Vantut syksyyn

Osse, juu eiköhän me tuon Idan kanssa pärjätä. Olisin vaan kaivannut joltain ammattilaiselta vähän käytännön vinkkejä the tilanteisiin. Mutta sainkin niitä itseasiassa terkalta itseltäänkin :)



Nyt kun mies on ollut taas viime ja on vielä tämänkin viikon kotona niin Ida on kyllä pistänyt taas kaikessa ihan parastaan. Siis parhaimmalla mahdollisella tavalla kaikessa vastaan, huoh. Nooh, eiköhän se siitä taas. Helpottaa ehkä vuoden päästä tai jotain ;)



Emmalla on nyt kamalan ihanan kamala äitivaihe. Olin lauantaina lenttisturnauksessa ja poissa kotoota aamusta iltapäivään. Sen jälkeen neiti ei olekaan irroittanut musta otettaan. Konttaa koko ajan mun perässä ja haluaa syliin. Manduca kantoreppu on ollut taas kovassa käytössä. Emma oli juonut lauantaina kaikki 20ml Nannia pullosta kun olin pois ja muutenkin syönyt huonosti. Muuten oli kivasti mennyt :)



Nyt kun Emma syö taas räkätaudin jälkeen hyvin, olen pitänyt vähän unikoulua. Tai oikeastaan ei ole ollut mitään unikoulutettavaa juurikaan, mutta vähän. Skarppasin siis vain itseäni etten anna ekasta inahduksesta tissiä yöllä. Klo 5 jälkeen vasta siis annan ja hyvin onkin mennyt. Muutamana yönä neiti on kitissyt alkuyöstä mutta nukahtanut itsekseen ja sitten klo 5-6 olen antanut maitoa. Ruokakin maistuu sitten päivällä paremmin ja jopa aamupuuro menee. Myös kahtena päivänä neiti on suostunut syömään mun tekemää ruokaa \0/ Neuvolassahan siis suosittelivat lopettaa yösyötöt (tarjota vettä ;)), kun Emma on niin huono syömään soseita.



Eipä tässä taas muuta..



MiaMik ja tytöt 3v & 8kk+

Eli Niamey_85 täällä uuden nimimerkin takana..



En ole päässyt kirjautumaan tänne useista yrityksistä huolimatta!! Ärrinmurrin..



Täällä odotellaan seuraavaa muuttoa!! Nokialle :D Että sit keväällä ollaan mukana treffaamassa.. Mutta maaliskuulle asti me jumitaan täällä lempäälässä :D



Täällä arki rullaa.. Aino neiti on temperamenttinen 3 vuotias ja Aaro 10kk töllykkä :D Oikeen mainio kaksikko..



Aaron allergiat alkaa helpottamaan.. todettu testein vain lievä muna ja soija allergia! Mutta todellisuudessa allergia on todella monelle ruoka aineelle.. Rokotuksiin nämä ei vaikuta mitenkään, kun on niin lievä toi muna! No jää nähtäväksi kuin käy..



Kolmatta täälläkin jo kuumeillaan.. vaikka ollaan sovittu ettei vielä ole sen aika! Mutta aina saa kuumeilla :D



Juu.. saas nähdä pääsenkö näillä tunnuksillani sisään uudemman kerran!! No tigru ainakin tietää missä meillä mennään..





Terkuin; Niamey, Aino 08/06 ja Aaro 12/08!!

Niin moni enska on jo täyttänyt kolme vuotta, onnea kaikille! Meillä on sitten juhlaputki joulu- ja tammikuussa, huoh.



Sofia on jo iso tyttö, ainakin taidoiltaan. Noin 8kk3vk iässä alkoi kävellä pikkupätkiä ilman tukea, aluksi sellaista neljää askelta putkeen. Nyt menee jo yli metrin matkojakin, vaikka toki vauhti on hidasta ja meno horjuvaa. Pikamatkoille neiti menee karhunkävelyllä tai kontaten, ja varmaan vielä jonkin aikaa eteneekin ennemmin neljällä tassulla kuin kahdella. Koon suhteen Soffe ei sitten olekaan ihan niin iso, vajaat 9kg ja ~70cm, eli keskikastia. Hyvin menee yksi yhteen Noelin vaatteet, kun on niin tarkkaan 2v. ikäeroa.



Noelilla alkaa jo pahin uhma helpottaa, ja poika on taas kyläilykelpoinen ;) Ihan kiva niin. Noel on myös kasvanut kovasti - tuntuu, että vasta siirryttiin 92cm vaatteisiin, ja nyt jo kaivelin 98cm esiin, kun hihat ja lahkeet jää lyhyeksi. Eihän tuo mitään syö edelleenkään, mutta kasvaa varmaan jollain kiukkuenergialla...



Multa loppuu akku läppäristä, ja Sofiakin roikkuu lahkeessa iltapuuron kaipuussaan :) Täytyy siis lopettaa lyhyeen. Mutta hauskaa syksyä kaikille!



