Mies arvostelee perheemme ruokahuoltoa jatkuvasti
Minulla alkaa jo hermo mennä ja harmittaa. Mies siis kokee oikeudekseen valittaa ruoista, joita valmistan perheellemme. Minä siis olen ainoa tässä taloudessa, joka osaa ja haluaa ruokaa laittaa. Monesti olen miehelle ehdottanut, että hänkin saa osallistua (etenkin kun ollaan molemmat töissä) ja mielelläni jakaisin vastuuta. Vaan ei halua. Ei osaa. Ei kiinnosta.
No, silti kokee oikeudekseen valittaa minun valmistamistani ruoista. Minä siis osaan kokata kyllä ja ruokamme on aina maistuvaa. Mutta terveellistä arkena, siis paljon kasviksia, vähärasvaista lihaa, tummaa täysjyväriisiä ja pastaa... Viikonloppuisin sitten monesti laitan jotain oikein hyvää ja jälkkäriä myös.
Nyt eilen sanoin että ensi viikolla ajattelin tehdä (ekan kerran ikinä) kaalilaatikkoa. Voi mikä valitus! Ja korostan, etten ikinä ole ko. ruokaa laittanut eikä mieheni ole sitä syönyt. Ihan mielenkiinnosta haluan kokeilla, kun hyvältä vaikuttavan reseptin löysin.
Tänään sama valitus jatkui (meillä oli tänään lasagnea päivällisellä, tosi hyvää vaikka olikin kevyt resepti), lapsi kertoi että heillä oli ollut kalapuikkoja ruokana päiväkodissa ja mies kysyi sitten, että milloinkas meillä on kotona kalapuikkoja. Totesin, että ei ikinä jos minusta riippuu. Mies kysyi, miksi. Sanoin, että ne on niin epäterveellisiä. Mies totesi "joo, syödään me vaan KAALIlaatikkoa, se on terveellistä". Loukkaannuin tuosta tosi paljon. Minusta on ihan ok siis herkutella välillä (esim. viime viikonloppuna käytiin kebabilla, eli en mikään niuho nipo oikeasti edes ole), mutta kun tiedän että lapset saa päiväkodissa vähän mitä sattuu ruokaa, niin kotona haluan tarjota sellaista ruokaa, ettei siitä tarvi kantaa huonoa omaa tuntoa.
Myöhemmin kysyin, että meinaako mies pyytää anteeksi (mökkäsi eikä ole puhunut sen jälkeen juuri mitään), ei kuulemma meinaa kun ei ole mitään väärää sanonut. Eikä tämä siis haittaisi, jos olisi eka kerta. Ei, tällaista on jatkuvasti! Osaa ruoista ei ole edes suostunut maistamaan (mm. punajuurilaatikko, nokkos-pinaattikeitto, kesäkurpitsa jos on tiennyt että sitä jossain ruoassa on, parsakaali, kukkakaali eri muodoissaan jne.) ja osaa näykkii ja kommentoi. Kyllä toki joskus kehuukin, mutta ne kehut menettää merkityksensä tuon jatkuvan naputuksen takia :(
Ok, mies ei ole kotonaan tottunut saamaan kunnon ruokaa. Jotenkin vaan vietävästi harmittaa että mies pikku hiljaa sabotoi lastemmekin asenteet tuolla kommentoinnilla ja syömättä jättämisellä. En halua että mun lapsista tulee samanlaisia!
Kommentit (32)
ainakin minun mieheeni verrattuna, joka on juuri sellainen suomalaisen perusruoan ystävä. Ja nirso kasvisten suhteen. Joten nyt laitan vain tavallista ruokaa, ja kasvislisukkeita minulle ja lapsille.
Ennen oli kova arvostelemaan, mutta laitoin lopun sille, ei meidän keittiö mikään ravintola ole, jossa joka ateriasta pitää ilmoittaa mikä onnistui, ja mikä olisi voinut olla vähän parempi, tyyliin 'ihan hyvää, mutta tuo liha olisi voinut olla vähän mureampaa. Siis en minä arvostele, ihan hyväähän tämä on, mutta kun tuo liha...' Joka aterialla oli JOTAIN, mikä ei ollut oikein nappiin. Alkoi ottamaan pattiin, joten kerroin, että saa pitää mielipiteensä omanaan, jos ei osallistu ruoan laittoon. Joten nyt syö mutisematta, ja minä laitan sellaista ruokaa mitä se syö.
