Lue keskustelun säännöt.
Miksi te tädittelette vieraita ihmisiä?
12.09.2009 |
En voi ymmärtää, miksi toiset äidit "tädittelevät" vieraita ihmisiä puhuessaan heistä lapsilleen.
Yhtä hyvin voisi sanoa kaupassa esim. "Annapa se myyjälle", bussissa "Istuisitko tuon naisen viereen" tai toimistossa: "Ojennatko sen virkailijalle" kuin aina vaan se tätitäti. Päiväkodissa on myös ihan turhaa täditellä, ei niitä titteleitäkään tarvi siellä käyttää, vaan etunimi lienee kaikkein käyttökelpoisin. Ja jos ette tunne oman päiväkotinne henkilökuntaa nimeltä, niin ois varmaan syytä vaikka esittäytyä itse, niin hoitohenkilökunnan nimikin tulisi tutuksi.
Kun itse en voi asiakaspalvelutyöntekijänä täditteleville asiakkaille kommentoida (varoituksen pelossa) vaikka mieli tekisikin tyyliin: Ja tästä kälylle/mummelille vaihtorahat tai: ai tässäkö on minun lasteni serkku, enpäs ole tiennytkään. Olen siis kehittänyt mielikuvaharjoituksia, eli ajattelen minkänäköisen ilmeen tuokin rouva vetäisisi kasvoilleen, kun toteaisin: "Ai suakin on mun broidini pannut?"
Kommentit (58)
Vaikka eivät oikeasti ole, mutta avioliiton kautta ovat. Sitten on myös siskot ja veljet laissa. On se kyllä kumma, jos ei vanhempien sisarusten puolisoja pidä minään itselleen. Kyllä ne vaan on tätejä ja setiä.
Ja minäkin olen serkku isotätini ex-miehen lapsille (ulkomaalaisia, pitävät isotätiäni äitinään ja tietävät, ettei ole biologisesti), vaikka oikeastihan äitini olisi heille serkku, eikä sekään verisukulaisuus. Mutta näin siis esim. ikäiseni tyttö minut esitteli, serkkunaan. Onkohan täällä Suomessa tuo lähisukukäsitys hieman suppea verraten moneen paikkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka eivät oikeasti ole, mutta avioliiton kautta ovat. Sitten on myös siskot ja veljet laissa. On se kyllä kumma, jos ei vanhempien sisarusten puolisoja pidä minään itselleen. Kyllä ne vaan on tätejä ja setiä.
Kirjoitin, että VIRALLISESTI eivät ole mitään. Ovat silti tärkeitä!
tädittelevien asiakkaiden takana kyllä irvisteltiin - rohkeimmat myyjät jopa sanoivat asiakkaille suoraan, etteivät ole tätejä asiakkaille, vaan myyjiä. Erityisesti nuoret ärsyyntyivät tädittelystä.
Sinänsä ymmärrän sen, että jotkut kokevat täti-sanan luontevaksi ja käteväksi, mutten sitä, että jotkut kieltävät täysin sen tosiasian, että sanalla on monelle negatiivisia mielleyhtymiä ja tädittely saattaa ärsyttää, vaan hokevat urpoina, että sehän on ainoa oikea tapa puhua lapsille. Kai nämä ihmiset ovat niitä, jotka eivät juuri mitään lue eivätkä seuraa, niin eivät ymmärrä, että maailma muttuu ja niin myös tavat.
vaikkeivat ole edes naimisissa. Siis totta kai nimellä kutsutaan, mutta kyllä hän pitää itseään meidän setänämme (ja meitä serkuksia on siis aikuisia ja lapsia) ja sedäksi kaikki mekin hänet luokitellaan. Laillisestihan hän ei sitä toki ole. Mutta sukulainen siis kuitenkin tätini puolisona. Ja Englannissa ei tosiaan ei-sukulaisia juuri sediksi kutsuta.
Huisia =O Meillä lapset täditteli ja seditteli aikuisia noin kolmeen ikävuoteen asti ja sen jälkeen puheeseen ilmestyi tarkempia määreitä erilaisille ihmisille eri tilanteissa, vikaa on kyllä omien korvien välissä jos noin neutraalit sanat aiheuttaa jotain ongelmia. Täti tai setä kun ei minun mielestäni määritä kuin sen, että ihminen joko nainen tai mies, ei lapsi, iän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Itseasiassa siskopuoleni oli täti jo syntyessään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos lapsen vanhempi, varsinkin suunnilleen mun äidin ikäinen/selvästi mua vanhempi tädittelee mua lapsilleen, niin tuntuu vähän oudolta. Eri asia, jos olisin vaikka niiden oikea täti/kummitäti/hoitotäti.
