Voi aaaargh.. Lasten hakeminen pk:sta
Mulla menee joinain päivinä valehtelematta 20-25min siihen, että saan lapset päiväkodin pihasta autoon! Siis jos olen ystävällisellä päällä. Sellasina päivinä kun sanon hoitajille, että meillä on nyt kiire sinne ja sinne, niin saan lapset nopsasti kyytiin.
Ongelma on siis se, että hoitajat selittää vanhemmille ummet ja lammet siitä, kuinka lasten päivä on mennyt, mitä on leikitty, syöty jne. Oon kysynyt muilta vanhemmilta onko heillä sama juttu, niin ovat sanoneet, että kyllä joskus ärsyttää se kun ei halua epäkohteliaskaan olla ja lähteä lasten kanssa kävelemään kesken toisen höpötyksen.
Selvästi tämä on joku käytäntö meidän lasten pk:ssa, mutta siis todella ärsyttävää, että on tän takia kotona ja muissa puuhissa puol tuntia myöhempään kuin muuten.
Mä oon antanut varmaan aika tylyn kuvan itestäni näille hoitajille, kun yleensä vain tervehdin ja kysyn yleisesti että menihän päivä hyvin ja lähden lasten kanssa pois. Hoitaja jää vähän niinkuin monttu auko seisomaan.
No, ongelmansa kullakin, mutta musta tuo joka päiväinen pitkä keskustelu vanhempien kanssa on aika turhaa, jos kaikki on mennyt päivän aikana ihan normaalisti..
Kommentit (26)
Vaikuttaa siltä, että päiväkodin henkilökunnan ilta meneekin sitten aivan kokonaan jutusteluun. Puoli tuntia / lapsi tekee... aika paljon.
yleensä moikataan ja todetaan, että tavallinen päivä, hyvin meni kaikki. Jos on jotain erikoista (oltiin puistossa/retkellä tms) tai ilmoitettavaa (jotain tuotava, vietävä tai lapsella jotain ongelmaa tai erityishienoa), niistä tietsysti jutellaan puolin ja toisin.
se, mitä sinä pidät tavallisena, on hoitajien mielestä omituista. Siis sun lapsesi makaronilaatikon syönnissä on jotain outoa. Ehkä hän syö sitä aivan hirveästi? Ehkä hän syö sitä tolkuttoman hitaasti? Ehkä hän on kamalan kömpelö? EHkä hän normaalisti ei syö mitään mutt anyt suostui syömään?
Henkilökkunta yrittää siis kauniisti vihjata sinulle, että lapsellasi on outoja oireita. Se että SINÄ pidät kaikkea ihan normaalina, ei tarkota, että se enemmän lapsia näkevien kohdalla olisi näin. Hoitajille ei todellakaan ole aikaa jutella puolta tuontia päivässä kaikkien vanhempien kanssa, kyllä teidän tapauksessa TÄYTYY olla jotain erikoista!
Etenkin kun mun lapseni on sen ikäinen, että saattaa keksiä aivan satuja siitä päivän kulusta. Ja muutenkin, mihin ihmeeseen voi olla niin kiire, ettei ehdi sitä puolta tuntia juttelemaan ihmisen kanssa, joka myös hoitaa sun lastasi? Jää aika pian kuulematta, jos jotakin ongelmia ilmenee, joista lapsi ei itse välttämättä kotona puhu... eikä niille ongelmille sitten välttämättä voi tehdä mitään, kun vanhemmat eivät ole niistä edes tietoisia.
