Häh, antaako joku 2-v lapsen olla yksin ulkona?
Kommentit (41)
meillä vasta 5 v on saanut olla itsekseen ulkona, ja vähän valvotusti silloinkin.
2 v on vielä todella pieni, eikä todellakaan voi ja osaa varoa vaaroja, saati tajua syy-seuraus-suhteita.
Miksei 2 v:n vanhempi voi olla vahtimassa lasta? Ottaa vaikka lehden tai käsityön tms. mukaan pihalle.
Älyhoi älä jätä!
ruveta olemaan yksin ulkona lyhyitä aikoja, koko ajan koetan olla kuulolla missä menee. Ja meillä on maailman harkitsevin, varovaisin ja luotettavin 5-vuotias.
eikä ole kohta 4v siskokaan yksin ulkona.
kun niitä sikiää niin helposti ja jos yksi menee auton alle, niin kohta on uusi vauva tilalla.
tajuta lasten ja aikuisten ajattelun eroja. Vaikea käsittää miten kukaan voi olla sitä mieltä että 2-vuotiaan tilannetajuun ja harkintakykyyn voi luottaa.
ja juoksee sen perässä tielle. Ne etukäteen sovitut rajat unohtuu sekunnissa, puhumattakaan jos sattuu jotain, lapsi satuttaa itsensä tms. Kauhea vastuu pienelle ihmiselle.
Meidän 4-vuotias ei ole ollut yksin ulkona... Asutaan siis Helsingissä. Sukulaisissa käydessä se on ollut serkkujensa kanssa pihalla, mutta kotosalla ollessa yksin ulos meno ei ole vielä ollut vaihtoehto.
Meidän pihapiirissä kyllä on pikku-tyttö joka on yksikseen ulkona. Ehkä se on kokoonsa nähden vanhempi, tiedä sitten. Niiden koti on kylläkin rivitalossa, joten ovesta pääsee ainakin sisälle ja ulos helposti.
jos tosiaan joku vajaapää pitää 2-vuotiastaan ulkona ilman aikuisen seuraa!!! Kyllähän sen nyt pitäis järkikin sanoa, että niin kehittynyttä kaksvuotiasta ei maailmassa ole, joka yksin pärjäis...
Ihan pelkkää aikuisen(vai onko kyseessä liian nuorena saadut lapset) laiskuutta ja kykenemättömyyttä priorisoida tekemisiään. Pöyristyttävää suorastaan!!!
terv. neljän äiti
Siis eikö yhdestäkään ketjusta päästä ilman pakollista "nuoret äidit on vastuuntunnottomia" -kommenttia? Tuskin tämä(kään) mitenkään ikäsidonnainen asia on.
niin mikä mahtaa olla sitten se ikä, jolloin lapsi ei enää varmasti saa mitään päähänpistoa tai unohdusta???
Ja ei, meillä ei ole 2-vuotias ollut yksin ulkona. 3-vuotias kyllä on, mutta hänkin vain aidatulla takapihalla. Kaverin lapset sen sijaan ovat keskenään ulkona ja heillä on ikää vain 3,5 ja 1,5v....
No onnea vaan. Kyllä ne monen monet eri tavoilla loukkaantuneet, hukkuneet tms. lapsetkin on varmasti periaatteen tasolla ymmärtäneet rajat. Sitten on vaan tullut jotain. Joku päähänpisto, unohdus, niin kiinnostava juttu ettei rajan ajatuskaan ole käynyt mielessä.
jättäis lapset hankkimatta jollei jaksa pihalle mennä.
Olet oikeassa, koska tarkkaa ikää ei ole, olen ajatellut tämän tulevan vauvan laittaa jo synnäriltä tullessa yksin tonne kerrostalon takapihalle. Siinähän oppii. Itse asiassa, voisi vaihtaa vaipatkin itse jne... Kun enhän nyt minä ole täällä sitä vauvaa hoitamassa. Jos jotain sattuu, niin hei, sellaista on elämä!
Asumme maalla ja oma piha on iso ja turvallinen, lähellä ei ole ojia tms. Tie vieressä pieni ja menee naapuritaloon.