Kandi & Noel 2v10kk ja Sofia 9kk1vk

Missä kaikki luuraa? Eikö kenelläkään ole aikaa kirjoitella kuulumisiaan, vai olenko väärällä sivulla? :)

Meillä täällä on hehkutettavaa jonka haluan jakaa.. täällä mennään alussa, mutta vahvasti kuitenkin. Eli meitä on perheessä neljä ensi kesänä! Ihanaa vihdoinkin!



Kertokaa missä olette, ja mitä kuuluu kaikille? :)





Onnellinen Lycka

Tulin vaan kurkkimaan, ja Lyckalla olikin kivoja uutisia! Liityhän mukaan myös tällä hetkellä varsin hiljaiseen "Tonska-pinoon" odotus-puolella! Jos sais sinnekin taas välillä eloa ;)



t. Ope rv 30+ ja Aino 3v

Tänne ei kai mitään uutta ihmeellistä :)



Pidin Emmalle viime viikolla unikoulun, kun meillä alkoi mennä yöt ihan plörinäksi kuumeilun ja korvatulehduksen myötä. Ensimmäisen yön tuo lapsi melskas, huusi, itki, raivos ja nousi pinniksessä seisomaan. Toisesta unikouluyöstä lähtien tässä torpassa on taas saanut nukkua. Yösyötötkin Emma jätti toisena yönä itse pois. Nyt ruokakin maistuu hyvin päivisin :)



Ida kerhoilee ja jumppailee ja elää jonkinlaisessa mielikuvitusmaailmassa kera timanttisormuksen ja Nuuskamuikkusen :D



Tytöt nukkui tosi hyvin ennen kellojen siirtoa, molemmat heräilivät joskus 8.30-9.30 aamuisin. nooh, kellojen siirron myötä palattiin onneksi vähän normaalimpaan. Ida alkoi taas nukkua päikkyjäkin, mikä tarkoitti sitä että tällä viikolla on nukahtanut yöunille vasta 22. Eli eilen pidin sitten neitiä väkisin hereillä koko päivän ja huh. Idalla kun on silleen että mitä myöhemmin menee nukkumaan, sitä aiemmin herää aamulla. Eli nukkui parit yöt 22-7 ja se ei neidille riitä. Eilen sitten nukahti jo 19.40 ja heräsi klo 7 ja nyt ei ole aamulla vetänyt kiukkushowta :)



Me muutetaan tässä kuussa ja vähän harmittaa jo Idan puolesta, kun ollaan saatu tosi kiva pph hoitolastensa kanssa leikkipuistokavereiksi. Ne lapset on kyllä Idan kerhokavereita, mutta ei sitten enää heidän kanssa ulkoilla jatkossa. Ida itseasiassa kiukkuaa mulle usein, että haluaa tuolle pph:lle hoitoon ;) Me kuulemma saadaan mennä Emman kanssa kaksin kotiin kun hän jää hoitoon. Tylsä äiti kun ei päästä.



Eipä tässä muuta. Jatkan aamukahvin juomista, kun saa rauhassa juoda vielä kun Emma yöunilla :)



MiaMik ja tytöt 3v & 9kk1vko

Hei kaikille!!!!



Kiitos kovasti onnitteluista. Ei oikein oo aikaa ja energiaa viettää aikaa netissä kirjoitellen kuulumisia.



Tänne tuli kanssa eilen lunta ja ihanaa ku vähän valaistu maailma. Meillä Miskalla alko taas joku uhmakausi. Meni tässä pari kuukautta jo ihan mukavasti, mutta nyt on taas kaikesta hirvee vääntö. Petrus nukkuu edelleen levottamasti yönsä ja mie oonki nyt ollu eri huoneessa nukkumassa. Isänsä sit heräilee ja antaa maitoo pullosta. Imetys taas loppu ku seinään uuden raskauden myötä. Maidontulo vaan hyyty. Pienempi ukkeli lähti tällä viikolla kävelemään ja reeni on mahotonta.



Oma olo on ollut väsynyt ja etova. Ehken nyt alkaa tuo etominen helpottaa, mutta ruokahalut on aika minimissä. Väsymys sen sijaan ei tunnu helpottavan, vaikka yleensä saan nukuttua päikkärit kun pojut nukkuu samaan aikaan 2-3h päikkärit. Pari viikkoo sitten oli ultra ja kaikki hyvin. Sikainfluenssarokotetta en ota ja kukaan perheestä ei ota. Päätettiin jo heti ensi metreillä kun asia tuli esille.



k@tk@: raskaaksi tuleminen kuulema helpottuu kerta kerralta. keho jotenkin alkaa muistaa miten se tapahtuu. miun veljen vaimolla on PCO ja kolmas lapsi tulossa ihan luomusti. heistä oli juttu uusimmassa vauvalehdessä lapsettomuus ja ystävyys -jutussa.





Mutta nyt jatkaa isänpäivän viettoo!!!