Tuskin ne nyt ihan 25 minuuttia kuitenkaan höpöttävät. Minä olen pitänyt sitä todella hyvänä asiana meidän pk:ssamme, että hoitajat kertovat aina iltaisin päivän kulusta. Siinä voi samalla itsekin kysellä, jos tulee jotain asioita mieleen. Muunkinlaisia päiväkoteja olen kuullut olevan.
jotkut tykkäävät kertoa tarkkaan päivän kulkua ja toiset eivät,itse olen kiinnostunut lapseni tekemisestä ja ei mua niin haittaa muutamaa minuuttia siinä jutustella,saatetaan puhua ihan asian vierestäkin jotakin. Musta olisi outoa poistua tuppisuuna
miten päivä on mennyt! Meidän tyttö tosin on jo eskarilainen ja osaa kertoa itsekin päivän kulusta, mutta aikaisemmin olisi ollut kiva kuulla siitä hoitajien suusta. Ja kyllä minä edelleenkin tykkään jutella hoitajien kanssa aina, kun heillä vain on aikaa siihen. Tietysti jos on itsellä kiire jonnekin, niin en mielelläni jää juttelemaan, mutta harvoinpa sitä enää päivän päätteeksi on kiire mihinkään.
Toki joka päivä kysäisen miten on mennyt, onko mitään erikoista jne.
Joskus tulee enemmänkin juttua, mutta silloinkin selvitään kymmenessä minuutissa pois.
lasteni hoitajan kanssa. Usein juttelen itsekin ummet ja lammet. Minusta on kiva, että myös lapseni näkee, että äiti ja hoitaja(t) ovat kavereita ja tykkäävät jutella keskenään.
Mutta mä en olekaan työpäivän jälkeen väsynyt.
päivästä ja hoitajan huomioista kertominen on ammattitaitoa ja hyvää palvelua joka täytyisi kuulua itsestäänselvänä jokaisen ammattilaisen toimintaan joka päivä.
Meillä näin ei ole ja kun ystävällisesti ja tunkeilematta koetan päivä toisensa jälkeen kysyä millainen päivä lapsella oli, tulee itselle kurja tunne olla aina se aloitteentekijä.
Ihan tosi? Ei hoitajilla oikeasti ole puolta tuntia/lapsi joka iltapäivä, eihän siinä riittäisi edes koko työpäivä. Mutta kyllä minä 5-10 minuttia kuuntelen oikeinkin mielelläni, miten lasteni päivä on mennyt. Useampana päivänä jutustelu jää siihen, että syöty on ja nukuttua, ei ongelmia. Joinakin päivinä taas ei olekaan mennyt niin hyvin, niin sitten keskusteluun menee enemmän aikaa, ja yleensä tapahtumimiin löytyy syy eikä asia jää kaivertelemaan kekenkään mieliä.
Olisit vain tyytyväinen, että lapsesi asioista olaan kiinnostuneita. Yleensä valitukset täällä on toisinpäin.
vastaajan kanssa. Minustakin on kiva kuulla päivän kulusta. En usko, että siihen ihan n.30 minuuttia menee ja vielä joka päivä... Meillä vaihdetaan kuulumiset noin 10-15 minuutissa. Joskus jos haluan hieman jutustella enemmän, ei siihenkään taida mennä puolta tuntia.
Pidän siitä, että hkökunta kertoilee lapseni kuulumisia.
jos lapsesi 8 tunnin (?) hoitopäivä menee 20 minuutissa... Kyllä se on kuule niin että hoitajat viettävät enemmän aikaa lastesi kanssa arkisin kuin sinä, joten jos haluat tietää mitä lapsesi päivään kuuluu, kuuntelet kun sinulle kerrotaan. Mihin sinulla on tarkkaanottaen kiire?
Lasten hakuun päiväkodista menee minulla aina noin 30 min. Kyllä sen vaan on sovittava aikatauluun, ja nipistetään sitten jostain muusta.
singahtaa toiseen paikkaan hakemaan kuopusta. Silloinen johtaja tiesi tämän, mutta silti alkoi joka kerta jaarittelemaan ummet ja lammet. Oli vielä todella huono kommunikoimaan, kesti kauan, ennen kuin pääsi asiaan. Hermot meni useasti, ja oli pakko tokaista, että minun on lähdettävä NYT.