Omassa läheisessä ystäväpiirissä myös pari pienen lapsen noin parikymppistä äitiä kutsuvat mua lapsilleen tädiksi (siis etunimi eteen) ja vastaavasti sitten mun pian syntyvälle lapselle puhuvat itsestään tätinä; esim. allekirjoittivat vauvajuhlissa vauvalle aloitetun vieraskirjan esim. Henna-täti. Tässä siis läheisimmät ystävät, joihin kuuluu kaksi serkkuanikin, jotka nyt oikeastaan tavallaan tätejä ovatkin lapselleni, kun aika sisarilliset välit on olleet lapsuudesta saakka.
Itse en ystävistäni käyttäisi kuin nimeä, mutta mulle se on ihan ok, kun ystäväpiirissä sellainen tapa on ollut jo ennen oman lapseni syntymää. Mutta tässä ovat sitten kaikki suunnilleen samaa ikäluokkaa. Jos kolme vuotta nuorempi serkkuni on lapselleni täti, niin ei mua haittaa, vaikka olen hänen (2v.) lapselleen täti. Se on tossa tapauksessa kunnia-asia, että lasketaan tädiksi, vaikkei sitä ihan suoraan ole. Eli siis ei mua haittaa, vaikka äidille läheisiä, lapsen elämässä olevia aikuisia kutsutaan tädiksi, kun se kaikille osapuolille sopii. Itse kyllä puhuttelisin ihan vaan etunimellä. Mutta veljeni on lapselle eno ja hänen avovaimonsa täti. Miksikä muuten pitäis sitten kutsua vaikka 13-vuotiasta serkkupoikaani? Aikuiset serkkuni voivat niitä tätejä ja setiä olla (vaikkei virallisesti), mutta 13v. on lapsi, vaikka onkin jo pituiseni ja oma lapseni häntä tuskin lapsena näkee. Sillä etunimellä kyllä ajattelin ihmisiä ihan kutsua, ehkä ihan pienelle tulee sanottua täti-liitteellä, jos ko. henkilö itsekin puhuu näin. Kaupassa sitten taas on myyjät eikä tädit ja sedät.
Mutta ei kellään vieraalla aikuisella ole mua oikeus kutsua tädiksi. Siinä kun ihmistä ei tosiaan viitata läheiseksi aikuiseksi vaan vanhemmaksi naisihmiseksi. Sitten kun olen vaikka nelikymppinen, niin sitten kutsukoot tädiksi, vaikken kyllä silloinkaan erityisen kohteliaana pidä.
Se olisi sitä, jos henkilö kutsuisi toista tädiksi puhutellessaan häntä. Tässä tapauksessa henkilö kutsuu lapselleen puhuessaan kolmatta henkilöä tädiksi. Kyse on vanhemman ja lapsen välisestä keskustelusta, johon ei ulkopuolisella on sanomista. .
Ai ei ole ulkopuolisella sanomista? Olisiko siinä tapauksessa, kun vanhempi kutsuisi ulkopuolista esim. läskiksi, kaljupääksi, kaljamahaksi, hutsuksi?
Kummitädillä ja sukulaistädillä on lämmin, miellyttävä merkitys. Muuten tädistä tulee kyllä minulle mieleen keski-ikäinen tiukkapipoinen tantta.
Eihän tässä olekaan kysymys siitä, millä nimellä lapsi kutsuu vierasta naisihmistä, vaan millä nimellä vanhempi (yleensä äiti) nimittelee vieraita naishenkilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naapurin nainen, kirjaston nainen, neuvolan nainen jne."
Ja tosiaan, pienen lapsen silmissä 18-vuotias näyttää ihan samalta kuin 35-vuotias, valitan
Ja itsekin olen myyjänä/asiakaspalvelijana.
Tädittely ei haittaa yhtään. Mutta kun keski-ikäiset äijät huutelevat "tyttö hei!" niin se kuulostaa minun korvissa töykeältä ja se ärsyttää (lähentelen neljääkymppiä..). Mutta ei tädittely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei tajua/välitä onko nainen 20v vai 40v. Kaikki ovat aikuisia ja isoja pikkulapselle:)
Mutta hieman huvittavaa kun jotkut aikuiset jopa kolmikymppiset naiset tädittelevät naisia toisille aikuisille tyyliin Kelan täti, lääkäritäti jne. Tämä minusta on jo junttia!
jos aikuinen ihminen ei pysty ottamaan pikkulapselta viestiä vastaan, jos lapsi sattuu sanomaan tädiksi. Täti on ihan käypä nimitys, mikä siinä häiritsee.
Veikkaan, että nää samat ihmiset ei myöskään osaa ottaa luontevasti vastaan teitittelyä saati käyttää sitä.