Sonteri sekä Miska 2v4kk, Petrus 11,5kk ja tulokas rv 14+2

Eli tämän nimimerkin takana kirjoittaa Pi-Ki, jos joku vielä muistaa :)

En jostain syystä päässyt kirjautumaan tuolla vanhalla nimimerkillä...Hmm...



Pikakertaus:

Eli meillä kasvavat kovaa vauhtia Arttu (2v8kk) ja Emmi (tulee su 8kk). Krooninen vauvakuume on päällä koko ajan, mutta eiköhän meidän lapsiluku (ainakin biologinen...) ole tässä. Ehkä sitten 10 vuoden päästä vois adoptoida tai ryhtyä sijaisperheeksi ;)



Ääh..niin paljon juttuja, ettei tiedä mistä aloittaa! Emmi herätti tänään jo ennen viittä, niin pääkin ihan jumissa...sain sen nukkumaan ennen kuutta uudestaan (taistelun jälkeen), niin eiköhän Arttu herännyt just silloin! Nyt siis A hautautuneena sohvalle piirrettyjä kattomaan. (Ja ärsyttää mua tahallaan huutamalla välillä, kun tietää että Emmi voi siihen herätä!!!) On tää ihanaa, kun esikoisella on "pieni" uhmis ;)



Joo, eli Artun vakiolause alkaa "mä haluun" tai "mä en haluu". Tuttua??? ;) Ja nykyään ärsyttävä tapa on vastata "e-eee", sillä tavalla ynisemällä. Kaikesta pitää saada kinata vastaan... No, eipä se auta kuin kestää. Vkonloppuna Arttu puheli itsekseen peilin edessä: Ensin huusi täyttä kurkkua, sitten hiljeni ja osoitti omaa huonettaan ja sanoi peilikuvalleen "omaan huoneeseen siitä!" =) Vissiin äiti ja isi toistanut tota lausetta aika paljon viime aikoina??? :)

Päiväkuiva Arttu on ollut jo monta kuukautta, mutta päikkäreille ja yöunille laitan vielä vaipan. Menis varmaan ilmankin, kun jaksais kokeilla... Mutta kokeilen vasta, kun saan ensin Emmin nukkumaan kunnolla. Arttu käy ite vessassa pöntöllä, ja isomman hädän tullessa vaan huutaa "saa tulla pyyhkimään".

Syöminen on yhtä kamppailua... Mikään ruoka ei meinaa mennä alas, ja kaikki keinot (lahjonta, kiristys, uhkailu) tulee kyllä kokeiltua. Syö vähemmän kuin pikkusiskonsa! Millä se poika oikein elää...



Jaaha. Emmi heräsi. Jatkankin myöhemmin.



Terkkuja ja vilkutuksia kaikille!



Pi-Ki, Arttu ja Emmi

Mitäs meille muuta... No, ainakin Artun korvakierre näyttäis olevan takanapäin *koputtaa puuta*. Tai ainakaan ei yhtään tulehdusta ole ollut sen jälkeen, kun jäi toukokuun lopussa tarhasta kotiin! :)

Emmillä sen sijaan ollut jo kaksi tulehdusta... Juuri loppui eilen toisen kuuri. Molemmat vissiin saaneet isänsä "huonot korvat"... No, toivottavasti ei kuitenkaan nyt ihan kierre alkais. Artullahan ei auttaneet putket, eikä putkien kanssa yhtä aikaa syöty estolääkityskään! Ei oo kiva, jos Emmillä sama homma vielä edessä... No, mun haaveissa olis olla mahdollisimman pitkään vielä kotona (eli kunnes Emmi sen 3v.), joten jospa "tarhattomuus" edesauttaisi tässäkin. Ainakin on yksi hyvä lisäsyy jäädä kotiin pitkäksi aikaa =)



Emmi ei vieläkään etene kuin kierien ja ryömimällä peruuttaen, mutta näinkin pääsee ihan järjetöntä vauhtia paikasta A paikkaan B! Ihan hetkessä on jossain muualla... Kovin on iloinen ja nauravainen tyttö muutenkin :) Hampaita ei vielä ole, mutta näkyy alhaalla jo selvästi 2 paikkaa, mistä kohta puhkeavat läpi. Ja lusikkaa vastenkin tuntuvat jo kovilta, ei vaan tule läpi.

Ruokaa Emmi syö kuin pieni rekkamies ;) Aamulla puuro + leipää, ennen aamupäikkiä desi maitoa tai velliä, lounas ½-purkkia 8-kuisen lihasosetta + 1 prk hedelmää, välipala vauvajogu, päivällinen ½-purkkia 8-kuisen lihasosetta + hedelmää jonkun verran päälle, illalla puuro + desi maitoa tai velliä. Yöllä tissiä. Päiväimetyksen lopetin tavallaan tällä vkolla...tai no viime vkollakaan en päivällä enää juuri imettänyt.

