Miten päästä yli miehen todella loukkaavista puheista?

Miehelläsi ei todellakaan ole aihetta syyttää sinua laiskuudesta, jos todella kaikki kotityöt hoidat. Ja vielä nuo muutot päälle...

Meillä mies imuroi AINA ja tekee muitakin hommia, minä vastaan lähes vain tiskeistä ja pyykeistä!

T. se, joka on saanut kuulla mieheltään ziljoona loukkausta (samantyyppisistä asioista jne.)



Suosittelen jonkinlaista henkistä irtiottoa..ainakin aluksi.

ex ja haukkui (vihaisena) mut asioista, jotka oli mulle tosi kipeitä ja joita en ollut kertonut kenellekkään muulle, koska ne oli niin arkoja itsellenikin. Siis esimerkiksi fyysinen ominaisuuteni, josta minua on kiusattu ja joka on itselleni tosi kova paikka, niin siitä saattoi sanoa suuttuneena.

Itse en voi ymmärtää, koska vaikka olin kuinka vihanen ei mielenkään tullut mainita esimerkiksi hänen isäsuhteestaan, koska tiesin, että se oli hänelle niin kova paikka. Tiedän, että olisin pystynyt loukkaamaan häntä asialla, joka oli totta, mutta en haluaisi satuttaa ketään niin kovasti.

sanotaan todella kauheitakin asioita toisesta, juurikin provosoidaksemme toisiamme entistäkin enemmän. Me emme tarvitse edes humalatilaa tuollaiseen riitelyyn... Mutta kummallakin on sellainen periaate, että vaikka riidan aikana sanottaisiin mitä, niin sitä ei enää sovinnon jälkeen märehditä. Ehkä siksi se toimii meillä, että olemme molemmat riidellessämme pahoja suustamme ja tiedämme itsekin, ettemme tarkoita läheskään kaikkea mitä sanomme toinen toisellemme.

En tiedä miten voisin unohtaa isot loukkaukset joita ei "ole tarkoittanut". Mistä teidän ettei ole tarkoittanut?



Niistä jutuista minulla tulikin paha kriisi, joka ei ole vielä kunnolla ohi. Luottamus meni täysin, vaikkei mies tehnyt mitään, mutta ne suutuksissa sanotut asiat.



Nykyään loukkaannun pienestäkin asiasta kun mieleeni muistuu ne kaikki vanhatkin jutut. Olen epävarma.



Kai täytyy vain odottaa, että mies "todistaa" ettei jutut pidä paikkaansa.

on vain päästävä yli. Mieti, miten pahasti voisit itse sanoa miehelle, jos kaiki estot häipyisivät. Jos mies oma-aloitteisesti pyysi anteeksi, ei tuosta riidasta kannata tehdä enää numeroa.

Itsekin olen suunnilleen ziljoonat loukkaukset joutunut nielemään...kun on verbaalisesti aika aggressiivinen mies..

jutuissa vituttaa juuri se, että mä ainakin yritän olla loukkaamatta miestäni! Enhän mä halua ystäviänikään loukata. En halua tuottaa hänelle ehdoin tahdoin pahaa mieltä, mutta sama ei päde toisinpäin. Sitten se olen aina minä, jonka pitää niellä loukkaukset (tai tekemiset), ja joskus jopa pyydellä anteeksi sitä, että olen ylipäätään loukkaantunut. Pitäis kai ruveta samanlaiseksi vittuilijaksi, niin molemmilla olisi yhtä kurjaa.

Ei se tilannetta paranna, että yrittää antaa samalla mitalla takaisin, etenkin jos ei ole "luonostaan" yhtä paha suustaan. Kannattaa ottaa asia puheeksi, kun tilanne ei ole riitaisa sa vuodatta rauhallisesti ja selkeästi, miten paha mieli, suorastaan masentunut olo miehen puheista tulee. Kyllä miehen pitää silloin edes luvata yrittää varoa sanojaan edes vähän.

Ne on sitten sanottu, eikä niitä voi enää perua. Ei voi käyttää suuttumista selityksenä sille, että sanoo kamalia asioita, joita ei muka tarkoitakaan. Siis pointti on se, että joo, suuttuneena ne sanotaan, mitä ajatellaan, mutta ei silloinkaan sanota sellaista, mikä ei ole koskaan mielessä käynyt. Ja se tässä meidän hommassa nyt onkin ongelma eli että mies ajattelee minusta niitä kamalia asioita, joita sanoi. Tarvitsisin juuri nyt vaikeassa elämäntilanteessa hänen tukeaan ja apuaan ja sitten hän menee haukkumaan minut niistä asioista, joihin juuri tukea tarvitsenkin. En voinut kuvitellakaan, että hän on nähnyt asiat todella negatiivisesti.

Ja vielä, tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudun henkisen lyttyynlyömisen uhriksi (lähinnä tapahtuneet humalatilassa), näin on käynyt n. 3-4 kertaa yhteiselämämme aikana (jota takana jo 10 v).

Nyt tuntuu taas niin umpikujalta, olen todella murheellinen ja sisällä on hirveä möykky koko ajan tuon riidan takia. Itkettää.



