä kun en antanut.
Mikä noita vaivaa?? Miten niistä on tullut noin onnettomia?! Eikö 4v ja 2v jo pitäisi jotain leikkiä eikä parkua kuin pikkuvauvat? Oletteko kaikki kotiäidit jotain ohjelmatoimistoja ja jatkuvasti viihdyttämässä lapsia vai tekeekö teidän muksut jotain ihan itsekin?
Kommentit (65)
ja miten hirveän paljon sitä pyykkiä teillä oikein tulee, että joudut yön pyykkäämään vaatteitanne?
Meillä on kaksi lasta tuolla ikäerolla, eikä koskaan ole tarvittu tuntikausien pyykkisessioita.
Muutenkaan en tajua, miten elämäsi voi olla noin työlästä ja vaikeaa ja hankalaa ja hirveää. Miksei voi optimoida ruokalistoja, tehdä valmiiksi ruokia, miksi ihmeessä pitää nimenomaan tehdä kasvispilppua yksin lasten kanssa?
Minusta sinä olet epänormaali ja valitat epänormaalisti normaaleista lapsista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutenkaan en tajua, miten elämäsi voi olla noin työlästä ja vaikeaa ja hankalaa ja hirveää. Miksei voi optimoida ruokalistoja, tehdä valmiiksi ruokia, miksi ihmeessä pitää nimenomaan tehdä kasvispilppua yksin lasten kanssa?
Minusta sinä olet epänormaali ja valitat epänormaalisti normaaleista lapsista!
En ole ap mutta järkyttää nämä typerääkin typerämmät vastaukset.
"samaa paskaa ja inisevät", antaa jo yhden syyn heidän käytökseen.
Luepa tekstisi ulkopuolisen silmin ja mieti lapsiasi.
Minusta asia on päivänselvä kun tekstisi lukee.
ilman kiroilua ja haukkumista ja solvaamista, mutta tietenkin jos se on teidän kulmilla epänormaalia, niin olen mielelläni epänormaali.
pelkkä "jutteleminen, loruilu tai laulelu" ei riitä, jos teen ohessa jotain muuta. Lapsille riittää, että olen KOKO AJAN heidän vieressä, piirrän heidän puolestaan, kokoan legoja heidän puolestaan, ajan autoilla heidän puolestaan, leikin nukkekodilla heidän puolestaan. Tollottavat tyhminä vieressä, mutta itse eivät saa mitään aikaiseksi.
Varsinkin tuo 4v on ihan taantunut tässä asiassa. Mitään se ei keksi itse, ala leikkimään itse - paitsi kun on muita lapsia. En oikein tiedä, mitä tekisin. Meilläkin on aina arkisin lukuhetki hoitopäivän jälkeen, vaikka aika usein 4v alkaa vaan ruinaamaan videoita eikä jaksa keskittyä kuuntelemaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerropa sitten mikä on tämä päivänselvä asia.
"samaa paskaa ja inisevät", antaa jo yhden syyn heidän käytökseen.
Luepa tekstisi ulkopuolisen silmin ja mieti lapsiasi.Minusta asia on päivänselvä kun tekstisi lukee.
Miksei voi optimoida ruokalistoja, tehdä valmiiksi ruokia, miksi ihmeessä pitää nimenomaan tehdä kasvispilppua yksin lasten kanssa?
Ja onko helpompaa kuin ottaa lapset mukaan pilkkomaan kasviksia? Kyllä meillä syödään melkein joka ruuassa jotain kasvista seassa tai salaattia. Mitä pitäisi tehdä - purkkihernekeittoa jota ei kukaan syö?
Voit kyllä mielellään kertoa, miten "optimoin ruokalistat ja teen valmiiksi ruokia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska viikolla en yleensä ehdi pesemään - nääs kun pitäis löytää aikaa noille lapsillekin. Kuopus on pottaharjoittelija, joten kyllä sitä pyykkiä vaan yllättäen tulee.
keskenään leikkiä. Odotapa pari vuotta, niin tilanne on ihan toisenlainen! Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että äiti ei ole lastensa lelu eikä viihdyttäjä todellakaan. Josko ne oli nyt vaan vähän väsyneitäkin, tautista aikaa elellään. Ja oliko poikkeus, kun olit yksin niitten kanssa viikonlopun? Sekin saattaa aiheuttaa levottomuutta, kun on erilainen viikonloppu. Älä huolehdi, kohta ne ei ole sinun jaloksissa, vaikka haluaisit, vaan viilettävät maailmalla suomatta ajatustakaan äitipololle ;o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että yökaudet pitäisi pyykätä. Pistä kone pyörimään illalla ja aamulla ennen kuin lapset herää. Myös arki-iltaisin ehtii hyvin pesemään, jos viitsii.
Sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä sen kanssa onko lapsi kotihoidettu vai ei. Itse olen samassa tilanteessa kotiäitinä ja välillä meinaa pää räjähtää, kun en pääse edes töihin lepäämään(= hetkeksi eroon näistä kullannupuistani). Meillä pahin on tällä hetkellä tuo 2 vuotias. Vauvasta asti on ollut vaativa eli jatkuvasti oli kannossa kantoliinassa. Ikinä ei ole ollut kahta minuuttiakaan tyytyväinen lattialla itsekseen. Edelleen, vaikka en periksi ikinä ole antanut, aloittaa aamun huutamalla täyttä kurkkua sen aikaa,kun keittelen aamupuuroa. Sama homma toistuu lounaalla. Kipot ja kupit on lapsella käytössä, mutta ei auta. Haluasi äidin herkeämätöntä ja jakamatonta huomiota. Osaan ottaa suurimman osan ajasta tämän kuopuksen käytöksen ihan huumorilla, sillä tiedän etten ole mitään väärää tehnyt kasvatuksen suhteen vaan tämä pikkuihminen nyt sattuu olemaan vähän kiukkuisempi ja vaativampi tapaus. Siinä vaiheessa alkaisi ahdistaa rankasti,jos alkaisin syyttämään itseäni lapsen temperamentista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kuitenkin mielestäsi kaikki neuvot on tyhmiä ja teidän elämä jo valmiiksi täydellistä?
