Lue keskustelun säännöt.
DI vastaa klo 14.20 saakka
08.09.2009 |
laaja yleistietämys tekniikasta ja muista asioista.
Nyt hyvä tilaisuus kysyä mitä vain.
Kommentit (16)
Hengittävä rakenne vaiko muovipussi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"mun tiskikone kosahti, voisitko korjata sen."
nimim. insinööri vaan
Muuta kuin oppilaitos mistä ne valmistuu?
Diplomi-insinöörin (DI) tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. AMK-insinöörin tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto, joka rinnastetaan tiedeyliopistojen alempaan korkeakoulututkintoon.
Käytännössä DI opiskelee enemmän asioita kuin AMK-ins. Vaikka opiskeluaika on suunnilleen sama, asiat opiskellaan huomattavasti nopeampaan tahtiin, jolloin ehditään opiskella enemmän.
"mun tiskikone kosahti, voisitko korjata sen."
nimim. insinööri vaan
Kyllä ;) ja joskus korjaankin. Aina en osaa tai ei ole aikaa tai insinöörinä lasken, ettei kannata, vaikka osaisinkin, kun korjaajan kulut saa vähentää kotitalousvähennyksessä.
hankkisin heti kun ensi vuonna niitä markkinoille tulee. Ongelma vain on kerrostalokämpän sähkötolppa. Auto vaatisi koko yön latausta eikä parin tunnin ajastinaika lataa akkuja tarpeeksi.
Mistä virtaa autoon, jatkojohto keittiön ikkunanpielestä pihalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hengittävä rakenne vaiko muovipussi?
Tähän aiheeseen olen erityisesti perehtynyt, joten vastaan ajan kanssa myöhemmin uudelleen. Kerro pohjatiedoiksi, millainen maaperä tontissa (jos on jo). Yksi- vai useampikerroksinen?
hankkisin heti kun ensi vuonna niitä markkinoille tulee. Ongelma vain on kerrostalokämpän sähkötolppa. Auto vaatisi koko yön latausta eikä parin tunnin ajastinaika lataa akkuja tarpeeksi.
Mistä virtaa autoon, jatkojohto keittiön ikkunanpielestä pihalle?
Tämä on erittäin kinkkinen kysymys. Jatkojohto ikkunasta pihalle pysyvässä käytössä ei ole sähköturvallisuusmääräysten mukainen ja taloyhtiölläkin voi olla sanomista. Väittäisin, että tähän ei ole muuta ratkaisua, kun yrittää sopia taloyhtiön kanssa, että sinun tolpastasi poistetaan kellolaite, jotta siellä on sähkö aina ja maksat sitten jotain ylimääräistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paljonko saat palkkaa?
Valitan, mutta näin henkilökohtaiseen kysymykseen vastaan vain yleisellä tasolla, koska olen täällä auttamassa teitä, en kertomassa itsestäni. Julkisella puolella palkkahaitari on noin 1500 eur - 6000 eur. Vähiten maksetaan yliopistoiden assistenteille. Yrityspuolella saatetaan maksaa mitä vain, mutta aloittelevan DI:n alkupalkka on tyypillisesti jotain 2000 euron kieppeillä. Vaihtelee toki paljon alasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2300-2500 Eur tienoissa, ainakin TEKin tilastojen mukaan.
t. toinen DI
paljonko saat palkkaa?
Valitan, mutta näin henkilökohtaiseen kysymykseen vastaan vain yleisellä tasolla, koska olen täällä auttamassa teitä, en kertomassa itsestäni. Julkisella puolella palkkahaitari on noin 1500 eur - 6000 eur. Vähiten maksetaan yliopistoiden assistenteille. Yrityspuolella saatetaan maksaa mitä vain, mutta aloittelevan DI:n alkupalkka on tyypillisesti jotain 2000 euron kieppeillä. Vaihtelee toki paljon alasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksikerroksinen tasamaalle tai rinteeseen, jossa olisi monesti osittain kalliotakin (räjäytettävää vai ei?, vesisuonet ja kallio en tiedä näistäkään?, kallion säteily?). Kumpaa suosittelisit? Kumpi on edullisempi tapa? Entäs valmiiksi paalutettu tontti savipitoisella maalla?
Perustukset?
Tonttia ei ole vielä hankittu, mutta olemme katselelleet noin 700 m2 tontteja Helsingistä ja ympäristöstä.
Tiedän kokemuksesta, että mitä on leivinuunin lämpö ja hirsitalossa asuminen, mutta mutta mitäs nyt tässä uudessa oudossa rakennusympäristössä? Kaupunkihirsi-, kivi-, tiili- vaiko tehdasvalmisteinentalo?
T. Vastausta odotellen
Hengittävä rakenne vaiko muovipussi?
Tähän aiheeseen olen erityisesti perehtynyt, joten vastaan ajan kanssa myöhemmin uudelleen. Kerro pohjatiedoiksi, millainen maaperä tontissa (jos on jo). Yksi- vai useampikerroksinen?
