Miten suunnittelitte ennen lasten syntymää hoitokuviot?

Täytin kaikki paperit töissä heti aluksi niin, että palaan töihin kun lapsi on 1,5v. No, tässä välissä osasto lakkautettiin ja sain kenkää ekana työpäivänä. Lapsi on nyt sitten päivähoidossa pari päivää viikossa noin 7h kerrallaan kun yritän keksiä itselleni hommia. Osa-aikahoito muuttuu sitten kokoaikaiseksi, jos työnhaku tuottaa tulosta.



Lapsi tykkää olla hoidossa enkä usko, että pitempikään hoitoaika viikossa on mikään ongelma

hoitopaikan voi lain mukaan antaa ihan mistä vaan Helsingin alueelta, joten ei se välttämättä lähellä ole. Ja suosittelen kyllä valitsemaan sen laadun, eikä sijainnin mukaan!



Jos kumpikaan ei "suostu" jäämään alle vuoden ikäisen kanssa, kotiin, kehotan kyllä hankkimaan koiranpennun, eikä elävää lasta.



Ja onnea vaan varamummon etsintään. Niitähän täällä tosiaan on pilvin pimein kaikille.

joten ajateltiin, että jompaankumpaan. Hoitoon menivät ollessaan 1v2kk ja 2v4kk. Minulla liukuva työaika ja mahdollisuus tehdä etänä, isä vei aamulla ja minä hain iltapäivällä.

...että voit maksimissaan jäädä vanhempainvapaan jälkeen 6kk:ksi kotiin? Eli siis 9kk + 6kk = lapsi on 1v3kk. Äitiyslomahan kestää vain siihen kun lapsi on 3kk ja sen jälkeen alkaa vanhempainvapaa.



Tuo 1v3kk ikä on ihan ok lapselle mennä päiväkotiin vaikka tietenkin pitempäänkin olisi hyvä jos lapsi voisi olla kotona. Eipä kuitenkaan menisi alle 1v ikäisenä...



No mutta asiaan. Meillä puhuttiin jo alusta asti että haluan olla 2v kotona. Olen akateeminen kuten sinäkin (ja mieheni on myös) mutta ehdin olla työelämässä jo 13v ennen kuin lapseni syntyi 6v lapsettomuushoitojen tuloksena kuin olin 33v. Varmasti osittain tämän taustankin vuoksi minulla ei tosiaankaan ollut kiire takaisin töihin. Sovittiin myös että teen 6h päivää kunnes lapsi on 3v ja puhuttiin että mahdollisuuksien mukaan isä vie lapsen aamulla klo 8 (jolloin minä olen juuri töissä) ja minä haen klo 14 jolloin lapsi joutuu olemaan pk:ssa vain 6h. Pidimme kuitenkin suunnitelmat joustavina eli menimme sillä fiiliksellä kun oli.

niin kauan, kun se yhteiskunnan puolesta on mahdollistettu (eli käytännössä 3-vuotiaaksi).

Onneksi mieskin oli aika heti samoilla linjoilla.



Käytännössä meillä esikoinen oli 2,5-vuotias, kun toinen lapsemme syntyi. Eli olivat sitten 3v ja 5,5v kun aloittivat yhdessä hoidon 12 lapsen ryhmiksessä, saimme järjestettyä 7t hoitopäivät ja alun totuttelun jälkeen kaikki meni hyvin.



Kun isommat olivat 7v ja 9,5v niin meille syntyi seuraava pari, nyt vain 1v5kk ikäerolla. He olivat myös kotihoidossa 2v10kk ja 4v3kk ikäisiksi, kunnes kävivät perhepäivähoidossa 4kk ajan, viihtyivät siellä loistavasti. Sitten jäivät taas kotiin, koska meille syntyy ihan pian viides lapsi.



Tarkoitus olla kotona, kunnes tämä tulokas on n. 2,5-3v

varamummot on tarkoitettu pääsääntöisesti yksinhuoltajien lapsille.

Kaksi tarhaa 500m sätellä kodista, joten ajateltiin, että jompaankumpaan. Hoitoon menivät ollessaan 1v2kk ja 2v4kk. Minulla liukuva työaika ja mahdollisuus tehdä etänä, isä vei aamulla ja minä hain iltapäivällä.