Emmihän oppi syömään tuttipullosta VASTA 4 PÄIVÄÄ SITTEN!!! Tähän asti juonut maidot tissistä, kun korvike ei ole kelvannut. Ruokajuomana aina vesi, jota juo paljon ihan tavan mukista. Oisin voinu skipata ton pullo-vaiheen kokonaan, mutta jotenkin kivempi lopettaa imetys "vähitellen", että saa vielä ottaa kuitenkin "vauva-asentoon" toisen syliin ja pullotellaan tissittelyn sijasta :) Nokkista ei kauheasti olla edes kokeiltu, kun hörpyttämällä osaa juoda niin hienosti.



Mutta lopetan taas, lähdettävä itekin lekuriin näytille, kun pientä lämpöä ja nuhaflunssaa ollu n.vkon, ja eilen yskiessä alkoi keuhkoihin vähän sattua. Meidän äiti käski heti mennä lekuriin, jos vaikka sikalentsua ;) Enpä usko. Artulle ja Emmille sain haettua sekä sikainf. että kausi-influenssapiikit vime torstaina - ja nyt ne onkin loppu täältä. Tai siis enää ei jatketa 6-35-kuisten terveiden lasten rokottamista, vaan niitä edellä olevia riskiryhmäläisten rokottamisia. Varmaan mokasivat, kun edes alottivat ton terveiden lasten rokottamisen täällä, mutta eipä haittaa, kun ite ehdittiin se saamaan =)



Mutta jatkan jälleen myöhemmin!

Pi-Ki

Täällä ollaan, harvemmin tulee käytyä palstalla, mutta yritän kyllä aina välillä muistaa tämänkin olemassaolon. Kiva kun viitsitte aina välillä käydä päivittämässä kuulumisia. :)



Lycka, ONNEA oikein paljon, ihanaa kun teillä onnisti ja vauva tulossa! Koskas on laskettuaika?



Meidän kuulumiset lyhyesti:

Aleksi täytti viime la 3v ja on oikein reipas ja iso poika jo. Perhekerhossa käydään ja nyt huomaa kuinka poika on alkanut oikein nauttia kerhoilusta ja ikäistensä seurassa olemisesta. Yhteisleikit ei ihan vielä suju, mutta eiköhän nekin, hiljalleen..

Eeli täytti viime viikolla 1v, meidän vauva ei siis ole enää vauva, nyyh.. Eeli treenaa kovasti kävelyä, periaatteessa hallitsee sen jo melko hyvin, mutta konttaus on edelleen pääasiallinen etenemiskeino.

Aivan valloittava parihan nuo on, välillä kinastellaan leluista, mutta sitten taas ollaan niin rakkaita toisilleen.



Mukavaa loppuvuotta kaikille vanttu-perheille!!



Viipero rv 7+0, Aleksi 3v ja Eeli 1v

Ensiksi Lyckalle paljon onnitteluja tonskan tulosta!!



Ja niin myös Viiperolle!! Huomasin tuon rv 7 :D Kivaa kun monelle on jo kolmas tulossa :)



Meillä elämä sujuu aika rauhallisissa merkeissä täällä kun olen koko raskausajan ollut niin huonossa kunnossa. Eipä ole hirveästi jaksanut hötkyillä ympäriinsä. La alkaa jo olla nurkan takana ja siihen ollaan kovasti yritetty valmistautua. Vauvalla vaatteet jo kaapissa ja sänkykin tuotu vintiltä alas. Sen enempää en viitsi vielä laittaa pölyyntymään, jos sitten joulukuun puolessa välissä laittaisi loppuun.



Milolla juttua riittää nykyään enemmän kuin mitään. Aika epäselvää se vielä on mutta eipä olla edelleenkään mitenkään huolissaan. Puhe kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja muuttuu selvemmäksi.

Edelleen Milo on pysynyt hienosti päivä/yökuivana. Vain kakka saattaa joskus eksyä housuihin kun ei ilmesesti malta lopettaa leikkiä siksi aikaa että kävisi kakalla :) Mutta harvoin näitäkin sattuu.

Myös melkein kaikki ruokakin käy, vain maito, kaura ja ohra on enää kysymysmerkkejä ja niitä pitäisi kokeilla.

Kananmuna sopii jo ainakin pieninä annoksina. Ruokahalu on Milolla aivan uskomaton nykyään, poika on niin pohjaton että syö samanlaisia annoksia kuin isänsä :O

Myös vauvan syntymää Milo odottaa jo malttamattomana, sanoo usein että vauva syntyy nyt :) Saapa nähdä onko sitten enää yhtä innostunut kun vauvan oikeasti tulee kotiin..



Hyvää Joulunodotusta kaikille!!



Hermione ja Milo 2v9kk ja Baby-J rv rv 33+6

Josko sitä taas ryhdistäytyis, ja kirjottelis...