Jos kokeilen jotain uutta, niin teen sen vain kun on pakastimessa muutakin ruokaa, jos herralle ei kelpaa. En vedä hernettä nenään enää sen takia. :)
Meillä on siis aina lihaa/kanaa/kalaa aterialla, ei siis mitään täysin kasvisruokia ikinä.
Minusta aikuinen ihminen ei jätä maistamatta mitään. Kaiken ei tarvitse olla omaa herkkua, kaikkea pitää voida maistaa. Etukäteiset "hyi, en haluu"-kommentit on naurettavia.
Kalapuikkoja en laita (tai siis lämmitä), koska ne on sontaa. Jos meillä on kalaa, niin se on lohta tai muuta oikeaa kalaa, ei mitään leivitettyä sontaa. Ja mies tykkää kyllä mun laittamista kalaruoista.
Nakkikeitosta meillä ei tykkää kukaan, keitetty nakki/makkara ei uppoa. Makkaraa grillataan kyllä kesällä silloin tällöin.
Makaronilaatikkoa meillä on ihan säännöllisin väliajoin. Samoin monia muita ns. normaaleja kotiruokia. Mahdollisimman terveellisesti tehtynä toki, siis täysjyväpastaa, paistijauhelijaa jne.
Mies ei halua osallistua ruokalistan tekemiseen. Olen monesti pyytänyt. Siksi en siis urputusta jaksa, kun ei ole mitään rakentavaa annettavaa keskusteluun...
ap
jos mies haluaa syödä myös muuta kuin kevyttä ja kasviksia niin mitä pahaa siinä on?
Ymmärrän että kun näkee vaivaa ja kokkaa ei ole kiva kuulla urputusta mutta kyllä munkin on pakko myöntää että KAIKKI kaali ja punajuuriruuat olsi myös multa jäänyt maistamatta ja syömättä. En voi sietää kurpitsaa, kaaleja, punajuurta enkä lanttua.
Jos mies ei ole tottunut ko. makuihin eikä niistä pidä on toisaalta vähän epäreilua tehdä aina ruokaa mikä itseä miellyttää.
Ehkä mies haluaisi perus tavallista kotiruokaa? nakkikeittoa, kastiketta, makaronilaatikkoa, kalapuikkoja, kanaa? voihan noidenkin lisäkkeenä tarjota pajon erilaisa kasviksia.
Jospa etsisitte yhdessä reseptejä jotka on teidän molempien mieleen?
sen ruuan laittaa.
Jos esim. on kaalilaatikkoa ja se lina on siinä se jauheliha laatikossa niin paha siinä on sitten syödä jos ei tykkää kaalista.
miksi sinusta sinulla on oikeus päättää siitä että mitä aikuinen ihminen maistaa ja mistä pitää? Syötkö itse kaikkea? sisäelimiä?
Miksi ihmeessä on oikein joutua syömään ruokaa mistä ei tykkää?
Just tommosen ihmeellisen ideologian takia en itse koskekkaan ruokiin missä on kesäkurpitsaa, lanttua, kaaleja tai punajuurta.
Minut on kotona pakotettu noita syömään ja nyt on niin täydellinen inho noita kohtaan että ei mene alas missään muodossa. Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus päättää itse mitä syö tai maistaa.
Kotiruokakin voi olla terveellistä ja kasvikset voisivat olla lisäkkeenä.
Tee viikonloppuisin+parina arkipäivänä ruokaa joka kelpaa myös miehelle, ja muina päivinä voi vaikka käydä pitsalla/kebapilla/tmv. töiden jälkeen?
Tai tee vaikka maanantaina miehelle uppoavaa ruokaa sellainen satsi, että mies voi syödä sitä vielä tiistainakin, kun sinä ja lapset syötte jotain muuta.