...mutta Helsingissä nykyisin ei ole todellakaan edes todennäköistä että saisi lähipäiväkotiin. Tiedän monta lauttasaarelaislasta joilla on monta pk:tia ihan lähellä ja ovat pk:ssa Ruoholahdessa. Tiedän lapsen Ullanlinnasta joka on pk:ssa Meilahdessa. Tiedän kasoittain lapsia jotka ovat Munkkiniemestä (jossa olisi useampi päiväkoti) ja lapset ovat pk:ssa Meilahdessa ja Pikku-Huopalahdessa. Tiedän taas lapsen Pikku-Huopalahdesta joka on päivökodissa Munkkiniemessä. Käsittämätöntä mutta näin se menee. :(

Kaksi tarhaa 500m sätellä kodista, joten ajateltiin, että jompaankumpaan. Hoitoon menivät ollessaan 1v2kk ja 2v4kk. Minulla liukuva työaika ja mahdollisuus tehdä etänä, isä vei aamulla ja minä hain iltapäivällä.

...mutta Helsingissä nykyisin ei ole todellakaan edes todennäköistä että saisi lähipäiväkotiin. Tiedän monta lauttasaarelaislasta joilla on monta pk:tia ihan lähellä ja ovat pk:ssa Ruoholahdessa. Tiedän lapsen Ullanlinnasta joka on pk:ssa Meilahdessa. Tiedän kasoittain lapsia jotka ovat Munkkiniemestä (jossa olisi useampi päiväkoti) ja lapset ovat pk:ssa Meilahdessa ja Pikku-Huopalahdessa. Tiedän taas lapsen Pikku-Huopalahdesta joka on päivökodissa Munkkiniemessä. Käsittämätöntä mutta näin se menee. :(

...että voit maksimissaan jäädä vanhempainvapaan jälkeen 6kk:ksi kotiin? Eli siis 9kk + 6kk = lapsi on 1v3kk. Äitiyslomahan kestää vain siihen kun lapsi on 3kk ja sen jälkeen alkaa vanhempainvapaa.

Tietysti riippuen miten lapsia tulee (jos niitä tulee, toivottavasti kuulumme niiden onnellisten joukkoon) ja miten voi yhdistää töihin paluun ja mahdollisen hoitopaikan kanssa aloituksen niin, että lapsi voisi aloittaa kauden alussa, elo- tai joulukuussa.

Tunnen lauttasaarelaislapsen joka sai päiväkotipaikan Lauttasaaresta. Ja asumme vuokralle, joten jos tämä oletettu lapsemme määrätään jonnekin huitsin nevadaan hoitoon, ei meille ole mikään ongelma muuttaa lähemmäksi hoitopiakkaa. Työpaikat ovat keskustassa joten töihin pääsee helposti mistä vaan.

Eikö kukaan ole etsinyt varamummoa vaikkapa laittamalla lappua kerrostalon tai pihan ilmoitustaululle? Kyllä minä voisin hyvin tutustua saman talon mukaviin mummoihin ja pyytää heitä tutustumaan lapseeni. Tämä olisi minusta helpoin tapa koettaa hankkia niitä varamummoja.

voi tutustua, mutta on se silti eri asia vain adoptoida joku varamummoksi, jolle työnnät lapsesi.



Miksi ihmeessä te haluatte lapsen, jos ainoa mikä kiinnostaa on se, että saatte mahdollisimman aikaisin tuupattua hänet pois?

voi tutustua, mutta on se silti eri asia vain adoptoida joku varamummoksi, jolle työnnät lapsesi.

Miksi ihmeessä te haluatte lapsen, jos ainoa mikä kiinnostaa on se, että saatte mahdollisimman aikaisin tuupattua hänet pois?

Osuitkin asian ytimeen! Haluamme lapsen, koska vauva-aika on niin ihanaa! En malta odottaa että saisin vaikka koliikkia huutavan vauvan, joka pilaa yöuneni.

Tuollainen 1,5 vuotias onkin sitten niin turha, että etsin tässä salaa sellaista 24-h hoitopaikkaa, ja toivottavasti sen jälkeen lapsi menisikin sijaiskotiin ja adoptioon.

Toisin sanoen: Millähän lailla on "lapsen pois työntämistä" jos 1,5 vuotias on 6-8 tuntia arkisin hoidossa (työjärjestelyistä riippuen)?