Elikkäs me päästiin/saatiin rivarineliö Parolasta, jossa ollaan nyt sitten asuttu reilu kuukausi, ja ihanalta tuntuu!!! Vaikka toki oltais haluttu se omakotitalo, mut ei ollu meidän budjettiin sopivaa markkinoilla, mutta tämä oli. Ja kun tää oli vasta rempattu, ja TOSI hyvässä kunnossa, niin eipä sitten kauaa aikailtu, vaan ostettiin tää, eipä tartte asuu kerrostalokaksiossa tokassa kerroksessa ilman hissii... Se oli siis toinen vaihtoehto... Ja kyllähän sitä kerkee/voi kattoo sitten myöhemmin sitä omakotitaloo =D



Eetu aloitti täällä srk:n kerhossa, tosin on vähän huonoon aikaan puol kahesta puol neljään, juuri päikkäriaikaan, mut hyvin tuntuu silti pärjäävän, kun noina päivinä on jääny päikkärit väliin tai nukkunu lyhemmät. Ottaa sitten yleensä seuraavana päivänä takaisin... Eetun vesipeuhula loppui, eikä viitsitty sitä seuraavaan laittaa, kun on aika kallis, ja nyt on sitten hyvä syy käydä itekin uimassa...



Pojat saivat viime perjantaina possupiikit, Luukkaalle ei tullut mitään oireita, ehkä vähän oli kiukkusempi. Mut Eetu... mä en nyt tiedä oikeesti mitä tautia se poti/potee, eli la illalla oli vähän lämpöä, ja sitten su iltana oli jo yli 39, tiistaina käytiin lääkärissä ja siellä lääkäri sano että on "sitä itteensä", mut mä kyllä vielä epäilen... Mun eräs sh kaverilla oli yli viikon korkea kuume, joten miksei Eetullakin ois voinu olla... Tai sitten voi olla että oli jotakin muuta, kun mun äiti ja velikin on kipeitä (ollaan nyt nähty useemman kerran viikossa, kun asuvat nyt 1km ja 5km päässä), joten voi olla jotakin pöpöö sieltäkin, ja erityisesti kun meihin muihin ei oo tullu mitään (muhun, mieheen eikä Luukkaaseen), no, oli mitä oli, pääasia, että alkaa olemaan ohi, tänään ei oo kuume noussu enää yli 38. JEEEE!!!



Luukas opettelee tällä hetkellä kovasti kävelyä, on vaan niin innokas, että yleensä kikatuksen takia pyllähtää pyllylleen. Ja hirmuinen selittäjä tuosta on tullut, ja kiljuminen on palannut hälle... Tai sitten vain muistanut, miten se tapahtui... Niin ja onhan hän oppinut "hienon" jutun (Luukkaasta, EI äidistä!!!) kiipeily, ihan joka paikkaan ja koko ajan! Mä oon oikeesti helisemässä sen kanssa, kun koko ajan saa olla paniikissa ja perässä, minne se milläkin kerralla kiipee! Yks lempipaikoista tällä hetkellä on meidän olkkarin pöydän välihylly, onneks siitä ei pääse korkeemmalle! Yksvuotisneuvola on meillä varmaan vasta ens vuoden puolella, toi neuvola on nyt niin sekaisin, ettei sinne saa yhteyttä, kiitos piikitysten... Luukkaalla siis piti olla viime viikolla, mutta peruivat sen ja sanoivat, et soittele maanantaina uutta aikaa, no oon nyt neljä päivää soitellu, ja en oo saanu ketään sieltä puhelimen päähän...



Meidän koiraltakin löytyi viime viikolla sydänvika... No, eipä se hällä vaikuta millään tavalla, ehkä toi riehakkuus juuri on sen takia... ;)



Sonteri: tuosta vauvajutusta... mä en vaan jotenkin usko että meillä nappaisi helpolla... joten tällä hetkellä nautitaan täysillä kahdesta ihanasta pojasta!!! Ja ei olla pahoillaan vaikka ei kolmatta tulisikaan, mutta toki otetaan kolmas avosylin vastaan, jos meille sellainen suodaan!



Treffeistä vielä, onko kellään innostusta tapaamaan? pk-seudulla tai tampereella???



Lyckalle onnittelut odotuksesta!!! Ihanaa lisää vauvoja!!!



Niin ja Jennille tätäkin kautta onnittelut!!!



Piki, noi Artun lauseet kuulosti kyl niin tutulta!!! (varmaan kaikki samaa mieltä!) Meillä kans Eetun vastaus jokaiseen kysymykseen on "EI", mutta mä oon niin ikävä äiti, et oon alkanu sit sanoon, et "ok, ei sit mennä pihalle/syömään/yms" niin johan mieli muuttuu... ;)



Mutta joo, eipä nyt muuta, täytyy yrittää kirjoittaa uudestaan vähän nopeempaa...



Niin monen kanssa kirjottelee, tai ainakin seuraa naaman kautta, ettei juuri irtoo tänne...



napero ja pojat 3v9kk ja lauantaina 1v (meillä ei oo enää sen jälkeen vauvaa, nyyh ja niisk!!!)

tulin toivottamaan Viiperolle onnea!! Pienemmällä ikäerolla menette tällä kertaa.. :D

Olinpas minä hyvin lukenut Viiperon tekstin... Mutta SUUREN SUURET ONNITTELUT täältäkin!!! Ihanaa, että on teitä kolmansienkin odottajia ilmestynyt meidän joukkoon (itsekin toivoisin kovasti (MM ;)) jo pääseväni teidän joukkoon, mutta...).