Kaikki eivät pidä kaikista ruuista, ja on ikävää jos se toinen tekee aina ruuat, ja huonolla säkää ei moneen päivää saa sellaista ruokaa mistä pitää...
Ja kannattaa muistaa, että kalapuikkoja voi tehdä myös itse, ja niitä saa myös sellaisia pakastealtaasta jotka on fileistä tehty, ja sellaisia isompia "paneroituja seitileikkeleitä".
Ehkä miehelle kalapuikot ovat lapsuuden herkku, lähes kaikkihan lapsina niistä pitävät:) On aivan sama miten epäterveellisiä ovat, jos niitä pari kertaa vuodessa syö...!
Ja voithan sinä tehdä vaikka muusin ja uunilohta teille muille, ja miehelle ne kalapuikot. Ei ole iso vaiva heittää niitä hetkeksi uuniin sen lohen kanssa. kalapuikot,
En ikinä etukäteen päätä, että tämä ruoka on pahaa.
En ole sanonut, että miehen pitää syödä jotain, että pakottaisin. Vaan että voisi MAISTAA tai sitten olla vaan ihan hiljaa ja ottaa rahan ruoasta... En minä ala perheemme ruokavaliota muuttamaan siksi, että yksi henkilö ei syö sitä mitä muut syö. Se yksi on sitten ilman, mutta olisi silloin sitten HILJAA ilman, eikä asiaa kommentoiden.
Ja edelleen, meillä syödään ihan normaalia kotiruokaa... Minusta normaaliin kotiruokaan kuuluu kasvikset. Toki sen on ranskalaisilla ja nakeilla kasvaneelle miehelle kova pala.
ap
sen ruuan laittaa.
Jos esim. on kaalilaatikkoa ja se lina on siinä se jauheliha laatikossa niin paha siinä on sitten syödä jos ei tykkää kaalista.
miksi sinusta sinulla on oikeus päättää siitä että mitä aikuinen ihminen maistaa ja mistä pitää? Syötkö itse kaikkea? sisäelimiä?
Miksi ihmeessä on oikein joutua syömään ruokaa mistä ei tykkää?
Just tommosen ihmeellisen ideologian takia en itse koskekkaan ruokiin missä on kesäkurpitsaa, lanttua, kaaleja tai punajuurta.
Minut on kotona pakotettu noita syömään ja nyt on niin täydellinen inho noita kohtaan että ei mene alas missään muodossa. Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus päättää itse mitä syö tai maistaa.
Kotiruokakin voi olla terveellistä ja kasvikset voisivat olla lisäkkeenä.
Enkä kannusta ylipainoista, korkeasta verenpaineesta ja kolesterolista kärsivää miestäni pizzalle/kebabille...
Toki kerran vuodessa voi syödä kalapuikkoja ja ihan varmasti mieskin niitä saa useamman kerran vuodessa, mutta ei kotona. Saa niitä esim. kun pääsee äitinsä gourmee-keittiöön ;)
ap
todeta että tilanne on patti. Sinä päätät mitä teet ruuaksi ja oletat toisten syövän mielesi mukaan. Mies ei tykkää ja valittaa. Näin te voittekin jatkaa seuraavat 15 vuotta. Osta siis korvatulpat.
haluaa mättää epäterveellistä ruokaa, niin -hitto vieiköön- valmistakoon sen itse.
Niin kauan kun minä valmistan yksin meidän perheen pöperöt, niin niistä ei valiteta. Eikä olekaan valitettu.
Todella törkeä ja typerä mies sinulla. Melkein sanoisin JSSAP.
Vaikka ei halua itse laittaa ruokaa? Vaikka ei osallistu ruokalistan tekemiseen muuten kuin kritisoimalla? Vaikka saa istua joku helkutin päivä valmiiseen pöytään?
Ok, ei siinä sitten mitään. Pitää ostaa korvatulpat.
ap
todeta että tilanne on patti. Sinä päätät mitä teet ruuaksi ja oletat toisten syövän mielesi mukaan. Mies ei tykkää ja valittaa. Näin te voittekin jatkaa seuraavat 15 vuotta. Osta siis korvatulpat.