Mies on maanviljelijä, joten ollaan suunniteltu niin, että minä olen kotona vajaan vuoden ja hän jää sitten lapsen kanssa. Minulla on kuitenkin meistä se hyväpalkkaisempi työ, joten järkevämpää näin. Keväisin ja kesäisin, kun hän ei jouda olemaan lapsen kanssa viljelyksien vuoksi, niin lapsi on tietysti vietävä hoitoon, jos eivät isovanhemmat tai sisarukset jouda lasta ottamaan. Enimmäkseen lapsi saisi kuitenkin olla isän kanssa.

ilmaiseksi hoitajaksi jotta saatte luoda uraa? uskotko oikeasti että joku suostuu??? mikä on tärkeämpi: työ vai lapsi?

lapsi menee hoitoon 1,5 vanhana ja minä palaan töihin. Huomasin kuitenkin pian, että on parempi antaa lapsen kasvaa kotona vanhemmaksi. Halusin toisenkin lapsen pian, jotta lapsille olisi seuraa toisistaan ja pikkulapsivaihe ei kestäisi niin kauaa.



Lapsille tuli ikäeroa 2 v. Vanhempi lapsi pysyi kotihoidossa ja kävi kerhossa kaksi kertaa viikossa. Minä tein tuntitöitä iltaisin, jolloin mies hoiti lapsia.



Mummin oli tarkoitus jäädä eläkkeelle 63 v ja hyväkuntoisena. Hän lupasi lyhentää 1,5 v esikoisemme hoitopäiviä hakemalla hänet hoidosta. Se että odotinkin toista lasta muutti hänen mielensä. Onneksi kuitenkin ehdin järjestämään työhönpaluutani myöhemmksi! En sitten laittanut vanhinta lasta puoleksi vuodeksi hoitoon ennen nuoremman syntymää, kun olisi tullut pitkät hoitopäivät ilman mummon apua.



Mummo on edelleen työelämässä ja ikää on nyt 67 v. Ei auta meitä mitenkään, koska hänen hermonsa eivät kestä lapsia työpäivän jälkeen ja tarvitsee viikonloput ym työstä toipumiseen.

Että sillähän lailla yksinkertaisesti on. Senikäinen kuuluu vielä kotiin.



Jos ei tätä ymmärrä, on parempi jättää se lapsi myöhemmäksi ja kasvaa ensin vähän.

ilmaiseksi hoitajaksi jotta saatte luoda uraa? uskotko oikeasti että joku suostuu??? mikä on tärkeämpi: työ vai lapsi?

Varamummo voisi olla kätevä vaikka siksi, että jos sillä hoitovapaallani (kun lapsi on 1 v 2 kk ikäinen esimerkiksi) joutuisin käymään vaikka lääkärissä keskellä päivää, voisin soittaa naapurin mummon ovikelloa ja pyytämään häntä kotiimme lapsen kanssa tunniksi, jotta voisin käydä lääkärissä. Moni kirjoittaa tällä palstalla miten vaikea on hoitaa mitään arkisia asioita, kun mies ei lapsia hoida ja lähellä ei ole ketään jolle lapset jättäää.

Koska minulla ei ole lapsia nyt, tietenkin työ on minulle nyt tärkeää. Haluan lapsia. Työtä ja lasta ei voi asettaa vastakkain, koska lapset kasvavat, ja olisi järjetöntä jos olisin 20 vuoden päästä työtön köyhä pienituloinen eläkeläinen, jolla lapset huitelevat maailmalla eivätkä välitä lainkaan äidistään. Työstä olen valmis joustamaan kohtuullisissa määrin, en kuitenkaan niin että olisi 10 vuotta kotiäitinä (huono eläkekertymä, osaaminen vaikeutuu, uudelleen työllistyminen hankaloituu). Lyhyt hoitovapaa-aika, miehen jääminen hoitovapaalle tai 6 tunnin työpäivän tekeminen ovat niitä sopivia joustoja, joilla työssäkäynnin ja lapsenhoidon voi yhdistää.

Tunnen paljon naisia jotka käyvät töissä ja joilla on onnelliset lapset, joten toivon että minustakin tulee sellainen. :) En luota yhteiskunnan tukiin niin paljon, että luottaisin saavani hyvän elintason pitkäaikaistyöttömänä, ikääntyneenä naisena.