Nykyisin on ihanaa, kun opet on täysjärkisiä. Juttelevat, jos itse jää juttelemaan ja kertovat, jos on jotain tärkeää tai erikoista. Eivät kuitenkaan tuputa epäoleellisuuksia.
kuule 3x ton 10-15min/kersa. Ihan tosissaan asia kiinnostaa, ja nuorin on vielä niin pieni, että ei osaa itse kaikkea kertoakaan. Ja keskimmäinen on sellainen menijä, että ei mitään muista 2 min myöhemmin.
JA sen lisäksi kyselen lasten päivästä vieäl kotona, eli kuulen parhaassa tapauksessa kertauksena samat jutut ja vielä laveammin kerrottuna.
MIHIN sä sen sun puoli tuntia käytät, kun se "menettäminen" noin hirveästi suututtaa?
että päivä on mennyt "ihan hyvin" ...Olisi tosi kiva kuulla tarkemmin, mutta aina ei viitsisi tiukatakaan.
se kertomuksen pituus riippuu lapsesta ja vanhemmasta. Olen ollut pkssa töissä ja jotku hoitajat selitti ummet ja lammet,tyhjänpäiväisetkin asiat, ja osa sanoi jos tuli jotain erikoista,tai jos jollain osastolla on joku ollut kipeänä että pitääkö varautua.
Voithan kysäistä ohimennen lasta hakiessa "tapahtuiko mitään ERIKOISTA." Jos vastaus on ei,niin sanot mitä sanot ja sanot hoitajalle heipat ja jos oli jotain erikoista niin kuuntelet sitten. Jos on vanhemmalla useampi lapsi niin hakemisessa ja piävän kulumisen kuuntelussa voi kyllä vierähtää kauankin- huomattu on. Ei minua itseänikään, oman lapsen kohdalla, hoitajalta kiinnostaisi kuulla kaikkea. Yhtä hyvin lapseni voi minulle päivästään kertoa matkalla autossa kotiin.
Meillä oli aikoinaan sama juttu PPH:n kanssa. Ainakin 4 päivänä 5:stä jouduimme kuuntelemaan PPH:n jorinaa parikymmentä minuuttia ennen kuin pääsimme vihdoin kotiin. Ja tosiaan, jos olisikin ollut jotain ASIAA niin ok, mutta kun PPH vain oli kova puhumaan ja tuli puhuneeksi omansa ja muidenkin asiat...Äärimmäisen ärsyttävää, varsinkin väsyneenä ja nälkäisenä työpäivän jälkeen, kun oikeasti haluaisin VIHDOIN päästä kotiin!
kuule 3x ton 10-15min/kersa. Ihan tosissaan asia kiinnostaa, ja nuorin on vielä niin pieni, että ei osaa itse kaikkea kertoakaan. Ja keskimmäinen on sellainen menijä, että ei mitään muista 2 min myöhemmin. JA sen lisäksi kyselen lasten päivästä vieäl kotona, eli kuulen parhaassa tapauksessa kertauksena samat jutut ja vielä laveammin kerrottuna. MIHIN sä sen sun puoli tuntia käytät, kun se "menettäminen" noin hirveästi suututtaa?
Käyttäisin sen ajan perheen kesken olemiseen ja tekemiseen. Ollaan kotona n.17:00 ja lapset menee nukkumaan 20:30. Ei jää hirveästi perheen yhteistä aikaa arki-illoille.
Kyse ei edelleenkään ole siitä etteikö mua kiinnostaisi lapsieni asiat vaan siitä, että käyttäisin tuon ajan johonkin muuhun. Eri asia, jos on oikeasti jotain erikoista tapahtunut päivän aikana.
ap
melkein puol tuntia JOKA PÄIVÄ juttua siitä, miten tänään syötiin makaroonilaatikkoa jne., kun oot väsynyt työpäivän jälkeen ja haluaisit vaan kotiin?
Tottakai mua kiinnostaa mun lasten elämä ja kotona juttelen heidän kanssa siitä mitä tekivät päivällä.