Siis jos ei AIKUISELLE miehelle tarjottu sapuska kelpaa, niin tehkööt itse tai kuolkoot nälkään, herranjestas!!
Meillä ei luojan kiitos mies (52v) kronklaa ruoan kanssa. Hän on köyhästä kodista ja oppinut siellä että syödään mitä saadaan. On ihan kaikki ruokainen, hernekeitosta ei pidä, mutta syö sitäkin jos muuta ei ole.
Ap:n minusta on vaan kylmästi ilmoitettava että tehköön mies sapuskansa itse jos ei kelpaa. Ja mutinat pois ja PISTE.
missä ei ole pahemmin kotiruokaa tehty (viitaten tuohon "äitinsä gourmee keittiöön"-kommenttiin) niin miten se mies itse osaisi valmistaa ruokaa...???!
Tuntuu että tuo teidän "ruokasotanne" on vain oire jostain muusta parisuhteen ongelmasta, tai vallan käyttöväline suhteessanne.
Onhan se helppoa sanoa miehelle, että jos ei kelpaa, tee itse ruokasi!
Mutta jos se mies ei osaa valmistaa vaikka lihapullia joita sillä hetkellä tekisi mieli, niin kai sitä ärtyy ja ottaa kaalipataa tuijottaessa kaaliin;) ja sitten alkaa valittamaan sinulle.
Vaihtoehtoisesti hän voisi hakea kaupasta pussin valmislihapullia, mutta kappas mikä sota siitä syntyisikään (arvaan-) kun lapset alkaisivat sen kaalipadan sijasta kinuta itselleen myös lihapullia.
Lasten natina ruuasta on asiaan kuuluvaa, mutta jos kuorossa on vielä aikuinen mies, niin johan siinä hermo menee.
Mun mielestä ap:n ruokalista vaikuttaa ihan järkevälle ja terveelliselle kotiruualle.
Jos mun mies pitäisi samanlaista niin mä jättäisin kauppalistan laatimisen ja ruuanlaiton kylmästi hänelle.
Ihan kakaramaista käytöstä tollanen "en syö kaalilaatikkoa, haluan kalapuikkoja". Itse lopetin koko kokkaamisen miehelle ollessani naimisissa kun joka ruuasta löytyi jotain naputettavaa tai peräti raivari. Sai mies sitten tehdä itse sellaista ruokaa mikä uppoaa. Niinhän tuo tekikin mutta usein vasta sitten kun itsellä oli nälkä joka oli usein siihen aikaan että lapsi oli jo menossa nukkumaan. Syötiin sitten käytännössä lapsen kanssa yleensä kahdestaan ja mies miten huvitti.
Erottiin lopulta (luojan kiitos) ja meni aika pitkään ennen kuin taas löysin ilon tehdä ruokaa. Nykyään teen sitä mielellään koska nykyinen mies syö aina hyvällä ruokahalulla ja kiittääkin vielä joka kerta :)
Valmistamme noita ruokia silloin kun toinen on poissa (työmatkalla/iltaa istumassa ystäviensä kanssa tmv.)
Ja toisinaan teen tuota ruokaa josta mies pitää hänelle&muulle perheelle, ja syön itse edellisen päivän jämiä,Ja joskus taas teen noita ruokia mistä minä pidän perheelle, ja mies syö niitä eilisen jämiä:)
Sen jälkeen vaihtoehdot ovat syödä kiitollisena mitä toinen tekee, tai ostaa omat einekset.
Jos aikuinen ei todella halua jotain maistaa, niin voihan sen hoitaa "fiksusti" ja sanoa, että en ole nälkäinen, syön myöhemmmin tms (näin meillä...)
täysi ap:n puolella! Jos mies ei pyynnöistä huolimatta ikinä osallistu ruokalistan laatimiseen saatikka ruoanlaittoon, on aivan turha napista! Kuulostaa lapselliselta ja typerältä tuo miehen käytös.
Meillä minä yleensä kysyn käykö sejase ruoka täksin päiväksi, ja jos tulee kieltävä vastaus, kehotan miestä itse ehdottamaan ja laittamaan jotain muuta (siis meille kaikille). Tämä toimii.