Pohjatietoja en vielä saanut, joten tässä yleisiä periaatteita:
- Tiivis talo on paras lämpötaloudellisesti ==> puoltaa kivi/betonirakenteisia taloja tai finnfoam-taloa
- Puulla on oma fiilisarvonsa suomalaisena matereiaalina
- Talo voi olla "hengittävä" (tarkoittaa, että ilman kosteus pääsee imeytetään seinärakenteeseen sisältä ja ulkoa ja sisälle ja ulos ja pahimmillaan, että nurkista vetää) tai "pullo" (tarkoittaa, että on höyrynsulkumuovi). Molemmat ovat hyviä, kun ne tehdään oikein. Tietyt eristemateriaalit vaativat höyrynsulkumuovia. Ilmanvaihto tarvitaan joka tapauksessa.
Valinta on siis pitkälti arvostuskysymys. Jos päädyt puurakenteiseen, tutki tarkkaan finnfoamvaihtoehto:
http://www.finnfoam.fi/index.php?page=1b4a587f527e803b8b658add87711d6
Tämä on erittäin nopea ja työkustannuksiltaan edullinen tapa eristää. Ei tarvita höyrynsulkua, ei ristiinkoolauksia, ei tuulensuojalevyjä jne. Eristelevyt runkopuiden väliin vain ja paneelit/levyt kummallekin puolelle ja se on siinä.
Jos päädyt kivirakenteiseen, tutustu EPS-valuharkkoihin: http://www.malander.fi/index.php?id=23. On myös muita valmistajia. Harkot ovat EPSiä ("styrox") ja väliin valetaan betoni. Erittäin vaivaton tapa tehdä kivitalo. Ei pölyä, ei kivien kantamista, ei sahaamista, ei muurausta, ei laastintekoa. Eikä tartte välttämättä höyrynsulkuakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
> Kaksikerroksinen tasamaalle tai rinteeseen, jossa olisi monesti osittain kalliotakin
- Kellariperustus on järkevin, jos vähällä räjäyttämisellä saa riittävän ison kellarin. Jos räjäyttämistä on paljon ja ei halua käyttää rahaa siihen tai ei tarvitse kellaria, kannattanee tehdä tuulettuva alapohja joko kylmänä, jolloin joutuu huolehtimaan kunnon tuuletuksesta tai ns. puolilämpimänä, joka on kosteusteknisesti parempi. Malanderin sivuilta löytyy tietoa puolilämpimästä ratkaisusta. Kellariin perinteisin ratkaisu on harkot (siporex tai "leca" eli kevytsoraharkot), mutta helpoiten onnistuu EPS-valuharkoilla. Toki voi myös tehdä betonielementeistäkin, joka voi myös olla edullista, jos tehdas on lähellä.
Yläkerran voi tehdä puurakenteisena (perinteinen villaeristys, hirsi tai sitten aiemmin mainitsemani finnfoam-eristys, joka on työkustannuksiltaan edullisin) tai jos haluaa kokonaan kivitalo, voi jatkaa EPS-valuharkoilla tai muilla mainituilla harkoilla.
Minä tekisin kellarin EPS-harkoista ja jatkaisin puurakenteisena finnfoam-eristyksellä.
> vesisuonet
Näistä ei kannata huolehtia, ellei ole aivan poikkeuksellinen paikka. Vedet saa pois kunnon salaojituksella.
> kallion säteily?).
Nykyään on lähes joka kunnassa pakko laittaa radonputkitus, joten se hoituu sillä eikä maksa kuin muutaman sata euroa.
> Kumpi on edullisempi tapa?
Riippuu siitä, tekeekö omana työnä ja paljonko joutuu maksamaan työstä, jos ei, ja kuinka kaukaa pitää tuoda betoni, mikä on edullisin.
> Entäs valmiiksi paalutettu tontti savipitoisella maalla?
Paalutus on oikein tehtynä aina varma ratkaisu.
> Perustukset?
Paalutuksen päälle joko tavallinen betonista tai teräsperustus, jota voi saada yllättävän edullisesti nyt, kun teräksen hinta on alhainen ja löytää jonkin sopivan pienen, paikallisen toimittajan (kannattaa kysellä vastaavalta työnjohtajalta, ketä on lähialueella). Isot myyvät kalliilla.
> Tiedän kokemuksesta, että mitä on leivinuunin
> lämpö ja hirsitalossa asuminen, mutta mutta
> mitäs nyt tässä uudessa oudossa
> rakennusympäristössä? Kaupunkihirsi-, kivi-, tiili- vaiko tehdasvalmisteinentalo?
Nämä ovat kyllä edelleen makuasioita, joiden pohjalta sitten pitää tehdä päätös kaavamääräysten, omien halujen ja budjetin ja naapuritalojen kanssa yhteensopivuuden asettamilla reunaehdoilla.
Tuli paljon tärkeitä pointteja, jotka tallennan pohdittaviksi. Ja linkit myös, kiitos!
T. Talo
Muuta kuin oppilaitos mistä ne valmistuu?