Että rimpauttaisit ovikelloa ja tilaisit hoitajan kotiin pariksi tunniksi?



Lapsia ja työtä ei voi asettaa vastakkain. Aivan totta. Lapset tulevat ensin. Jos et ymmärrä, miksi 1,5-vuotias ei kuulu päiväkotiin 8 tunnin päiviksi, sinä asetat työt etusijalle. Eihän siinä mitään ihmeellistä sitten ole.



Ja kuka tässä on sinua 10 vuodeksi kotiin ollut ajamassa? Jos lapsen hoitaa kotona 3-vuotiaaksi, mikä on järkevä aika aloittaa päivähoito (ja silloinkin kannattaa miettiä päivien pituutta), se tekee tasan 1,5 vuotta per lärvi.



Jos ura on niin heikoissa kantimissa, ettei moista poissaoloa kestä, edelleen neuvon sitten keskittymään sen uran vahvistamiseen. Ei se lapsen vika ole.

jos lapsi syntyy viiden vuoden päästä. lisäksi voin kertoa että lapsuuteen panostetut vuodet eivät automaattisesti tarkoita ikääntynyttä yksinäistä pitkäaikaistyötöntä. lapset ovat kuitenkin pieniä vain kerran. mutta totta sekin, että kukin tyylillään, meidän arvomaailmat eivät kohtaa toisiaan.

että lapsi olisi n. 2-vuotiaaksi asti kotona, minä äitiys- ja vanhempainvapaan + hoitovapaata jonkun verran ja sitten mies loppupätkän. Minun työni kannalta ei olisi ollut mielekästä vaihdella vuoroja useammin (siis ei olisi ollut järkeä käydä töissä muutamaa kuukautta, sitten palata taas kotiin jne.) ja mieskin toivoi mielummin olevansa kotona vasta vähän isomman lapsen kanssa. Nyt lapsi on 1,5-vuotias ja vuoro vaihtuu kuun vaihteessa, minä siis palaan töihin ja mies jää syksyksi kotiin. Tammikuussa, hieman alle 2-vuotiaana, lapsi menee hoitoon. Ajattelimme, että sekä hoidon että miehen töihinmenon kannalta on parempi, jos lapsi menee hoitoon tammi- kuin helmikuussa. Lapsi menee hoitoon kokopäiväisenä (jo ennen lapsen saamista tiesimme että nykyisissä työpaikoissamme osa-aikatyön tekeminen olisi hankalaa) ja kuljemme miehen kanssa töihin yhdellä autolla, mutta jos lapsi saa paikan kotimme läheltä tai työmatkan varrelta, ei hoitopäivä kuitenkaan tule olemaan kuin 8 h. Jos hoitopaikka sen sijaan määrätään jostain toiselta puolelta kaupunkia, hankimme toisen auton ja porrastamme työpäiviämme hieman. Tavoitteena olisi siis, ettei lapsi yli 8 h päivässä ole töissä. Lisäksi meillä molemmilla on mahdollisuus ottaa palkatonta vapaata loma-aikoina ja lisäksi minä saan ottaa tiettyyn projektiin käytettyä ylityöaikaa (jolloin mies luonnollisesti hakee lapsen normaaliaikaan hoidosta) ylimääräisenä vapaana. Joten tavoitteena olisi pitkät lomat hoidosta.

niin sovitaan että saitte minun pääni heti kääntymään. Suunnitelmani muuttuivat niin, että olen kotihoidontuella kotona kunnes lapsi on 3 ja sen jälkeen lapsi menee hoitoon. Kelpaako tämä?



Alkuperäinen kysymyshän oli, että miten olitte suunnitelleet hoitokuviot vai olitteko suunnitelleet ollenkaan?



Vastauksista päätelleen useimmat eivät olleet suunnitelleet mitään, tai sitten useimmat vastaajat ovat kouluttamattomia tai pitkäaikaistyöttömiä, joille lapsenteko on hyvä syy jäädä kotiin miehen rahoilla ja vältellä työntekoa - ja vielä haukkua muita naisia kylmiksi uraäideiksi.



Kiitos sinulle akateeminen entinen lapseton, joka vastasit asiallisesti.