Meillä meni siis ihan uusiksi tän viikonlopun suunnitelmat ja en jaksanut sitten kuitenkaan lähtee Tampereelle käsityömessuille... No, eilen päästiin sentään miehen kanssa vähän shoppaileen, tuli ostettua ekat joululahjatkin ;) Hassua olla nyt näin "jäljessä" viime vuoteen verrattuna, kun sillon oli tosiaan tässä vaiheessa kaikki paketit valmiina paketoituina ja joulukortitkin kirjoitettuina... Ja nyt vasta aloitin lahjojen oston ja kortitkin on viel ajatuksen tasolla, mutta ehtiihän sitä, toivottavasti!!!



napero ja pojat 3v9kk ja 1v1pvä

eli viikon saikun jälkeen töissä taas, ehtii hetken kirjoittaa omia juttujakin. Kotona se ei nimittäin onnistu... :)



Meillä on siis ollut viikko sairastupaa takana, ja vielä jatkuu ainakin typyn osalta, eikä pojukaan ihan täysin terve vielä ole, vaikkakin kuumeeton. Tiistaista lauantaiaamuun poika oli kuumeinen, ja päivä päivältä entistä kiukkuisempi. Torstaina jo soittelin tk:hon, mutta kehoittivat vaan potemaan kotona, ja yllättäen sit lauantaina ei enää päässyt edes läpi päivystykseen, joten mentiin yksityiselle. Molemmissa korvissa oli selkeä tulehdus, ja pojulla on nyt sit elämänsä eka antibioottikuuri päällä. Hirveästi ei ole vielä oloa helpottanut, poika nimittäin huutaa öisin kuin hyeena, ellei saa tuttipullosta juomista ja/tai pääse äitin viereen nukkumaan. Ja pääseehän sitä, kun kerran kipeä on. Meillähän ehdittiin aloittaa unikoulu viime viikon alussa, mutta parin yön jälkeen poika oli niin kipeä, ettei kumpikaan jaksanut tai raskinut toista itkettää yöllä. No, ehkä sit joskus... on vaan niin outoa, kun tyttö ei koskaan karjunut öisin, hälle riitti kun otettiin syliin ja lohdutettiin, tai yleensä jopa pelkkä huoneeseen meno lohdutti niin, et uni jatkui. Tää kakkonen on ihan eri luokkaa tuon karjumisensa kanssa, mut eiköhän se siitä. Eilen illalla yritti pompottaa minua, että pitäisi viereen tulla nukkumaan heti kahdeksalta, mutta siihen ei äiti vielä taipunut. :)



Tänään oli myös pojan 1v neuvola, jouduttiin viime viikolla perumaan pojan oma aika ja nyt mentiin sit siskon ajalla, kun sisko on vielä kuumeessa. Pituutta oli 77 cm ja painoa 9,7kg. Vissiin aika normaali, tai no hoikahko. Naureskelin itselleni, kun en oikein osannut vastata, että ymmärtääkö poika puhetta. :D Kyllä se minusta ymmärtää, mutta ei tottele! :D:D



Valittelin jo aikaa sitten päivähoitoahdistusta, mutta onneksi viime viikolla tuli lappu, että molemmat pääsevät typyn entiselle pph:lle, sille joka näkyy ikkunasta. Olen tosi tyytyväinen, koska en todellakaan olisi halunnut viedä lapsia eri paikkoihin enkä myöskään päiväkotiin poikaa. Onneksi siis kaikki meni nyt mallikkaasti niin kuin haluttiin! Ja saatiin muuten tosi hyvää palvelua ph-toimistosta, vielä edellisellä viikolla soittelivat ja sumplivat niitä hoitopaikkoja meidän toiveiden mukaiseksi.



Typy ehti pari kertaa käydä kerhossa ennen sairastelua, mutta kysyy kyllä joka päivä pääseekö tänään kerhoon. Sydän särkyy kieltää koko ajan... mutta toivotaan nyt, että loppuviikosta jo pääsisi. Hienon isänpäiväkortin ehti onneksi tehdä!



Jaahas, ehkäpä siinä taas tarpeeksi. Kohtahan sitä pääsee jo kotiin katsomaan, miten lapset voi ja onko pojulle tullut pahoja oireita, sai tänään molemmat influenssarokotteet kerralla. Typylle haetaan sit loppuviikosta.