Ap

Kyllä ne muistaa aina, varsinkin silloin kun ahdistaa.

a) saako suuttuneena sanoa mitä tahansa - ei saa

b) paljstavatko ihmiset pikkusen humalassa ja suutuksissa asioita joita he syvimmiltään oikeasti ajattelevat vai sanovatko he vihapäissään asioita, joiden tieteävät loukkaavan kaikkeine nemmän, riippumatta siitä ovatko ne ollenkaan totta tai ajattelevatko niin oikeasti - näistä molemmat pitää paikkansa, jälkimmäinen useammin.



Minusta sinä voisit harkita sitä vaihtoehtoa että hän ei oiekasti ajattele niin vaans anoo niin loukatakseen. Rumaahan sekin on.

#5: Juuri tällainen tilanne meilläkin on. Joskaan pahoja solvauksia tulee vain harvoin, mutta mun mielestä ihmisille ylipäätään ei voi mitä vaan laukoa. Kyllä mielipiteensä voi sanoa, mutta joku törkyraja sentään.

#6: Puhuimme seuraavana päivänä asiasta ja kerroin omat tuntemukset. Ja mies pyysi anteeksi. Mutta se ei ota sanoja pois... Mä muistan ne vieläkin kaikki.



Ap

Tuo b)-kohta on molemmilta osin varmasti totta, mutta tässä tapauksessa jälkimmäinen ei ole mahdollista, koska mä en ole itse omasta tilanteestani ajatellut niin kuin mieheni selkeästi on eli ei hän voi ajatella, että sanonpa nyt loukatakseni, koska en ole ennen ajatellut asiaa siltä kannalta kuin hän ilmaisi, eikä asiasta ole ikinä puhuttukaan. Olin aivan ällikällä lyöty, että miksi mies on alkanut minusta ajatella niin.



Ap

että mies ei itse ottaisi niin henkilökohtaisesti työhönsä tai elämäntilanteeseensa kohdistuvia loukkauksia, eikä näin ollen osaa ajatella itseään ap:n asemaan, vaikka pyytääkin anteeksi, kun niin kuuluu tehdä. Mutta jos miehelle laukoisikin joskus, että sulla on muuten aivan liian pieni penis mun tyydyttämisekseni, niin ei varmaan antaisi ikinä anteeksi. Ellei hällä nyt todistetusti olisi järkälemäinen elin.

loukkaukset sitten ovat? Kertokaa ne anonyymisti täällä ääneen, niin voitte saada niihin itsekin hieman perspektiiviä, oman pään sisällä asioiden hatominen ja vatvominen tuottaa usein umpikujan.

En kuitenkaan tienaa elantoani prostituoituna.

Nyt tällaista:

"Olet laiska ja saamaton." "Uskomatonta, ettei sun gradu ole vielä valmis, kun sen piti olla jo viime keväänä, miten voit olla niin hidas ja järjestelykyvytön. Sen takia, et voi olla tarpeeksi (?) töissä." "Kyllähän sulle mun rahat kelpaa." Jne.



Enkä todellakaan ole mielestäni laiska ja saamaton - jo kaksi vuotta opiskellut loppuopintoja, vääntänyt gradua, käynyt osa-aikaisesti töissä ja pitänyt huolta lapsesta ja kodista.

Totta, gradun piti olla valmis jo, mutta valmistuukin nyt jouluun mennessä, minkä jälkeen voin keskittyä kokoaikaisesti töihin.

Ja rahoista on sovittu aiemmin, että mies kustantaa asioita mua enemmän, koska tienaa hyvin ja mulla aika pienet tulot.



Mutta siis haukkui mun saamattomuutta ja hitautta ja kaikkea. En koskaan ole kokenut, että olisin jotenkin epäonnistunut tässä elämäntilanteessa, mutta näköjään miehen mielestä olen. Kuvittelin saavani tukea asiaan, apua kotitöihin jne, mutta hänpä alkaakin haukkua. Nämä ei ole mitään huoritteluja tai rumaksi tai tyhmäksi huuteluja, mutta kuitenkin täysi hyökkäys mua kohtaan. Kun olen kuvitellut selviäväni aika hienosti koko hommasta. Mies ei selvästikään ole samaa mieltä.



Ap.

mies sanonut mua tärkeilijäksi ja sellaiseksi, että kuvittelen työni olevani jotenkin erityisen hienoa, vaikka se ei ole.

Että kuvittelen että kaikki miehet baarissa haluaa mua, vaikka ne ei halua.

tosta kesti kauan päätsä yli koska en tosiaan ole mielestäni tyrkkyu. seinäkukka paremminkin. en tiedä, mistä mies keksi jutun

montako tuntia teet viikossa töitä ja onko lapset päiväkodissa?

Mutta ehkä sulla itselläkin kytee harmitus jossakin sisimmässä siitä, ettei gradu olekaan edennyt aikataulussa, ja sen takia otit tuon niin vakavasti.



Ja ilman muuta tuollaisia asioita voi sanoa vain loukatakseen, vaikka niistä ei olisi ennen puhuttu. Kyllähän mies tajuaa, että tuo on sulle jossakin määrin varmasti arka paikka, vaikka oletkin hoitanut tilanteen hyvin.



Mutta tärkeintä tässä nyt kuitenkin se, että jos miehen anteeksipyyntö ei riittänyt, niin kissa pitää nostaa pöydälle ja oikeasti selvittää, ajatteleeko mies tosiaan noin.