Nää on kuitenkin vain kielen rekistereitä, ja kuka ei niitä hyväksy, se paljastaa lähinnä oman sivistymättömyytensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos aikuinen ihminen ei pysty ottamaan pikkulapselta viestiä vastaan, jos lapsi sattuu sanomaan tädiksi. Täti on ihan käypä nimitys, mikä siinä häiritsee. Veikkaan, että nää samat ihmiset ei myöskään osaa ottaa luontevasti vastaan teitittelyä saati käyttää sitä.i]
Ap
En tarkoittanutkaan sitä, että pienet lapset tädittelevät, vaan tädittelevät vanhemmat minua ärsyttävät. Osaan kyllä suhtautua lasten erilaiseen puhutteluun ystävällisesti ja iloisesti puhetyylistä riippumatta.
Myös teitittely on ihan hyvin hallussa, joskus toki tulee tehtyä virhearvio teitittelyn/sinuttelun suhteen palvelutilanteen alussa, vaihdan sen sitten asiakkaan toivomaan suuntaan, mikäli tällainen toivomus esitetään, sanoin tai ilmein, tai on luettavissa "ilmasta".
Palvelutilanteeseen kuuluu toki myös tervehdys puolin ja toisin, usein nämä tädittelevät vanhemmat vastaavat minun tervehdykseeni tyyliin: Annapa tädille... eli eivät tajua edes alkeellisimpia käytöstapoja eli tervehtiä tullessaan asioimaan. Ehkä sekin kertoo jotain sivistyksen tasosta;-)
tarvetta täditellä ihmisiä. Eipä muuten tädittele tuttavanikaan - oisiko tapa enemmän jossain landella. Itse asun Espoossa ja tuttavapiiri lähinnä akateemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
a) kohtelias yleisnimitys naispuoliselle henkilölle
ja b) 2-vuotiaalle käyttää nimitystä "virkailija", "nainen" tai "lastentarhanopettaja" tuntuu enemmän kuin hankalalta (ei vastaa ainakaan meillä vielä tuon ikäisen ymmärrystä saati kielellisiä taitoja).
kyllä kuulostaisi aika oudolta naapurin nainen, kirjaston nainen, neuvolan nainen jne." Ja tosiaan, pienen lapsen silmissä 18-vuotias näyttää ihan samalta kuin 35-vuotias, valitan
Meille he ovatkin naapuri (tai vaikkapa Pekan äiti tms. määre, jos on naapurin lapsen äiti) ja terveydenhoitaja ja kirjastossa puhutaan naisesta tai esim. annatko kirjat tiskille jne.
Ja niille, jotka sanovat ette lapsi osaa erotella näitä muia termejä, eikö tässä ole ollut kyse nimenomaan vanhempien tavasta puhua lapsilleen eikä siitä mitä lasten suusta tulee!
(akateeminen en ole, mutta alunperin Espoosta, nyt helsinkiläinen)
Ja niille, jotka sanovat ette lapsi osaa erotella näitä muia termejä, eikö tässä ole ollut kyse nimenomaan vanhempien tavasta puhua lapsilleen eikä siitä mitä lasten suusta tulee! (akateeminen en ole, mutta alunperin Espoosta, nyt helsinkiläinen)
Heh, kirjoitusvirheistäkin huomaa, etten ole opiskellut yliopistossa :D Sorry kiireinen kirjoitus ja vaikea luettavuus!
Terkuin kummitäti
viestiin viitaten; ei ole soveliasta rouvitella naisia. Et voi olla varma, onko naisen sääty rouva vaiko neiti, joten ei ole soveliasta.
Tädittelen minäkin, itselläni 2-vuotias lapsi. Vieraita naisia kaupoissa yms. kyllä tädittelen, ja vastedeskin. Ihan sama mitä ne ajattelee, se vain on yleisnimitys vieraille naisille. En ole kenenkään nähnyt pahastuvan tuosta (kyllä sen naamasta yleensä näkee jos pahastuu).
Nuoret naiset jotka pahastuvat tädittelystä, eivät ole sinuja/sinut itsensä kanssa vielä, koska ei täti ole mikään negatiivinen ilmaisu.
Itse tädittelen itseänikin vieraille pienille lapsille, esim. leikkipuistossa tms., siis jos lapsi tulee jutustelemaan tms. Saatan sanoa esim. "annatko täti voi auttaa" "tätipä antaa sinulle tämän lapion, ole hyvä" jne.
Ikää mulla on 25 vuotta.
tarvetta täditellä ihmisiä. Eipä muuten tädittele tuttavanikaan - oisiko tapa enemmän jossain landella. Itse asun Espoossa ja tuttavapiiri lähinnä akateemista.