-Osse, typy 3v ja poju 1v

Pitäisiköhän perustaa jo uusi pino, vaikka talvipino...tää alkaa olla jo aikas pitkä :)



Moikka vaan kaikille, täällä ihmeellisesti Lycka taas on...ihmeen usein siis ;)



Meillä ollaan vielä hieman kipeenä, Höpis sai influenssan, ja minä siinä sivussa myös. Ollaan nyt podettu viikko kotona, ja seinät alkaa kaatua.... Aamulla käytiin ekan kerran omalla pihalla, ja voi miten kivalta ulkoilma tuntuikaan vaikka tihutti vettä. Kyllä sitä ihminen osaakin pienistä nauttia kun on "kodin vankina " ollut pitkään :) Muuten meillä kaikki hyvin, kait. Mua itseäni hermostuttaa kun en tunne masussa mitään. Höpiksen kanssa heti alussa tuntui, ja masu kasvoi mutta nyt ei mitää erikoista. En vielä ole edes päässyt ekaan viralliseen ultraan...Höpiksen kanssa siellä ravattiin jo viikosta 6 asti. (lapsi ei siis saanut ihan "perinteisesti" alkuaan..)

Tietääkö kukaan tai onko kokemuksia teillä tonskanneilla samaa? Eli ei niin samanlaisia tuntemuksia toisen kanssa.

Täällä muuten odotetaan jo joulua kovasti. Pukki kuulemma kurkkailee ikkunoista aina välillä. Höpis huutaa olkkarista "mamma tuolla juoksi pukki, mä näin sen itse. Nyt se piilottaa mulle lahjoja" :D Mutta onneksi tuo rakas lapsi ei ole sellainen "mä-haluun" lapsi, vaan kuvastoja katsellessaan toteaa vain "tälläinen olis ihan kiva, jos sellaisen pukki toisi" :) Meillä pukki tuo vain muutaman lahjan, lähdetään jouluruokia sulattelemaan matkalle ja siellä sitten lahjoja jaetaan-eli ostetaan sitten sieltä mitä herra haluaa. Ihanaa päästä pois täältä loskasta hetkeksi, jaksaa sillä taas pitkälle.



Kuinkas teillä muilla syksy on sujunut?

Mammis, Iida-Linnea, Jenni...missä olette?



Mun pitää varmaan siirtyä tonne o puolelle, vaikka siellä taitaa olla vain 2 tonskailijaa, kun muut ovat jo synnyttäneet...niinkö?



Jaahas, Höpis ilmoitti heränneensä.



Terkkuja kaikille!



Lycka, Höpis ja "untuva" :)

Eli meidän pikkuveli "Esteri" syntyi 2.11. rv 36+6. Ihan yllätyksenä taas tuli synnytys. Vajaa kaksi viikkoa aiemmin lääkärissä kyllä todettiin kohdunkaula lyhentyneen 2,5 cm:iin ja pehmenneen aavistuksen. Silloin lääkäri sanoi noiden olevan täysin normaaleja muutoksia uudelleen synnyttäjälle, mutta käski esikoisen ennenaikaisuuden huomioiden ottamaan pari viikkoa rauhassa että päästäisiin sinne rv 37 asti. 36+5 päätin, et ei tarvi enää ottaa niin rauhassa ja vähän siivoilin yms, kun ei koko raskausaikana ollut tullut ainoatakaan kipeää supparia eikä kivuttomiakaan juuri ollenkaan.. Synnyttäämässä olin yksin, koska en miestä sinne halunnut enkä ehtinyt olla sairaalassakaan kuin 2,5h ennen vauvan syntymää. Tosi nopeasti ja suht helposti kaikki sujui toisella kerralla. Kätilö toivotti tervetulleeksi uudelleen, kun olin niin helppo asiakas :). Kätilö oli muutenkin aivan ihana ja huomioi edellisessä synnytyksessä pahasti murtuneen häntäluunkin niin, ettei se murtunut tällä kertaa.



Muutenkin kaikki on sujunut ton tonskan kanssa niiiin paljon helpommin ja oma mieli on paljon parempi ja olo varmempi. PAITSI mä en ymmärrä tuon lapsen ruokahaluja.. Nyt tänäänkin on syönyt vähintään tunnin välein ja syöttöjen välit nukkuessaan kitisee tai huutaa kovaakin. Kovin paljon ilmaa tms en usko mahassa olevan, vaikka kiemusrtelee välillä huutaessaan ei kuitenkaan pieruja tule kovinkaan usein. D oli niin laiska syömään ja nukkuikin aina 3h kerrallaa, että oon aika pihalla tän toisen kanssa.. Yöt käy välillä vähän rankoiksi, kun saan nukkua ehkä max tunnin kerrallaan (jos en herää vikinöihin). Päiväuniakaan en juuri saa nukuttua noiden itkujen takia. Olen nyt antanut Cuplaton tippoja (luulin aluksi että auttaa mut en ole yhtään varma enää) ja Rela-tippoja (joiden kuvittelen ehkä pahentaneen tilannetta).