Lapsi leikkii muiden lasten kanssa esim. hiekkalaatikolla, keinussa, leikkimökissä. Me aikuiset olemme yleensä pihalla samaan aikaan, mutta teemme samalla pihahommia tms. Välillä olen sisällä ikkunat auki ja näköyhteyden päässä lapsesta. Hienosti 2v pärjää, vaikka aikuinen ei jatkuvasti vahdi lapsen vieressä. Lapsi voi tippua keinusta vaikka aikuinen olisi vieressä. Kyllä kaupungeissa leikkikentillä näkee miten äidit istuu penkillä juttelemassa ja ne 2-vuotiaat temmeltää ympäri kenttää. Yhtä iso vahinko voi siellä sattua.
Olet oikeassa, koska tarkkaa ikää ei ole, olen ajatellut tämän tulevan vauvan laittaa jo synnäriltä tullessa yksin tonne kerrostalon takapihalle. Siinähän oppii. Itse asiassa, voisi vaihtaa vaipatkin itse jne... Kun enhän nyt minä ole täällä sitä vauvaa hoitamassa. Jos jotain sattuu, niin hei, sellaista on elämä!
Osasitpa sinä laittaa osuvan vertauksen. Pisteet sulle =)
viittasin lähinnä tuohon "jos tuolle linjalle lähdetään" että voi sitä lähteä toiseenkin suuntaan väärälle linjalle, eli ei sen vertauksen ollut tarkoituskaan olla mitenkään osuva:D
On ollut tänä kesänä ulkona isosiskon 5v kanssa. Tosin kyse on ihan jostain 5-10 minuutista jos ovat halunneet mennä edeltä ulos tai toisaalta halunneet jäädä keinumaan kun minä olen jo mennyt ostosten kanssa sisälle jne. Asumme omakotitalossa ja pihamme ei ole aidattu mutta asumme päättyvän tien päässä ja vaaranpaikkoja ei ole lähettyvillä. Aina on pysynyt omalla pihalla ja jos on ollut joku hätä(mitään sen suurempaa kun pissahätää ei ole vielä sattunut...)niin isompi on tullut sanomaan. Näen ja kuulen kyllä pihalle kotoa että tiedän mitä puuhailevat. Lisäksi lapset ovat paljon ulkona niin että kukaan aikuinen ei seiso vieressä vaan tekee rakennushommia tai muita pihahommia.
että enemmän näiden ylisuojelevien äitien lapsille sattuu onnettomuuksia, kun eivät ole yhtään joutuneet itse testaamaan rajojaan vaan koko ajan joku on käsineen ympärillä, ettei vaan sattuisi mitään... Lapselle ei muodostu mitään käsitystä putoamisesta tms. jolloin itsesuojeluvaisto on aivan olematon. Kyllä lapselle on hyvä antaa itsenäisyyttä ja samalla myös vastuuta omista tekemisistä , kunkin kehityksen mukaan tietty.
että enemmän näiden ylisuojelevien äitien lapsille sattuu onnettomuuksia, kun eivät ole yhtään joutuneet itse testaamaan rajojaan vaan koko ajan joku on käsineen ympärillä, ettei vaan sattuisi mitään...
että olisi koko ajan siinä käsineen. Kyllä minä olen 3-vuotiaan kanssa pihalla, ei tulisi mieleenkään jättää yksin vaikka onkin erittäin tunnollinen kaveri. Kerrostalossa asutaan. Lapsi on selvästikin innostunut tuosta itsenäistymisestä ja pienistä kokeiluista, saattaa esim mennä naapuritalon pihalle hetkeksi (niin että minä näen tietysti, tontit on ihan vierekkäin eikä aitaa välissä). En minä sinne käsineni perässä mene :)
Ylisuojeleminen on sitten taas ihan eri asia.
on ihan hetkittäin..esim tänään imuroin ja poika leikki pihalla..näköyhteys kyllä säilyy,ja ei lähde mihinkään,mutta pää-asiassa minä ulkoilen pojan kanssa.
tajuta lasten ja aikuisten ajattelun eroja. Vaikea käsittää miten kukaan voi olla sitä mieltä että 2-vuotiaan tilannetajuun ja harkintakykyyn voi luottaa.