Ja vastauksena kysymykseesi: joo, kyllä meidän lapset keksii tekemistä keskenään eivätkä vänise lahkeessa kiinni!
vaikka söisivät _yhden viikonlopun_ purkkihernesoppaa. Jos se on se hinta, että saavat sillä lähelleen rauhallisen ja kiroilemattoman äidin.
Ja salaattiakin saa kaupasta valmiiksi pilputtuna, pakkaseen ja jääkaappiin voi pilkkoa valmiiksi ja kodinkoneetkin on keksitty. Ja ainahan voi syöttää minitomaatteja, joita ei tarvitse pilkkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis ihan konkreettisesti. Suosittelisin kyllä lämpimästi edes lyhennettyä työviikkoa tai sitten siivoojaa avuksi. Lapset on pieniä vain hetken. Tuntuu tosi karmealta, että suhtaudut lapsiisi tuolla lailla!
että saadaan väännettyä tästäkin asiasta sellainen vaatimuslista, että mikäli nainen viettää viikonlopun kotona kahden lapsensa kanssa, hänen täytyy pestä kaikki viikon pyykit etukäteen, tehdä viikonlopun ruoat valmiiksi etukäteen ja käyttää viikonloppu kertakäyttölautasia tiskiä välttääkseen, jotta voisi suunnata lapsiinsa jakamattoman huomion.
Minkähänlaisia ihmisiä teidän mielestänne kasvaa lapsista, joille opetetaan että äiti ei saa olla herpaantumatta keskittynyt lapsiinsa edes sen aikaa, mikä menee astioiden laittamiseen tiskikoneeseen? Minun mielestäni aika itsekkäitä ja omaan napaan tuijottavia ihmisiä.
Kotityöt ovat normaalia arkea, lastenkin kanssa.
jos lapset ovat kotihoidossa.
Jos lapset on viikon hoidossa ja viikonloput seuraavat kiukkuisen äidin kotitöitä, miksi ihmeessä heidät on edes hankittu??
ollenkaan kynnyskysymys. Mun mielestä on vaan ihan tavallista, että pyykinpesukone täytetään ja käynnistetään ja tyhjennetään ja pyykit ripustetaan lasten valveilla ollessa. Ei se ole niin kauan pois lasten parista.
Yöpyykkäämisellä tarkoitan sitä - jos kerta sulle pitää rautalangasta vääntää - että kun kone pesee pari tuntia (ja ei, meillä ei juuri nyt ole varaa ostaa toisenlaista konetta jolla pesisi nopeammin ja ei, en aio myöskään hankkia kuivausrumpua koska se ei ensinnäkään mahtuisi meille) pyykkien koneesta saaminen menee niin myöhään, että usein jäävät sinne koneeseen happanemaan yön yli, koska nukahdan itse. Ja kuten sanottu, periaatteessa en suostu siirtämään tavallisia, jokapäiväisiä, kaikkien arkeen kuuluvia kotiaskareita sellaiseen aikaan, että lapset nukkuvat. Täytyy voida pestä pyykkiä, vaikka onkin lapsia.
että yökaudet pitäisi pyykätä. Pistä kone pyörimään illalla ja aamulla ennen kuin lapset herää. Myös arki-iltaisin ehtii hyvin pesemään, jos viitsii.
myös perhepäivähoitajalla? Ei meidän lasten hoitopaikassa ainakaan syödä kertakäyttölautasilta...
jos lapset ovat kotihoidossa.
Jos lapset on viikon hoidossa ja viikonloput seuraavat kiukkuisen äidin kotitöitä, miksi ihmeessä heidät on edes hankittu??
keskenään lastenhuoneessa kun itse laitan ruokaa tms. Pieniä leluja ei lattialla ole ja sänkyyn kiipeäminen on pienemmältä estetty. Ja kuoupus kyllä pitää äänellään huolta, että äiti tietää jos joku on hätänä ;)
Meillä esikoinen oppi leikkimään itsekseen 2v kun kuopus syntyi. Tietenkin päivän aikana luetaan ja pelataan yhdessä, mutta paljon leikkii itsekseen, että minäkin saan lepohetken näin kuopuksen nukkuessa.
Ruuat laitan tytön kanssa yhdessä ja siivotaan kans porukalla. Suursiivoukset hoitaa toinen aikuisista toisen ollessa lasten kanssa muualla. Pyykit pyörii aina aamuisin ennen uloslähtöä.
Alue: Aihe vapaa
mutta ne astiat on vietävä sinne. Käsin tiskattavaa on paistinpannu ja kattila. Onko muka paljon vaadittu? 2 minuuttia jos noi herrantertut malttaisivat, mutta ei... Samaa paskaa oli muuten koko kesäloma, joten enpä tiedä tosta kotihoitoteoriastakaan, saattaisi luulla, että kuukaudessa ehtii tottua kotona olemiseen.
ap