Ehkä nro 19 mies osaa... Ja ethän sinä kysy mitä mies haluaa ruuaksi, vaan sanot ;" tätä tänään tarjolla, jos ei kelpaa, tee itse ruoka!"
Meillä ainakin neuvotellaan mitä tällä viikolla haluamme syödä, ja ihan sulassa sovussa ruokalista laaditaan. Mies sanoo mitä hän haluaisi syödä, ja teen niitä ruokia niiden lisäksi mitä itse olen ehdottanut miehelle.
Mies tekee taivaallista lasagnea ja leipoo ihania sämpylöitä, mutta muuten hänen taitonsa ovat varsin rajoittuneet;) Joten mielelläni minä kokkaan (myös ne miehen toivomat ruuat...) ja mies tekee muita kotitöitä.
Miettikää jos miehenne sanoisi vaikka; "Vaihdan ne talvirenkaat huomenna kello viisi" ja sanoisit ettei se käy kun sinulla on kampaaja juuri silloin minne menet autolla, ja mies vastaisi "No ajele sitten kesärenkailla tai vaihda itse!"
Kylläpä olisi kiva fiilis... Ja miettikää että ruokaa syödään joka päivä, jos kuulisitte vastaavaa komentointia joka viikko... Huhhuh... =(
Juttuhan on selvä kuin pläkki; mies saisi olla kiitollinen että joku vielä nykypäivänä ehtii ja viitsii valmistaa terveellistä kotiruokaa!!! Niitä kalapuikkoja syödään tarpeeksi kouluissa ym. muutenkin, luulisi että kotona voi edes arkipäivät syödä fiksusti. Annatteko, muut mammat, oman miehenne myöskin valittaa ja polkea jalkaa, jos lautasella ei olekaan mieluista ruokaa? Minusta tuntuu että ette; kuitenkin suosittelette miehen mukaan menemistä ja jopa hänelle omien ruokien tekemistä!!
Kuka valmistaisi ap:lle kiitokseksi ruokahuollosta ihanan päivällisen jälkkäreineen..?
Ap, pysy tiukkana. Sano miehellesi että saa olla kiitollinen ruoanlaitostasi. Meillä loppuisi ruoanteko samantien, jos mies noin käyttäytyisi!
mennä ihan sivuraiteille, miksi nainen ei voisi vaihtaa autoon renkaita? Mutta siis, yleensä jos mies väittää ettei osaa tehdä ruokaa niin se tarkoittaa ettei halua tehdä ruokaa. En kai minäkään ole osannut tehdä ruokaa mutta olen opetellut. Ilmeisesti vieläkin täällä suurin osa naisista hoitaa ruokajutut? Miksi miehet vaivautuisivat kun joku muukin hoitaa. Mutta ap:n ongelmaan: miehellä ei ole MITÄÄN oikeutta valittaa!!! Käsittämätöntä että niin moni on eri mieltä. Oikeesti jo se miettiminen että mitä ruokaa ja vielä sen valmistaminen on niin isoja hommia.
jos mies haluaa syödä myös muuta kuin kevyttä ja kasviksia niin mitä pahaa siinä on?
Ymmärrän että kun näkee vaivaa ja kokkaa ei ole kiva kuulla urputusta mutta kyllä munkin on pakko myöntää että KAIKKI kaali ja punajuuriruuat olsi myös multa jäänyt maistamatta ja syömättä. En voi sietää kurpitsaa, kaaleja, punajuurta enkä lanttua.
Jos mies ei ole tottunut ko. makuihin eikä niistä pidä on toisaalta vähän epäreilua tehdä aina ruokaa mikä itseä miellyttää.
Ehkä mies haluaisi perus tavallista kotiruokaa? nakkikeittoa, kastiketta, makaronilaatikkoa, kalapuikkoja, kanaa? voihan noidenkin lisäkkeenä tarjota pajon erilaisa kasviksia.
Jospa etsisitte yhdessä reseptejä jotka on teidän molempien mieleen?