D on ollut tosi ihana isoveli, joskin selvästi hakee huomiota riehumalla ja tottelemattomuudella. Harmittaa vaan, kun vauva vaatii niin paljon huomiota koko ajan, niin en ehdi tarpeeksi olla D'n kanssa kaksin. Välillä taas väsymyksen takia suutun D'lle liian paljon noista riehumisista yms ja poden huonoa omaatuntoa siitä (kun D-raukka on ihan surkeana). Onneksi mies on sentään viettänyt paljon enemmän aikaa D'n kanssa (siis enemmän kuin yleensä aiemmin, etenkin tänä syksynä mies on ollut paljon pois kotoa).

Onnea Lycka ja Viipero! Mä kans jo vähän haaveilen kolmannesta, vaikka ton tonskan kanssa ei tällä hetkellä kovin helppoa olekaan ;D.



Jenni, D 3v 4kk ja G 2vko

Taas oli uusia raskaus-uutisia! Onnea ainakin Viipero ja Lycka!!!



Ja Jennille kovasti onnea tonskan johdosta! Ja isoveljelle tietenkin myös!



Pari kuukautta on taas vierähtänyt siitä, kun viimeksi kirjoittelin.



Helmi oli 3-vuotis neuovolassa ja kivasti teki kaikki tehtävät. Alkuun kyllä hiukan jurotti eikä suostunut mihinkään, mutta sitten oikein innostui tehtävistä :) Mitat oli 95cm ja 13,2kg. Helmille ei muuten kummempaa. Päiväunia ei nuku, mutta yöunille menee sitten jo seiskan - puoli kasin aikoihin. Kerhossa edelleen käy mielellään. Välissä oli jakso kun aina sanoi ettei halua kerhoon. Otin asian sitten puheeksi ja siellä oli ollut joku palloleikki joka oli Helmiä pelottanut. No,nyt sitten on luvattu ettei sitä leikitä enää. Mukavasti muutenkin nyt menee. Tuntuu että uhma taas hiukan helpottanut. Siskoaan Helmi kyllä yrmii jonkin verran. Aina kun tullaan ulkoa sisälle, niin Helmi muistaa sanoa ettei tämä ole Hertan koti eikä Hertta saa tulla sisään. Ja kaikki lelut tietty ois Hertalta kiellettyjä eikä toinen saa mihinkään koskea. Toisaalta sitten taas suukottelee ja halailee Herttaa ja sanoo, että "kovasti Hertasta tykkään". No, ehkäpä tuokin menee jossain vaiheessa ohi.



Hertta sitten on ens viikolla 10 kk täyttävä hymytyttö. Konttaa lujaa ja kävelee tukia pitkin. Taaperokärrylläkin taittaa jo pitkää matkaa, kun viimein tajuttiin hälle se antaa. Öistä valittelin viimeksi ja nyt ollaankin unikoulutettu jo kolmatta viikkoa. Nyt alkaa jo näkyä tuloksiakin. Alkuun herättiin noin 7-9 kertaa yössä, nyt se on jotain 2-4 kerran välillä. Eli suuri edistys on tapahtunut. Mä vaan kuvittelin, että hiukan nopeemmin ois tullut tuloksia, mutta hyvä näinkin :) Hertta siirrettiin toiseen huoneeseen nukkumaan ja siellä sitten tarvittaessa käydään. Hyvä ratkaisu meille, kun tuntui että Hertta on erityisen herkkäuninen ja heräs melkein jokaiseen mun kyljenkääntöönkin. Nyt saa kaikki käännellä kylkiään rauhassa :) Nyt kun Hertta ei enää saa maitoa yöllä, niin ruokahalu on palautunut päivällä. Syö aimoannokset puuroa aamuin illoin, kun aiemmin ei puuroja syönyt oikeastaan laisinkaan. Myös lounaalla ja päivällisellä annoskoot on isontuneet. Hampaat vaan odottuttaa itseään, joten kovin kökköiset ruuat ei mene alas.



Sikainfluenssarokotteet tytöt sai molemmat viime keskiviikkona. Kauan pähkin tuonkin asian kanssa, että ottaako vai ei? No, nyt on sitten otettu eikä tarvii sitäkään sitten enää miettiä. Mitään reaktioita ei tullut kumpaisellekaan ja toistaiseksi ollaan kaikki terveitä. Kop, kop...



Mies lähti viettämään työpaikan pikkujouja ja Helmikin lähti mummolle yökylään, joten ollaan täällä kaksin Hertan kanssa. Hertta nukkuu jo ja minä siemailen omppusiideriä :) Mullakin on viikon päästä meidän tyttöporukan pikkujoulut. Voi, että odotan niitä. Aion olla jopa yötä :) Eipä tarvii sitten miettiä mitään imetyksiä ja saa nukkua aamulla piiitkään.



Jepsis, Helmi 3v ja Hertta 10kk

Pikapikaa tulin vain onnittelemaan Jenniä, ja tietty isoveli D.tä!! Kiva että kaikki sujui hyvin ja olette kotiutuneet!

Meidän pitääkin järjestää nyt Tonskien treffit, että nähdään nuo kaikki ihanat uutukaiset tulokkaat...ja tietty ihanat "ykköset" :)



Lycka ja Höpis z z z + untuva masussa